keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Expect the unexpected



Viikon päivitystä. Maanantaina käytiin tekemässä Peurungan lähettyvillä lyhyet ilmaisutreenit. Kolmella koirakolla saatiin tehokas tunnin setti. Itse sähläsin siinä vähän Neon kanssa, äijä pääsi vahingossa irti ennen aikojaan ja karjuin sitten sen takaisin. Ja kun kahteen suuntaan otettiin, niin kerran Neo meinasi tietysti lähteä sitä väärää maalimiestä etsimään kun näki sen lähtevän.

Ensin otettiin Neolle näkölähtö ja sitten pienellä ääniavulla loput, ettei mene liian vaikeaksi kun ilmaisua kuitenkin harjoitellaan. Maalimiehet Neo löysi heti, mutta alkoi katsella siellä minua sen verran että matkaa voisi tuosta ~30 metristä lyhentää. Haukkumiseen tarvitaan pientä rohkaisua edelleen, mikä ei yhtään yllätä. Pallo/patukka toimii mukavasti ja joka kerta sieltä parit haukut saatiin.

"MINUN lonkero. Hanki oma."
Kotona ollaankin nyt harjoiteltu kovasti tuota rohkaisua kotiväelle haukkumiseen. Neo kyllä ymmärtää hyvin mitä sen pitäisi tehdä, mutta haukahtelu on aiemmin ollut sellaista pennun puhahtelua joku 7 kertaa ennen kuin kovempi haukahdus tulee sieltä. Jo kolmen päivän tehotreenin jälkeen huomaa, että volyymia on tullut lisää. Hyvässä ja pahassa, klo 6 jälkeen pihaan ajava roska-auto täytyy ilmeisesti myös ilmoittaa maailmanlopun haukkumisella... Sydänkohtaus oli lähellä.


No sitten tuohon unexpectediin eli koirakouluun. Lähdin sinne tiistaina vähän sillä mielellä että voi ei, yritetään nyt edes sitä kontaktia saada... Ja Neo yllätti mut TÄYSIN. En tykkää kauheasti kehuskella hyvin meneviä asioita (koska itsestänikin on mielenkiintoisempaa lukea niitä mietityttäviä asioita), mutta nyt Neo ansaitsee kyllä kiitokset. Kun oltiin koirakoiden kanssa ympyrässä ja lähdettiin pujottelemaan ympäri kehää Neo: a) seurasi täysin oikeassa paikassa ja asennossa b) ei vilkaissut kertaakaan muihin koiriin/ihmisiin. Tekstitykset päässäni kuuluivat jotensakin "Ei ***tana" kun sivusilmällä katsoin sen menoa! Kehut tietysti saatiin että tuolta oikean seuraamisen tulee näyttää.

Muutenkin Neo oli koirakoulussa todella hyvin kontaktissa ja tarjosi itse sivua ym.. Koirakoulun alkaessa kommentoitiin, että se 3 kertaa menee koirilla touhuun tottumiseen ja nyt alan uskoa siihen. Jotain siellä Neon päässä loksahti. Tai sitten minun päässäni! Tämä voi kuulostaa aika pieneltä asialta, mutta olen todella mielissäni koska meille ne muut koirat ovat olleet haastavin asia. No, katsotaan ensi viikolla niin ollaan taas lähtöpisteessä.. ;D

R.I.P Sorsa...
Mitäs vielä, tarvikkeita! Postissa tuli 1,8 m hihna jossa on toisella puolella kumia, varastetun tilalle. Otin myös 5 m liinan, jossa on molemmilla puolilla kumia. Olen nähnyt tarpeeksi palaneita käsiä muilla... Etsinnässä on vielä sellainen minihihna tottikseen. Kaikki jotka tietävät edesmenneen Neon rakastaman sorsan ja erikoissairaanhoitajan tekemät kirurgiset operaatiot sille: Neo sai nyt vastaavan joutsenen ;) Ylläri pylläri oli aivan innoissaan ja kiipeämässä pöydälle heti kun lintu vedettiin paketista...

...tervetuloa Joutsen <3
Paketissa tuli myös broilerin kaulaa, kanan maksapaloja ja Aptus Bucadog -purupaloja. Nam. Sekä laadukkaampi takapenkin suoja minun punaiseen Nissaniin, jonka tietysti asensin ensin pituussuunnassa väärinpäin ja sitten vielä materiaalipinnan suunnassa väärinpäin... Uskokaa tai älkää, olin 5 vuotta yliopistossa... Springeriä kokeiltiin illalla, kaipa tuo nyt vähän turvallisempi on juoksuttaa. Vähän haukuttiin taas etupyörää ja sitten juostiin muuten vaan jännittyneesti. Katua edestakaisin nyt vaan päivittäin niin ehkä se siitä.

 
Eilen tehtiin vähän ilmaisutreeniä metsässä lenkin lomassa ja aloiteltiin esineruudun harjoittelua takapihalla. Kerrankin jotain hyötyä siitä, että Neo tykkää poimia tavaroita suuhun ja kannella niitä... Herra on luonnollinen lahjakkuus esineruudulla. Illalla käväisin Keski-Suomen belgien syyskokouksessa ja jotenkin päädyin johtoryhmään... Mutta sain houkuteltua perinteisen kuvauspäivän vielä tämän vuoden puolelle lokakuulle! ;)

Hanska on lemppari.

Kyllä sieltä ääntä alkaa jo lähteä.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Hakutreeniä & tottista


Seuraa erinäistä löpinää tai sen yritystä loppuviikosta. Kuvat ovat Aki Korhosen käsialaa eilisen hakutreeneistä, kiitos kovasti näistä! Lauantaina tehtiin lyhyt tottistreeni ihan vaan kahden koirakon voimin Palomäen kentällä. Neon kanssa tehtiin viikon teeman mukaisesti suoraa pepun asentoa seuraamisessa ja maahanmenon harjoittelua. Lopuksi otettiin pari hakupistoa; Neo merkkasi taas parilla haukahduksella ennen pallopalkkaa.


Tulomatkalla poikettiin myös vihdoin kokeilemassa ja ostamassa sopiva ketjukaulain. Illemmalla käytin Neoa pitkästä aikaa "kaupunki"kierroksella (mittakaavana Äänekosken keskusta). Niin kuin aina, tuntemattomista ihmisistä Neo ei välitä ollenkaan hyvässä tai pahassa. Sen kanssa voi hyvin juosta parin ekaluokkalaislauman läpi eikä herraa kiinnosta mitä olentoja siinä pyörii. Koirat taas ovat toinen juttu...


Kokeilin myös pitkästä aikaa pyöräilyä Neon kanssa siten, että joustava vetonaru oli kiinni pyörän korin sivussa. Ensimmäiset 100 m herra haukkui etupyörää, minkä jälkeen löysensin narua, minkä jälkeen lähes kaaduimme ojaan... :D minkä jälkeen kiristin taas narua ja mentiin oikein nätisti ja hiljaa, joskin Neo juoksi vähän vinossa jännittyneenä. Pistin taas tarviketilausta tulemaan netistä ja lisäsin mukaan springerin. Voisi huvikseen treenata, jos vaikka joskus AD -koe tehtäisiin.


Sunnuntaina mentiin hakuilemaan klo 10-14. Homman tajuaa kyllä paljon paremmin, kun näkee muiden kisamaisia suorituksia. Vihdoin tajuan, mitä ne kulmat tarkoittavat... ;P Neolle otettiin alkuun pari pistoa niin, että se näki maalimiehen lähtevän. Tämän jälkeen häivytettiin hommaa siten, että Neo näki vain alkusuunnan ja lopulta ei nähnyt maalimiestä ollenkaan. Herra oli lopussa vähän kummissaan kun ei ollut nähnyt kenenkään poistuvan: juoksi kyllä suoraan 20 m, mutta pysähtyi sitten katsomaan minua. Otin sellaiset 5 askelta eteenpäin ja sitten Neo saikin jo hajusta kiinni ja viipotti maalimiehen luo. Joskus pieni rohkaisu tekee ihmeitä :)


Klo 17-19 tehtiin sitten tottista, että semmoinen 6 h tuli eilen touhuttua + matkat ja muut. Tottiksen suhteen omaan asentoon ja kävelemiseen (siis minun) tulee edelleen kiinnittää huomiota. Teen varmaan kaikkea ihmeellistä kun yritän keskittyä siihen, että Neo tekee asiat oikein... Pitäisi myös huomauttaa Neolle selvemmin kun se tekee jotain väärin. Eikä siis millään maailmanlopun äänensävyllä vaan ihan "oho" tms... Maahanmenot ovat vähitellen parantuneet nopeudessa ja kestossa.

Lopuksi otettiin Neon kytkettynä olemista niin että menin piiloon. Neo otti tapansa mukaan kierroksia tästä ja alkoi vinkua, osuvaa ilmausta lainaten "Äiti kuolen jos jään tänne!" Rauhoitettiin tilanne ja vaadittiin hetki odotusta irti. Oli kyllä lohduttavaa kuulla, että tuo on aika belgimäistä ja jos on muuten pää kunnossa niin voihan noita VIHAAN -asioita koiralla olla... Neolla se sattuu olemaan pylväässä kiinni oleminen kun omistajaa ei näy.


P.S. Haluan järkkärin!

torstai 20. syyskuuta 2012

Ihmisiä pelastamassa


Peruskeli lähteä metsään etsimään kadonneita ihmisiä! Tänään olisi siis ollut ohjelmassa näyttelytreeniä, mutta pelastuskoiratreenit sattuivat menemään päällekäin - valinta ei ollut vaikea.... Aurinko paistoi vielä lähtiessä, mutta tunnin ajomatkalla keli ehti muuttua yllä olevaksi.



Yksi koira ehti tehdä jäljen loppuun, kun konkareilla kävi kutsu ihan oikeaan etsintätehtävään. Saimme kuitenkin Neon kanssa kunnian pitää yksi konkari, joten lähdimme tekemään Neon kanssa hakua. Taaskin Neo ampaisi sellaista vauhtia matkaan, että kyllä sitä on todella ilo katsoa! Tuli kommenttia ketteryydestä, hassua kuulemma katsoa Neon vauhtia kun on tottunut isoihin seeffereihin ;)

"Löysin!" sanoi Neo
Neo merkkasi taas hienosti haukkumalla kun pallo oli matkassa. Ei kuulemma ollenkaan hyppää päälle, joka olisi hirmu tavallista + vaikea kitkeä pois. Saatiin kommenttia, että lupaava koira on eikä tarvitse paljon tehdä töitä tulevaisuudessa. No enpä olis niin varma! ;)
 
Viimein keksittiin muuten hyvä sana tuolle Neon olemukselle, joka eroaa selvästi vietikkäistä ns. röyhkeistä koirista: pikkusievä. Neosta vaan nyt heti huomaa että se on kiltti, mutta onneksi sen motivaatio on kuulemma todella hyvä. Naisten ei tarvitse aina rakastua renttuihin eikös niin... Näin omistajana on kyllä kiva kuulla, että Neo tekee hommat iloisesti häntä heiluen. Ykköstavoitehan on, että Neo nauttii siitä mitä tekee.


Nemi-neidin kanssa ollaan tehty nyt monesti kunnon yhteislenkit. Tunti kävellään ja koirat leikkivät melkein sen toisen tunnin... On ne vaan ketteriä:






tiistai 18. syyskuuta 2012

Toista kertaa koirakoulussa






Tänään harjoiteltiin taas esim. seuraamista limittäin ja lomittain muiden kanssa. Välillä juostiin ja välillä mentiin tosi hiljaa, välillä käskettiin istumaan tai maahan keskivaiheilla ohitusta. Meille hankalinta on ihme kyllä juoksu, vaikka superhidas kävely pitäisi olla kuulemma vaikeampaa :P Neo lähtee juoksussa edistämään ja katse menee muihin koiriin, mutta todella hitaasti kävellessä katse on koko ajan minussa. Mikä logiikka?

Sitten oli ihan peruskäskytystä istu-maahan-seiso ja luoksetuloa käskyn alaisesta asennosta. Pujoteltiin taas myös ringissä toistemme ympäri. Ja monta muuta asiaa, joita en muista. Eräs labbis ärähti Neolle jossain vaiheessa, ja haistelukierroksella Neohan muisti tämän :D Herra alkoi itse uhoamaan sille joka kerta... Kaikkien muiden kanssa kyllä häntä heilui.


Mietin tuossa vain, että koirakoulussa on hyviä ja huonoja puolia...

Hyvää: Neo tottuu oleskelemaan muiden koirien lähellä kontaktissa minuun. Opin myös itse aivan älyttömästi, kun joudun tekemään kaikkeni motivaation & huomion eteen - 45 min on aika pitkä aika koiralle. Tajusin tänään, että itse asiassa Neolla kehut + laumavietin käyttäminen toimii paljon paremmin kuin herkut huomion saamiseksi (ainakin kun se katselee muita koiria). Täytyy vaan vielä enemmän käyttää ääntä.

Huonoa: Harjoittelemme sellaisia liikkeitä, jotka ovat tottiksessa. Todella kovan häiriön alla. Olemme Neon kanssa juuri saaneet opeteltua seuraamista oikeassa kohdassa, joten homma leviää kasaan jos juoksemme + muita koiria juoksee vieressä. Muut eivät siis seuraa sanan tottismerkityksessä, vaan yrittävät pitää koiran vaan siinä vasemmalla. Eivätkä vapauta käskyistä ym... Periaatteessa me siis tehdään Neon kanssa tottista 45 min. En tiedä pitäisikö minunkin löysentää otetta ja keskittyä koirakoulussa vaan kontaktiin? Vaiko harjoitella kotona vaan kovemmin ja yrittää suoritusta häiriössä? Ehdotuksia ja vinkkejä kaivataan!

Reenien jälkeen pakotettiin vielä ikäviin asioihin...

Tein kauppareissun treenien jälkeen, joten päätin sen jälkeen ottaa Neolla vähän kytkettynä oloa BH-koetta ajatellen. Parista lyhyestä poissaolosta se ei päästänyt ääntäkään, pidemmästä tuli sitten haukahduksia. Taisi tosin kuulla, että jäin vaan nurkan taakse ja se ärsytti... :P Aina kun Neo on ollut kytkettynä koko kauppareissun ajan, se vähän ajan päästä haukahtelee, mutta hiljenee nopeasti. Luulenpa, että BH-kokeessa kaikki huomio on siinä ohittavassa koirassa sitten...

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Back home & tottistelua ja metsässä käväisy


Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö...

Eilen illalla palattiin Barcelonasta ja saatiin taas Neo joukkoomme <3 Kun pihassa päästettiin se irti, se veti täysillä rallia pihan ympäri joku 4 kierrosta, meni äkkiä maahan, ja veti taas neljä kierrosta rallia. Vissiin stressin purkua kun perhe oli taas äkkiä läsnä :)

Tänään käytiin tottistelemassa Saarijärvellä ja porukkaa olikin reippaasti paikalla. Ohjaaja kommentoi, että Neo teki kyllä hommat tänään laumavietillä. Panun mummo syötti sille päivällä herkkuja... ;) Tehtiin seuraamista, BH-istumisliikettä ja maahanmenoja ym. luoksetuloa. Seuraamisessa Neo alkoi jostain syystä mennä vähän sivuttain peppu vasemmalla, joten treenataan ensi viikolla sitten kotona ihan lyhyitä pätkiä suoraa linjaa. Nätisti se kuitenkin pysähtyy heti sivuasentoon, mikä kuulemma tarkoittaa että suora linja on helppo fiksata. Kotona otetaan myös maahanmenokuuri, sillä Neo ei ole koskaan siitä nauttinut ja käskyssä pysyminen on vähän epävarmaa.

Anulle myös opeteltavaa: lähde liikkeelle ja erityisesti pysähdy vähän rauhallisemmin seuraamisessa.

Kotona raahasin Panun vielä avuksi tekemään pari hakujuttua lähimetsään. Neo on ihan into pinkeänä näistä ja ampaisee salamana matkaan!




tiistai 4. syyskuuta 2012

Koirakoulussa


Aloitan sanomalla: lupaan, että tämä on viimeinen postaus ainakin pariin viikkoon! Spämmiä tulee kun tekemistä riittää. Perjantaina lähdetään kuitenkin Barcelonaan viikoksi, joten treenit jäävät tauolle. Neo saa varmaan tällä aikaa Panun vanhempien hoidossa noin 30% ruokapöydän antimista... Suoraan pöydästä...

Tänään aloitettiin Neon kanssa koirakoulu. Tämä osoittautui aivan nappivalinnaksi meille, koska Neon suurin ongelma on muista koirista häiriintyminen. Vaikein paikka tunnin aikana taisikin olla alku, kun oltiin tosi lähekkäin rivissä ja vieressä oli Neon mielestä maailman mielenkiintoisin rottweiler. Yritin siinä sitten saada jotain kontaktia Neoon...




Ensin tehtiin limittäin ja lomittain ohituksia, hitaasti ja juosten. Tässä eivät muut koirat Neoa haitanneet vaan herra seurasi hienosti vierellä, mitä nyt välillä pomppi askel. Keskivaiheilla pistettiin koiraa istumaan. Sitten tehtiin ympyrässä pujottelua ja tämä oli vähän haastavampaa Neolle. Houkuttelin sitten saalisvietillä kontaktiin aina välillä.

Luoksetulossa en luottanut aluksi Neoon kun koirat istutettiin parin metrin päähän toisistaan. Parin kerran jälkeen uskoin sitten, että kyllä se siinä pysyy paikallaan ja tulee suoraan luokse vaikka koiria ympärillä onkin :)


Auringonlasku eilen treenien jälkeen

Lopuksi kisattiin sitten joukkueittain "juoksukisa", missä 10 m päässä piti istuttaa koira ja liikkeelle sai lähteä vasta kun se koira tosiaan istui. Sitten 10 m eteenpäin piti laittaa koira hetkeksi maahan ja siitä juosta takaisin. Neohan nyt totteli kuin vanha tekijä, omistajalle vaan tuli niin kilpailuvietti että ei viitsinyt käskyttää seuraamista takaisin juostessa kun piti pinkoa täysillä ;)

Neon kanssa osataan teknisesti jo niin paljon muihin verrattuna, että ohjaaja kehoitti että jatkossa voidaan tehdä omia treenejä sivussa ettei koira kyllästy. Nuo toiset koirat ovat kyllä tosi hyvää harjoitusta niin minulle kuin Neolle - mietin itsekseni että turvauduin aika paljon hihnaan tänään.

Mutta ¡Adiós! ja ¡Hasta pronto!, palaan taas asiaan kun kerrottavaa on.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Maalimiestä mä metsästän

Ei, kyseessä ei ole kynitty Neo vaan Urmo rankan suorituksen jälkeen.

Keski-Suomen Pelastuskoirien järjestämän tottisviikonlopun jälkeen viestittelin yhdistyksen pj:n kanssa ja päädyimme Neon kanssa mukaan heidän treeneihinsä. Mikäs sen parempi maanantaiohjelma kuin: nuku pitkään, tee tunnin canicross-lenkki, intervallitreeni itselle ja sitten mene vielä kolmeksi tunniksi metsään rämpimään.

Kännykkäkamera ei pysynyt vauhdissa mukana kun Neo pinkaisi


Vettä tuli taivaalta reippaasti, mutta koiraihmisethän ovat harvoin sokerista. Treenasimme kolmea koiraa pari kierrosta ja herra Urmolle oli pidempi n. reilu 2 km kävely. Neo sai myös etsiä muutamia kertoja maalimiehiä ja ilmoitti ne hienosti haukkumalla. Yllätyin kyllä, ensimmäistä kertaa ja meidän hiljainen hissukka!


Neo etsii ukkoa

Perjantaina lähdetään ulkomaille pakoon tätä sadetta, joten täytyy myöhemmin katsastella miten tämän pelastuspuolen kanssa tekee sitten. Kovasti kyllä pyydeltiin mukaan ja mukavaa porukkaa oli.

P.S. Jos luulet, että sormesi ovat kiinni lelun narussa, mutta peukalosi onkin vieraan koiran hampaiden välissä... se saattaa sattua. Nimim. sinertävä peukalon kynsi.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Tottistelua Saarijärvellä



Eilen pidettiin "rapujuhlat". Eli myöhään meni. Tänään lähdettiin kuitenkin Neon kanssa Saarijärvelle tottistelemaan Saarijärven käyttökoirien kanssa. Kuvat eivät liity tapaukseen, mutta kivempihän sitä tekstiä on lukea kuvien kanssa vaiko eikö...




Meitä oli kolme paikalla, joten koirienkaan ei tarvinnut kauan odotella autossa. Neon kanssa teimme sivulle tuloa ja seuraamista sekä ihan peruskäskytystä. Toisella kierroksella otettiin sitten leikkimistä ja luoksetuloa.




Oikeassa sivuasennossa on vielä hakemista, menee vähän fifty sixty 100 % oikea kohta ensimmäisellä käskyllä, joten eiköhän me jatketa sen hinkkaamista. Takapään käyttöä pitää myös treenata. Taisteluleikissä täytyy jatkossa antaa Neon voittaa nopeammin, nyt se vähän väistelee luoksetuloa ellen ota askeleita taaksepäin.


Tämän takia belgi <3

Tippa meinasi tulla linssiin luoksetuloissa, kun toinen vinkui ja haukkui ja olis niiiiin halunnu lähtee mukaan kun lähdin poispäin ;) Oli siinä pitelemistä. Neo teki hyvällä vireellä hommat tänään ja oli hyvin kontaktissa. Kotipihassa vielä kokeili, josko olisi seuraamisella saanut lisää nakkeja...

Lopuksi vielä random kuvia:


Ihanaiset silmät
Harjoiteltiin hyppelyrohkeutta yksi päivä. Kotikutoiset esteet ftw.
Sieni takapihalla...