Pahoittelut tauosta

Hupsista heijaa, lähes kuukausi meni hiljaisuudessa. Anteeksipyyntönä seuraa kuva/videopostaus missä on mahdollisimman vähän tekstiä... ;)

Ollaan kuitenkin puuhasteltu kaikenlaista: agilitya, agilityn möllikisoja, tokoa, esineruutua ja hoidossa on ollut koirakavereita. Osaltaan blogihiljaisuus johtuu myös siitä, että minulla on ollut toinen blogiprojekti vireillä HIIT-tyyppiseen treenaamiseen liittyen. Olen jo ikuisuuden kypsytellyt ideaa ja viimeinen niitti projektin aloittamiselle taisi olla se, kun Iltalehti pyysi minulta äskettäin haastattelua aiheesta. Minä kun starttasin homman ennen crossfit- ja HIIT-buumia 3-4 v sitten ja muutenkin treenitapani poikkeaa "normeista". Tarkoituksena on ensi vuoden alusta tarjota ilmaisia treenejä blogissa, video-ohjeistuksin. Toivottavasti alatte sitten kaikki treenaamaan kanssani :) Tekosyitähän ei ole kun treenit vievät vain 15 min päivässä, 5 krt viikossa, ja treenit voi tehdä helposti kotosalla!

Tuleva blogi

Takaisin koirapuoleen. Kävimme siis itsenäisyyspäivänä 6.12 agimöllikisoissa Saarijärvellä pokkaamassa vähän palkintoja nyt joulukuussa. Ihmettelin kun emme päässeet eräässä luokassa kolmen parhaan joukkoon palkintopallille, vaikka mielestämme teimme nollaradan ja Neo oli tosi nopea. No siinä tarkistelin sitten pistelappua ja virhehän siinä oli laskijalle tullut - ykkösiä oltiin. Kannattaa tosiaan varmistaa näitä, kerran aikaisemminkin taisi käydä Laukaassa näin. Palkintokakku oli jo jaettu, mutta saatiin muita palkintoja ja jälkeenpäin vielä kivoja kuvia, joten tämähän kävi meille. Kuvaajana Henna Suhonen:

 

 

  

 Vielä palkintopose:

Tänään käytiin Neon kanssa treenailemassa ihan omin päin pari agilityrataa kun ei ollut joululoman vuoksi normitreenejä:

Kavereitakin on ollut kylässä, Kira-malinois ja Nemi-japsi viettivät öitä hoidossa meillä. Tässä vähän belgijuoksentelua:



Kovin hauskoja otuksia ovat nuo belgit keskenään.

Jouluna Neo tapasi myös pukin, ei pelottanut:

 

Ja onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta 2014 kaikille lukijoille!

Tutustuminen rallytokoon

Ennen lunta

Viikko sitten sunnuntaina oli mukavan rapsakka -5 °C kun suunnattiin kolmen henkilön voimin harrastamaan hakua. Olin päättänyt tehdä Neon kanssa pelkkää etsintäharjoitusta tallatulla alueella ilman ilmaisuja, tavoitteena suorat pitkät pistot. Mites ensimmäisellä lähetyksellä kävikään, Neo lähti tekemään kauniin tarkastuksen kohti 3. & 4. piiloa, myös keskilinjan toiselta puolelta... :P  Onneksi oli vain kaksi liikkuvaa maalimiestä, joten herra ei löytänyt ketään.

Ääniavulla muistettiin taas mitä piti tehdä ja löydettiin ensimmäinen maalimies, otettiin myös toiselle ääniapu varuilta. Kolmas ja neljäs pisto menivätkin sitten oikein nätisti ilman mitään apuja. Erityisen kiva oli neljäs veto, missä Neo lähti hieman liian aikaisin kaartamaan aluetta eteenpäin eikä saanut hajua. Se työskenteli kuitenkin kovasti palaamatta keskilinjalle, ja tarkastettuaan tiheän pusikkoalueen upposi syvemmälle löytäen maalimiehen. Hieno Neo <3

Lopuksi otettiin vielä parit ilmaisut ihan 10 m etäisyydeltä niin, että maalimiehillä oli rulla mukana lähtiessään (ennenhän sitä on heitetty maalimiehille). Ohjaajalla on edelleen kiire nappaamaan rulla ennen kuin se tiputetaan jalkojen juureen, mutta hyvin Neo työskenteli. Erityisesti on kiva, että näytölle mentäessä Neo tarjoaa jo itse ilman mitään apuja maahanmenon maalimiehen eteen. Sehän se on toki ollut tavoitteenakin. Kiitos taas hyvistä treeneistä treenikavereille!

Kun olen nyt tajunnut, että lähes peruslenkkimme varrella on pikku metsäpalsta, olemme tehneet Neon kanssa vähän ahkerammin esineruutua. Eräs päivä otettiin kolmen esineen tuontia niin, että vein kaikki tavarat kerralla metsään. Ensimmäisessä sessiossa Neo näki minun liikkuvan ja toisella sessiolla jätin sen ison juurakon taakse, niin ettei se nähnyt mitään. Molemmilla kerroilla herra työskenteli niin, että haki kauimmaisen esineen ensin - meni siis vauhdilla tallatun alueen päähän ja lähti sieltä sitten peruuttamaan. Hienosti tulivat tavarat ihan käsiin asti. Toisessa sessiossa läheisin esine ei meinannut löytyä ja Neo vähän eksyi tallatulta alueelta, jolloin täytyi palauttaa kaveri oikeaan suuntaan.

Tänään otettiin samanlainen kapea, mutta pitkä kaistale metsässä ja kävin jättämässä sinne hanskani :P Uhkarohkea veto, valkeat hanskat keskellä lunta... Neo teki kuitenkin ihan superhyvät noudot tosi vauhdikkaasti, taisi olla voimakas haju hanskoissa. Jatkossa täytyy tehdä useampi vierekkäinen kaistale ja jättää esineitä myös lähelle - nyt olen keskittynyt pituuteen, mutta äijä näyttää mielellään työskentelevän juuri noin, että etsii sen tallatun alueen päädyn.

Perjantaina rallateltiin taas agilitya, tällä kertaa oli helppo rata jota sai viilettää ilman sen kummempia muistiongelmia että mitäs seuraavaksi tuli. Mentiin ensin alla oleva rata takaperin ja sitten kuten kuvassa (muistan parhaiten viimeisimmän suunnan)...

"Takaperin" versiossa täytyi taas luottaa omaan vauhtiin tehdessä takaaleikkausta kahdelle peräkkäiselle esteelle, kyllähän se sieltä tuli kun en jäänyt liikaa varmistelemaan koiraa. Neo meni upeasti 10.-9. putket, vaikka me ei olla edes kovin monta kertaa harjoiteltu tuota ohjausta kaukaa. Keinu jätettiin tietysti välistä näillä radoilla. Neo löysi hienosti oikean välin keppeihinkin täydestä vauhdista, irrottauduin vähän eteenpäin ja sivulle ohjatessa.

Kuvassa näkyvässä järjestyksessä sai sitten kunnolla tyrkätä kepeille. Hieno kokoaminen/hidastus 8. hypylle, 9.-10. putket vaativat pari toistoa kun kokeilin olla 10. oikealla puolella. Sitten saatiin harjoitella urakalla hidastamista 12. hypylle... Täytyy vaan ohjaajana muistaa kunnolla tyrkätä käsiä maata kohti hidastuskäskyn aikaan ja käyttää koko vartalon "stoppia".

Sunnuntaina päästiin sitten kokeilemaan rally-tokoa. Olen aina vähän ajatellut, että ne jotka eivät jaksa opettaa koiraansa kunnolla (tokoon) harrastavat kyseistä lajia... :P Ensin käytiin läpi rallytokon säännöt, virheet ja alokasluokan kylttejä. Sitten tehtiin rata ja päästiin hommiin. Ja voi että kun Neo tykkäsi!

Neo sai ihan hurjasti intoa siitä, että koiraa sai koko ajan kehua, toistaa käskyjä ja tsempata. Pelkäsin vähän, että onko herra haistelemassa kylttejä tai merkkikartioita, mutta se oli niin innoissaan kehuista että seurasi koko ajan katsekontaktilla. Perusasento toki luisui vähän edistäväksi/vinoksi välillä, mutta sehän ei tuossa lajissa paljon paina. Ainoa hankala liike oli eteen - oikealta sivulle (eli "vanhanaikainen" ohjaajan takaa kierto sivulle), jota Neo ei tietenkään meinannut hoksata. Tuomarimme kehui että hihna oli superhienosti, koko ajan löysä!

Toisella kertaa otettiin ihan kisamainen suoritus. Vaikka unohdin spiraalia juostessa mistä välistä olin jo mennyt ja teimme vähän liikaa juoksukierroksia (-10 pistettä), niin saimme silti hyväksytyn tuloksen eli yli 70 pistettä /100 :D Pari miinuspistettä tuli myös siitä, että Neo "hyppäsi minua vasten" eli korjasi perusasentoaan niin että kosketti minua. Saa nähdä innostummeko jatkossa vielä harrastamaan lajia tai käymään kisoissa, mutta olihan tuo mukavan rentoa puuhaa verrattuna tokoon. Vaati lähinnä ohjaajalta keskittymistä askeleiden laskemisessa ja suunnissa.