tiistai 1. syyskuuta 2015

Uusi lajimme on vesipelastus!

Veneen vetäminen rantaan

Ei olekaan tullut päiviteltyä kuulumisia pitkään aikaan, pahoittelut. Oli ehkä sellainen treenimasennus diagnoosin jälkeen. Neolla päättyi vuodenvaihteessa 3 kk kortisonikuuri ja tämän jälkeen reumatekijä oli laskenut normaalille tasolle! Agility ym. vetohiihto oli silti pois kuvioista, mutta tuo oli hyvä uutinen.

Neo tekee tuttavuutta hukkuvan kanssa ennen lähtöä

Kevät mentiin rauhassa tehden lyhyitä hihnalenkkejä ja nostaen vähitellen kuntoa. Kotona opeteltiin temppuja, mutta muuten treenit olivat tauolla. Opetin mm. Neon murisemaan käskystä... Vielä kun ulvomisen saisi opetettua niin olisi kaikki ääniskaalat hallussa ;)


Kesäkuun puolivälissä päätin että nyt loppui masistelu. Tilasin pikkuisen kumiveneen ja päätin, että aloitamme treenaamaan vesipelastusta! Treeniryhmät ovat aina olleet niin täynnä, etten uskonut meidän pääsevän mihinkään ryhmään Keski-Suomen alueella. Kävi kuitenkin niin, että meidät otettiin treeniporukkaan Muuramen kennelkerhoon. Vielä iso kiitos siitä <3 ryhmä kun oli aika lailla täynnä varsinkin siinä vaiheessa kesää.

Avustaja lähettämässä Neoa viemään esinettä

Aloimme treenaamaan ahkerasti. Jo ensimmäisistä treeneistä asti oli selvää, että Neolla on hyvä pohja vepeen ja se teki liikkeitä mallikkaasti ilman aiempaa kokemusta. Sen luonteenpiirteet ovat juuri sopivat, sillä se rakastaa uimista ja lelujen/narujen vetämistä, mutta ei niin paljon että jäisi itse leikkimään ja palkkaantumaan esineistä. Parasta on Neon mielestä kun saa vetää veneen tai hukkuvan rantaan, ravistella turkin ja ottaa nakkipalan suuhun :)


Veneestä hyppääminen jännittää Neoa hieman edelleen, mutta aina herra on kuitenkin hypännyt veteen. Esineen vienti vieraalle osoittautui aluksi hankalaksi, mutta "korjaantui" heti kun minä siirryin veneeseen. Etäisyyttä kasvatettiin vientiliikkeessä vähitellen. Veneen ja hukkuvan noutaminen taas luonnistuivat alusta asti ilman ongelmia tai varsinaista opettamista.


Eikö ole ihan mahtavia kuvia muuten? :) Kuvaajana Salla Kuikka, joka treenaa afgaanin kanssa vepeä!

Keräsin Äänekoskelle myös pienen vepeporukan paikallisia treenejä varten, jotta saisimme harjoitusta useamman kerran viikossa. Se lähti pyörimään mukavasti ja oli hyvä treenata vepeä eri rannoilla.


Ahkeran treenin tuloksena heinäkuun alussa alkoi näyttämään siltä, että Neo olisi kisavalmis. Minulle oli selvää, etten halunnut mennä kokeilemaan soveltuvuuskoetta niin että olisi joku liike, mikä ei Neolta sujuisi täydellisesti treeneissä - kisoissa kun on omat haasteensa uudessa ympäristössä ja mokia sattuu helpommin. Soveltuvuuskoetta saa kokeilla vain kaksi kertaa ja siitä on saatava vähintään kolmostulos eli 65/100 pistettä.



Vepen säännöt lyhyesti esiteltynä voi lukea täältä jos kiinnostaa, mutta kaikissa luokissa on neljä liikettä joista saa maksimissaan 25 pistettä kappale, ja miinuksia tulee sitten maalilinjan ohituksesta ym. ylimääräisistä käskyistä. Soveltuvuuskokeessa ja alokasluokassa käytössä on 6 käskyä per liike. Liikkeet SOVEssa ja ALOssa ovat:
1. Uinti 50 m. Koira hyppää 50 m järvellä olevasta veneestä ja ui rantaan.
2. Esineen vienti 30 m. Koira vie rannalta ohjaajan antaman esineen veneelle.
3. Veneen nouto 30 m. Koira lähtee rannalta hakemaan venettä ja vetää veneen rantaan narusta.
4. Hukkuvan pelastaminen 30 m. Koira lähtee rannalta pelastamaan veneestä pudonnutta "hukkuvaa" joka läiskii pelästyneesti. Koira voi joko tarttua hukkuvan kädessä olevaan dummyyn ja vetää hukkuvan siitä rantaan (yleisempi), tai koiralla voi olla valjaat, joihin hukkuva tarttuu (harvinaisempi).

Hyväksytyn SOVE:n jälkeen koira siirretään ALO-luokkaan. ALO-luokasta tulee saada kaksi ykköstulosta (90-100 p) AVO-luokkaan siirtymiseen. (Newfoundlandinkoirien ja landseereiden ei tarvitse tehdä SOVEa ja heille on oma junioriluokkakin.)


Suuntasimme tekemään SOVE:a Savonlinnaan 16.8.2015. Apuohjaajana (ja kuskina) meillä oli jo AVO-luokassa kisaava taitava treenikaveri, joten se lievitti jännitystä. Jännitin ihan turhaan, sillä Neo teki kaikki liikkeet täydellisesti ja saimme kasaan uskomattomat 100 pistettä SOVE:sta! Super Neo <3 Alla kuvia tuosta kisasta:



Loppukesän kisapaikkojen metsästäminen osoittautuikin sitten erittäin vaikeaksi. Olimme esimerkiksi Jyväskylään varasijoilla 17. ja 22. viikonloppukisoihin... Hämeenlinnassa oli kisojen yhteydessä belgianpaimenkoirien mestaruuskokeet, joten rotuedun vuoksi pääsimme sinne 29.8.2015. Heti paikan päälle saavuttuamme huomasimme ikävän sivuvirtauksen vedessä - se on vepessä haastavin elementti, koska ohitusmetrejä tahtoo tulla väkisin liikaa kevyen koiran yrittäessä vetää venettä/hukkuvaa. Tuuli yltyi välillä hurjaksi ja oli ikävää katsoa koirien yrittävän kaikkensa, mutta menevän väkisin ohi maalilinjasta.

Meidän suoritus ei kuitenkaan kaatunut tuuleen vaikka ohitusmetrejä tuli 3 + 2 + 3 m, vaan esineen vientiin. Neo lähti kyllä reippaasti rannalta avustajan luota veteen, mutta päättikin jostain syystä kääntyä takaisin ja tiputti esineen rannalle. Avustajana minulla oli SOVEssa kisaava henkilö joka ei ollut ennen kisannut, joten hän ei tajunnut että koira kannattaa tällöin ehdottomasti lähettää uudestaan ja esineen saa hakea rannalta. Hetken pohdittuaan Neo ui sitten veneelle ilman esinettä ja liike meni hylätyksi... :( Nolla pistettä yhdestä liikkeestä on automaattisesti kolmostulos, joten vaikka Neo teki kaikki muut liikkeet oikein niin tulokseksi tuli ALO3 67 pisteellä. Kyllä harmitti, mutta tuostakin kisasta oppi asioita. Muun muassa että voi kysyä tuomarilta luvan puhutella apuohjaajaa, ja antaa tämän jälkeen vapaasti ohjeita ilman että joka sanasta menee virhepiste.


Sitten luulinkin että kisakausi oli ja meni, kunnes juuri äsken tuli puhelu, että pääsimme varasijalta Kotkaan kisaamaan lauantaina 5.9.2015. Sieltä täytyy paikan päältä yrittää napata avustaja AVO-luokasta, sillä VOIttajat kisaavat sunnuntaina Suomen mestaruudesta samalla paikkakunnalla. Täytyy toivoa että tuuli on suotuisa, avustaja pätevä ja Neo hyvässä vireessä! Saa pitää sormet ristissä :)