Studiokuvat

Tässäpä nämä otokset Neosta. Tosiaan herra onnistui jotenkin saamaan haavan nenäänsä (veikkaan sitä kun yritti piilottaa luunsa olohuoneen sohvatyynyihin, yhdessä tyynyssä on rikkinäinen vetoketju...), joten osaan kuvista jaksoin jopa photoshopata pinkin läntin mustaksi.

Etutassut kääntyy ihan niinku Chaska-iskällä x)

Elämäni koira <3

Koiran venyttely

Kuvaaja Tiina Karvonen 2014

Tänään käytiin kera malinoisystävämme valokuvauttamassa koiramme Tiina Karvosen kotistudiolla, kuten voi huomata. Keski-Suomen belgianpaimenkoirayhdistys järjestää yleensä vuosittain valokuvauspäivän syksyllä, ja tällä kertaa kaatosateen vuoksi tilaisuus pidettiin studiovalaistuksessa sisätiloissa. Palkaksi Tiina otti vain suklaata itselleen/koirille herkkuja, joten halvalla mentiin :) Saatiin pari esimaistiaista kuvista, yllä yksi. Täytyy laittaa myöhemmin enemmän.

Neo ja Kira joulukuussa 2013, ihan meikäläisen kuvaamana

Tässä postauksessa kuitenkin eläinfysioterapeutilta oppimani ohjeet koiran venyttelyyn. Suosittelen toki käymään eläinfyssarilla saamassa kädestä pitäen opastuksen puuhaan, mutta video-ohjeet toivottavasti auttavat alkuun. Pelkistä kuvista kun on vaikea päätellä mistä venytys alkaa ennen loppuasentoon päätymistä. Koirat nauttivat venyttelystä (kuten varmaan Neostakin huomaa), joten voit hyvin venytellä koiraasi vaikka se olisi "vain kotikoira". Mitä enemmän koira on fyysisesti aktiivinen, sitä tärkeämmäksi venyttely kuitenkin muodostuu. Erityisesti agilityssa muistetaan aina alku- ja loppuverryttelyt, mutta moni ei tiedä että koiran lihaksia olisi hyvä myös venytellä välillä. Meillä yritetään venytellä joka päivä Neon moniniveltulehduksen vuoksi.

Koiran lihakset on hyvä lämmitellä ennen venyttelyä, joten venyttelyhetki on kätevä ajoittaa esimerkiksi iltalenkin jälkeiseen aikaan kun koira on rauhoittunut makuulleen lepäämään/nukkumaan. Venytä varovasti vain sinne asti että koira ei vastustele liikettä, äläkä päästä koiraa riuhtaisemaan raajaa otteesta. Raajat täytyy palauttaa hallitusti lepoasentoon. Venytystä pidetään 20-30 sekuntia.

Ensin kuvat niin päin, että matkiminen toivottavasti onnistuu kätevämmin, ja näiden alla video vähän eri suunnasta. Kannattaa katsoa video, niin tietää mikä käsi työntää ja mikä pysyy paikallaan. Esim. kaulalihaksen venytyksessä toinen käsi vain pitää pään paikallaan eikä venytä. Pahoittelen, että koirani nyt vaan sattuu olemaan musta!...Toisen värinen demokoira olisi parempi...

LEVEÄ SELKÄLIHAS

KAULALIHAKSET ("Ulvotaan kuuta" <3)

HAUIS

LONKANKOUKISTAJAT

TAKAREISI

ETUREISI

Neolla moniniveltulehdus

Täytyy varmaan tännekin kertoa surullisen kuuluisat uutiset eli Neolla on nyt sitten moniniveltulehdus. Tapahtumat kronologisessa järjestyksessä:

Agilityn hyppytekniikkakurssilla suositeltiin, että jokainen käyttäisi koiraansa edes kerran eläinfysioterapeutilla varmistamassa että kaikki on kunnossa. Koirahierojia väheksymättä heillä on kuitenkin erilainen ja paljon lyhyempi koulutus: eläinfyssarit valmistuvat ensin normaalisti ihmisfysioterapeuteiksi ja sitten erikoistuvat vielä eläimiin. Niinpä minäkin sitten varasin ajan Neolle. Fyssarin mukaan Neon lihakset olivat todella jumissa, erityisesti hauikset. Neo aristi myös takapään tutkimusta. Ote ekasta palautteesta:

"- - Takaosan hallinta lonkkatyönnön aikana kohtuullisen hyvä. Molemmat hauis-lihakset aristavat venytystä ääriasennossa ja molemmin puolin lihasten jänteet reagoivat provosoitaessa. Lihaskireyksiä paljon niin etu kuin takaosassakin, jonka vuoksi etu- ja takajalkojen liikeradat eteen- ja taaksepäin ovat rajoittuneet. Syvät vatsalihakset aristavat voimakkaasti. Molempien lonkkien tutkiminen hankalaa voimakkaan jännittämisen ja vastustelun vuoksi, mutta vasen puoli aristaa hieman enemmän rotatio/abduktio ja ekstensio suuntiin. Eniten ja selkeimmin Neo aristaa lannerangan loppuosan tutkimista ja selän ekstensiota. Suositellaan Neolle ortopedin vastaanottoa selän aristuksen ja voimakkaiden lihaskireyksien vuoksi.- -"

 

Saatiin kotiin venyttelyohjeet joita tuli (ja tulee edelleen) tehdä joka päivä. Meille suositeltiin pätevää eläinlääkäriä Tampereelta, Juha Kalliota (Eläinystäväsi Lääkäri) tarkempia tutkimuksia varten. Niinpä varasin ajan ja ajelin eräs päivä sinne ja takaisin, pari tuntia sivu. Kannatti kyllä.

Diagnoosiksi tuli tuolla reissulla selän, etureisien ja hauisten lihaskipu. Lavat, hauikset (oikealla ei jännealueella, vasen myös jännealueelta), selkä (lanneranka, rintaranka etujalkojen takaa) ja syvät vatsalihakset aristivat. Samoin takajalkojen etureisien lihakset, ja sen vuoksi taaksetaivutus oli puutteellinen. Neo vältti jostain syystä suoristamasta selkää ja piti sitä köyryssä.

Oireet selittyisivät parhaiten takaselän tai lonkkien ongelmalla, joten kuvattiin ne paikan päällä. Neollahan oli lonkat jo kuvattu A/A ja kyynärät 0/0, eikä näissäkään röntgenkuvissa sitten ollut mitään minkä pitäisi aiheuttaa kyseisiä oireita. Selässä oli alkuvaiheessa oleva spondyloosi kahdessa nikamavälissä, mutta se ei liity oireisiin. Lonkat olivat hyvät ja tiiviit myös nivelistä, ei nivelrikkomuutoksia. Ei ollut myöskään aihetta epäillä välilevytyrää tai muuta neurologista. Epäilyt kääntyivät tämän jälkeen moniniveltulehdukseen, joten otettiin verinäytteet reumafaktorista, borrelia- ja ANA-vasta-aineista. Kotiin saatiin tulehduskipulääkettä 20 vrk ja lihasrelaksanttia yötä vasten 2 viikkoa, jäätiin odottelemaan verikokeiden tuloksia.

Nukutettu Neo lääkärissä

Tuloksista selvisi lopulta, että reumatekijä oli koholla. Näin ei välttämättä edes ole koirilla joilla on todettu reuma, joten tulosta pidetään luotettavana ja hoito kannattaa aloittaa. Seuraava teksti on potilaskertomuksesta:

"- - Koiran immunologinen moniniveltulehdus on hyvin paljon samankaltainen tauti kuin ihmisten nivelreuma ja oireet ja taudin eteneminen voivbat olla hyvin yksilöllisiä. Yleisimmin oireilevat ranteet ja pikkunivelet ja ranteiden taipumista/jäykkyyttä ja niiden aristamista ja paksuuntumista voi jonkin verran käyttää oireiden seurannassakin. Koska nivelet kipeytyvät vähän sieltä ja täältä, selvää ontumaa ei yleensä ole, mutta koira on kauttaaltaan kipeä ja huonotuulinen. Alkuvaiheen hoitotavoite on se, että käynnistynyt niveltulehdus koetetaan sammuttaa kortisonilääkityksellä. Lääkitys alkaa isolla annoksella, jota lasketaan pian ja matalaa annosta jatketaan melko pitkään estämään taudin uutta puhkeamista.

Reumaan liittyvä niveltulehdus heikentää nivelruston kestokykyä ja haurastuttaa nivelsiteitä. Kun kortisonilääkitys aloitetaan, isolla alkuannoksella on periaatteessa samanlainen haittavaikutus. Sen takia liikuntaa täytyy rauhoittaa ja esim. hyppiminen täytyy estää. Tasainen rauhallinen metsälenkki on ihan OK, jaksamisen mukaan, mutta ei ylipitkiä lenkkejä.

Kortisonin yleisin haittavaikutus on lisääntynyt juominen ja pissaaminen, jota alussa varmasti esiintyy. Annostus aloitetaan vahvemmilla tableteilla, sitten jatketaan miedommilla. Lääke annostellaan aamuisin, vähitellen annosta vähentäen. - -"

Kortisonikuuri on nyt siis n. 3 kk. Tähän diagnoosiin päättyi nyt meidän agilityura, sillä vaikka tulehdus saataisiin kuriin niin agility on niin rasittava laji että se voisi laukaista tulehduksen uudestaan tai jopa pahentaa sairautta.

Rentouttavat fyssarikäynnit Neon kanssa... Ei tykkää oikein että takapäähän kosketaan.

Kortisonia on nyt mennyt pari viikkoa ja Neosta on tullut tosi rauhallinen sekä NÄLKÄINEN. Semmoinen raasu reppana... Enää ei into piukeana ryntäillä ja hypitä vaan köpötellään rauhassa. Harrastukset on nyt tauolla kunhan kuuri on ohi, voi olla että palaamme tokohommiin tai jopa rallytokoon jos tulehdus saadaan kuriin. Nyt mennään vaan pienimuotoisella aivotyöllä ja tehdään lyhyttä lenkkiä.

Mutta kun minä olen niin SÄÄLITTÄVÄ niin tarvitsen nakkeja...

Eläinlääkäri sanoi syyn moniniveltulehdukseen olevan perinnöllinen. Kun rodun geenipooli pienenee jalostuksessa niin tulee näitä tapauksia, isä ja emä voivat olla ihan oireettomia

Diagnoosi on kuitenkin saanut minut perehtymään supertarkasti Neon ravintoon. Ennen menimme suunnilleen 50/50 ruokinnalla, ehkä enemmänkin 70 raakaa ja 30 nappulaa, mutta kuvittelin tietäväni aika paljon raakaruokinnasta. Päätin kuitenkin ostaa Jakke Lehtosen "ABC: Koiran raakaruokinta" e-kirjan ja se oli kyllä hyvä (ja halpa) ostos, josta opin taas paljon uutta. Yksi uneton yö siinä meni (kun kaikki täytyy aina tehdä just nyt heti eikä esim. parina iltana...), mutta sain koostettua Neolle uuden hyvän ruokavalion, joka on nyt 100% raakaa. Tai no, ihan muutamia nappuloita heitän välillä joukkoon kuidun ja yleisen mukavuuden vuoksi. Voisin tehdä siitä postauksen tässä joku päivä jos jotakuta kiinnostaa esimerkkiannokset. Pääpointti jos syötät koirallesi nappulaa: tarkista onko siinä tarpeeksi sinkkiä! Yleensä ei ole, meillä itse asiassa oli. 30 kg koira tarvitsee huimat 60 mg sinkkiä päivässä, ja jos otetaan sinkin huono imeytyminen huomioon niin luku voi olla jopa 150 mg. Sinkkiä annetaan yleensä purkista, sitä on vaikea saada ravinnosta tarpeeksi. 

Kipeät koirat saa oikeuden nukkua joskus sängyllä...

Siinäpä meidän tämänhetkiset kuulumiset. Päivittelen lähiaikoina ehkä pientä opasvideota koiran venyttelyyn, monet (mukaan lukien entinen itseni) kun eivät siitä paljon tiedä. Loppuun täytyy vielä todeta, että Neo <3<3<3 Kaikesta selvitään. Ja tämä oli tosi hyvä kun huomattiin näin ajoissa, yleensä moniniveltulehdusta diagnosoidaan 6+ v koirilla kun on alkanut jo tulla oireita ja sitten vasta viedään lääkärille. Nythän Neon liikkumisessa tms ei edes näy mitään vikaa. Joskus kannattaa olla valveutunut koiranomistaja.

Hyppytekniikkakoulutus 2.-3.8.2014

Osallistuimme Neon kanssa viime viikonloppuna hyppytekniikan peruskurssille Laukaassa. Vetäjänä toimi Ulla Kaukonen ja peruskurssilaiset viettivät paikan päällä kaksi päivää eli semmoiset ~16 h! Päivät alkoivat sekä lauantaina että sunnuntaina kahden tunnin luennoilla, jotka olivat tosi mielenkiintoisia. Aihealuetta käsiteltiin laajasti ja asiantuntevasti, ja vinkkejä saatiin myös agilityssa tärkeiden lihasryhmien harjoitteluun. Mukaan saatiin myös kirjalliset tiivistelmät ohjeineen, esim. miten koira on hyvä lämmitellä (askellajien suhde ym.).

Teoriaosuuden jälkeen alkoi käytännön hyppytekniikan harjoittelu. Me olimme Neon kanssa heti ensimmäisessä ryhmässä, joten pääsimme aina pian tositoimiin. Otin mukaan kameran jalustoineen, mikä osoittautui ihan ensiarvoisen tärkeäksi - kun ensimmäisen päivän jälkeen katselin videoita, tulin siihen tulokseen etten olisi muistanut puoliakaan Ullan kommenteista... :D Ja toki kun lähettää itse koiraa eteenpäin, ei nää suoritusta sivusta ollenkaan.

Alla tiivistelmä erilaisista harjoituksista mitä teimme Neon kanssa kurssilla. Näitä ei kannata alkaa tekemään tuosta vaan oman koiran kanssa, vaan koiran hyppytekniikka on hyvä näyttää asiantuntijalle, joka voi valita juuri sopivat harjoitukset omalle koiralle ja viilata esteiden väliset etäisyydet sopiviksi. Esim. Neon kanssa todettiin, että en tee jatkossa ollenkaan kahta näistä harjoituksista, koska ne vain vahvistaisivat etupainoisuutta.




Laitoin videolle harjoitusten nimet + etäisyydet ja korkeudet, jotta voin äkkiä jatkossa palata mikä harjoitus oli mikäkin (ja millä muutoksilla sovittiin Neon tekevän harjoitusta). Modernia muistiinpanoa, ehkä tästä on jollekin kurssilaiselle myös hyötyä :)

Ullan tekemiä huomioita Neosta:

SET POINT
- Kivannäköinen kokonaisuudessaan, mutta hyppy jää aika lyhyeksi -> vaikea tuottaa voimaa paikaltaan, ei niinkään ponnistuspaikka/hyppykaariongelma -> yleensä fyysinen ongelma (jumi/puutteita lihaksistossa)
- Painoa saisi vähän paremmin laittaa taakse, koukistaa takajalkoja

PERUSSARJA
- Pitäisi siirtää enemmän painoa taakse. Takajalkoja pitäisi myös nostaa paremmin ylös hyppyjen aikana, mikä on aika tavallista belgeille.
- Korjasi, teki paremmin. Sillä on suht hyvä rytmi. Sillä on ajatusta siihen, että takajalkojen pitäisi tehdä jotain erilaista, mutta se oli jännittyny, ei ollu rentoa, se ei ollu sujuva se painonsiirto, liikkeestä tuli hieman nykivä. Haetaan vielä pehmeyttä, mutta koko ajan tulee muutosta.
- Nyt alkaa se takapää löytyä jo sieltä, tulee selkeä pyöristys takapäässä. Kehittyi kivasti, ongelmana siellä on sitä etupainotteisuutta ja takajalat pitäisi saada paremmin järjestykseen. Lähti hyvin korjaamaan sitä, eli saadaan se parannettua.

ASKELEEN PIDENNYS
- Ei tarvitse harjoitella, silloin tällöin voi kokeilla (vahvistaa turhaan Neon etupainotteisuutta)

ALASTULO/ETÄISYYS
- Korjasi joka kerta suoritustaan takapään osalta (parempi ponnistus), etupäätä ei korjaa oikeastaan ollenkaan
- Neon ei kannata tehdä tätä harjoitusta...

ALASTULO
- ... vaan tätä. Nyt tuli pehmeämpi alastulo, tuli jo sitä ajatusta siihen.
- Voi olla että on jotain esim. etupäässä/rintarangassa/kaularangassa jäykkyyttä, mikä aiheuttaa jäykkyyttä alastuloihin -> olisi hyvä tarkistaa ja hoitaa. Edellytykset on, että pystyy kyllä tekemään. Etupään lihaksisto kannattaa myös tarkistaa.

LIIKKUVA HYPPY
- Hyppäsi niin kaukaa viimeisen, että tehdään etäisyysharjoituksena. Se on vähän väsyksissä jo, joten hyppy saattaa jäädä lyhyemmäksi.
- (11 f) Se ratkaisi sen noin että otti pienen askeleen väliin, mikä oli ihan järkevä ajatus kun se ponnistus ei tule tuolta enää.
- (10f) Taas ottaa askeleen, vähän hätäisen kun ei meinaa mahtua sinne
- (lähtö 9f) Aika samanlainen kuin ensimmäinen kerta. Se lähtee tasahypyillä eli tulee vähän kaukaa hyppäämään viimeisen esteen. Kolmas hyppy pitäisi olla pidempi, että pääsee keskelle ponnistamaan. Mutta se tulee jossain vaiheessa kun harjoittelette se ajatus että miten se tapahtuu.
- Neolla ei kauhean valmiita ratkaisuja - tällä treenillä lisää sujuvuutta ja varmuutta venyttää/ottaa askel tai pois tarvittaessa. Lukee kyllä etäisyyttä ja että jotain pitäisi tehdä. Korkeuden arviointia voi harjoitella myöhemmin, kun ponnistuspaikat ovat hyviä.

Agilityn kisaura avattu

Kiireinen elämä ja niin poispäin :) Tässä vähän kuvia alkuvuodesta tekstin höysteeksi.

Tosiaan nyt on agilityn kisaura korkattu, kolmet kisat on tullut käytyä läpi. Ensimmäisenä liidettiin Jyväskylässä:



Noin viikko ennen kisoja saimme takapihalle lainaan keinun, jota sitten harjoiteltiin joka päivä useita toistoja... Viimeiset puoli vuotta kun on mennyt siinä, että Neo ei ole uskaltanut astua kapistukselle. Alussa riitti, että Neo koskettaa alastuloa. Sitten että pinkaisee alastulon kautta heti pois laudalta. Sitten otin siivekkeet, joilla sain Neon tulemaan alastulolle yhä kauempaa. Vaikein vaihe oli keinun keskikohta, koska se on niin korkea ettei sille voi noin vain hypätä - tässä vaiheessa keinu täytyi laittaa oikeaan alkuasentoon. Siivekkeiden vähittäinen siirto yhä kauemmas kuitenkin toimi hyvänä huijauksena, ja pian mentiinkin ihan koko keinua oikeana suorituksena. Kylläkin TOOODELLA hitaasti. Mutta isoja isoja saavutuksia viikossa, ottaen huomioon mitä ei saavutettu kerta viikkoon treenillä! Ehkä teen aiheesta vielä videopostauksen, jos se auttaa joitakin keinun opettamisessa. Tämä toimi meille ja oli ihan itse keksitty oman koiran tuntemusta käyttäen.

Ekoissa kisoissa oli sen verran erilainen keinu ja asia vielä uusi, että Neo ei suostunut keinua menemään = hylky siltä radalta. Hylky myös hyppyradalta kolmen kieltovirheen takia.

Mitä opin ekoista kisoista:
- Ei viedä koiraa liian pitkälle putken suulle, jolloin oma liike pysähtyy (ja tulee kielto)
- Ei häiritä koiraa säheltämällä keppien aloituksessa, se osaa paremmin kun pysyttelee taka-alalla

Ennen toisia kisoja kävimme Juha Oreniuksen koulutuksessa, joka oli tosi hyvä! Sain kamalasti vauhtia omaan liikkumiseeni ja sivustakatsojat sanoivat, että ensimmäiset neljä estettä menivät varmaan sekunnin nopeammin kuin "omalla" tyylillä.

Mitä opin koulutuksessa:
- Luota koiraan ja JUOKSE. Ei saa jäädä varmistelemaan, sulavaa jatkuvaa liikettä.
- Jos koiralla on liian kova vauhti kepeille tullessa eikä se pysty taittamaan itseään kakkosväliin (tai jos kepit ovat muuten vaan epävarmat), kannattaa heittää oma peräpää keppien loppupäätä kohti ja asettua keppien kakkosväliin kun koira on vasta tulossa kepeille. Maaginen temppu, joka toimi aina!

Toiset kisamme olivat Laukaassa:




Hienoja hetkiä kun tosiaan tajusi antaa kepeille tuloon tilaa, siinä ei moni koira taittunut tuohon videon alussa näkyvään linjaan :) Ensin lämmiteltiin taas HYL radalla kun ohjaaja oli kauhusta kankea, mutta sitten oltiin toisella agiradalla 5./14. (9 hylättyä) ja lopuksi hyppyradalla 4./11. (7 hylättyä)! Eikä kukaan maksi edes saanut nollarataa noista, joten ihan kiva. Alle ihanneajankin onnistuttiin joka kerta sotkuista huolimatta menemään. Kontaktivirheitä ei ekoissa kisoissa ollut (jos ei keinua lasketa...) mutta nyt niitä tuli. Näissä kisoissa mentiin ensin lentokeinu ja sitten normaali keinu. 

Mitä opin toisista kisoista:
- Jos menen härveltämään keppien loppupäähän, avustaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin (4 viimeistä väliä vs. 2) 

Takapihalla on tällä hetkellä keinu ja kolme hyppyestettä treeniä varten.

Kolmannet kisamme olivat Maaningalla:



Vaikka kaikilta radoilta tuli hylly, niin silti teimme Neon kanssa mielestäni parhaan suorituksemme. Yhden radan mokasin itse kun puomin alastulon kontaktivirheen jälkeen laitoin koiran takaisin puomille!? Vissiin joku refleksi kun niin treeneissä tulee aina tehtyä... Muuten oltais varmaan päästy palkintosijoille siltä radalta. Vika rata meni muuten NIIIN täydellisesti mutta videon 0:58 kohdalla olisi pitänyt jäädä toiselle puolelle ohjaamaan - Neon korjatessa (hienosti) linjan pituudelle niin sen suunta meni aavistuksen verran kohti väärää putken päätä... Ja HYL loppumetreillä. So close!!

Keppien suhteen tuskailin menenkö auttamaan ollenkaan loppupäähän, mutta niin monet koirat tekivät virheitä että en uskaltanut jättää auttamatta. Ensin unohdin viime kisojen opetuksen, mutta sitten muistin jo auttaa 4. välistä.

Mitä opin kolmansista kisoista:
- Kontaktit täytyy treenata "uusiksi", mielellään varmat pysähdyskontaktit eikä juoksukontaktit kun on sen verran nopea koira. Ehtiipähän sitten paremmin ohjaamaan. (No tämän opin itse asiassa jo toisissa kisoissa.)

Maaningalla oli myös tosi taitava Kennel Eloisan belgi jonka nimeä en muista, ja vielä taitavampi miesohjaaja itse asiassa. Oli upeaa katsoa ohjaajan sulavaa nopeaa liikettä ja he voittivatkin jokaisen luokan siirtyen 2. luokkaan :)  Tuli motivaatio, että minäkin haluan osata liikkua noin hyvin!

Nyt meillä on kisatauko menossa kun opetan Neolle pysähdyskontaktit varmoiksi kosketusalustan kanssa. Eikä tässä nyt kisoja kovin lähellä olekaan, olen vähän laiska reissaamaan... Neo on edistynyt tosi kivasti kosketusalustan kanssa, toistoja toistoja vaan.

Olen myös alkanut opettaa agilityn alkeisryhmää Äänekoskella. Viisi reipasta koirakkoa, joiden kanssa tulee opeteltua agiliidon saloja tämä kesä :) Yllätyin oikein, miten mukavaa on miettiä mitä opetellaan milläkin kertaa ja minkälaisen radanpätkän kanssa.

Kyllä tämä vahvasti siltä näyttää, että agility on nyt se meidän ykkösjuttu johon keskitytään. Ei olisi uskonut, alussahan se oli vaan että "kokeillaan nyt tätäkin". Laji vei mennessään koska:
- Se on supervauhdikas
- Itsessään motivoiva koiralle, ei tee palkan toivossa (ainakaan Neo)
- Ennokoimattomuus, uutuudenviehätys kun aina on uusi rata
- Vaatii ohjaajalta älykkyyttä ja nopeaa ratkaisukykyä, oman koiransa tuntemusta, jotta voi päättää miten ohjaa radan

Katsotaan sitten muita lajeja jos siltä tuntuu, mutta nyt työni ja oma treenaamiseni vie sen verran aikaa että järkevintä on keskittyä vain agilityyn. Motivaatio on korkealla ja kesäloma edessä, eiköhän tuolla takapihalla muutamat "eteen" käskyt kuulla ja vielä se nollarata metsästetä kisoista ;)

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

Hiihtelyä ja agiliitämistä möllikisoissa

Viimeksi pahoittelin tauosta ja nyt vierähti 2 kuukautta... Hmm! No tämä olikin tiedossa kun tuo Round 3 -treeniblogi on vienyt ylimääräisen ajan. Toki oma rasvaprosentin pudotusurakkakin vie aikaa ainakin ruoanlaiton kanssa. Tervetuloa vaan reenailemaan tuonne kolmosrundiin, löytyy myös treenejä joihin ei tarvita mitään välineitä (klikkaa tunnistetta "ei välineitä" sivun oikeassa palkissa).

 

Helmikuun alussa pakkanen laski ja jää kantoi (ja oli tarpeeksi lunta), joten päästiin vetohiihtämään Neon kanssa kuten kuvista näkee.

Ollaan tehty sellaista 4-5 km lenkkiä kerran viikossa muutamien taukojen kanssa. Mitä enemmän porukkaa on jäällä, sitä parempi treeni: Neo kun saa virtaa ihmisten ohittamisesta :)

Tottis/tokohommia eikä hakua olla juurikaan tehty. Tokoa olisi kyllä 30 km päässä sunnuntaisin klo 10, mutta haluaisin viikonloppuisin nukkua hieman pidempään joten en ole ottanut aamu 8 herätyksiä. Haluaisin kyllä vielä kisata Neon kanssa kun alokasluokan liikkeet kuitenkin ovat aika hanskassa (paikkamakuu nyt on epävarma), mutta minulla on motivaatiopulmia... Tarvitsisin lähelle treeniryhmän :(

Ollaan kuitenkin yritetty pitää mieli virkeänä, olen mm. opettanut kotosalla "ympäri" = käännös oikeaan ja "pyöri" = käännös vasempaan. Tältä näytti ympäri alkuvaiheessa:

Agilityssa ollaan myös käyty, vaikka työ onkin vähän verottanut sinne pääsemistä. Tänään käytiin oikein möllikisoissa liitämässä Neon kanssa. Voitettiin Neon kanssa tosimölliluokka ainoina maxi osallistujina :P... Mölliluokassa päätin sitten uusinnalla harjoitella puomin alastuloa, josta Neo hyppäsi liian aikaisin ensimmäisellä kierroksella. Tultiin kuitenkin toisiksi mölliluokassa tuolla ensimmäisellä rykäisylläkin. Kisaluokka voitettiin Neon kanssa! Ihan mahtavaa :)  Puomi sujui kun ymmärsin olla nostamatta kättä liian äkkiä alastulolla ja kepeistä saatiin oikein kehut tuomarilta. Taitava oma suikkelehtija suippokuono <3

Neolius ja palkintopose