Paljon agilitya ja hyvät möllikisat

Don't ask...

Se on taas aika viikon treenikuulumisille. Maanantaina käväistiin Neon kanssa Katja Kiviahon toko-koulutuksessa. Sen verran oli vielä kisan jälkeinen what ever -fiilis, että tuntui ettei saanut hommasta kauheasti irti:

Totta puhuen olisi varmaan pitänyt olla joku hienompi ongelma. Aikaa oli 2 x 15 min per koirakko ja ensin halusin vähän tietää mitä voisin tehdä meidän "tehdäänpäs kisoissa seuraaminen perseelleen" ongelmalle. No häiriötreeniä, eihän se yllätyksenä tullut. Pitäisi viedä Neoa paljon eri paikkoihin; isossa häiriössä leikittäisiin vaan ja yritettäisiin pitää huomio koko ajan touhussa, sitten otettaisiin vähitellen liikkeitä mukaan. Toisena ongelmana esitin sitten liikkeestä maahanmenon hitauden. Katja ehdotti, että ensin opettaisin Neolle maahanmenon hypyn kautta varmaksi ennen kuin siirrän sen sivulle. Eli että koira "läimäyttää" etutassut maahan, en ole tuollaista versiota vaatinut. Mitäs vielä opittiin... No sitä, että ensin pitäisi aina antaa sosiaalinen kehu ja sitten vasta herkut/lelut. Vähän tulee kieltämättä käytettyä pelkkää sosiaalista palkkaa.

Keskiviikkona treenailtiin kahden koirakon voimin harrasteagilitya yllä olevaan tyyliin. Eteen-käskyllä mentiin kivasti ja sain etumatkaa 4. hypylle. Takaa kierrot alkavat olla varmempia kauempaa "heittämälläkin", mikä on kiva. Haasteellisin kohta oli suoraan putkeen lähetys (8.), missä ohjaaja jäi itse putken sisääntulon lähistölle odottelemaan: Neo tuumasi että käännytäänpäs takaisin putkesta! Nyt kun mietin niin oliko pakko jäädä siihen, voihan sitä koiraa tukea juoksemalla vähän mukana poispäin jos putken jälkeen on enää viimeinen este. :P Anyway, vahvistin käskyä heittämällä pallon sitten perään pari kertaa.

Torstaina käytiin möllikisoissa Laukaassa, rata yllä. Meillä meni ihan superhyvin! :) Neo oli hirmu hyvä. Ainoa virhe tuli heti alussa niin kuin pelkäsinkin - pohdin kovasti ohjaanko 2. hypylle koiran oikealta puolelta vai menenkö 2. hypylle odottamaan ja ohjaan vasemmalta. Päättelin, että A-este vetäisi Neoa liikaa joten odottelin 2. hypyn edessä 1. hypyn linjalla. Lähdin liian aikaisin liikkeelle, joten tuli kieltovirhe väärältä puolelta estettä (5 vp). Muu rata menikin sitten upeasti virheettä! Erityisen tyytyväinen olin 11.-12. muuri-hyppy komboon, jossa vähän jännitin karkaako Neo A-esteelle. 50 sekuntia oli ihanneaika ja meidän aika oli 34,95 eli -15,05!

Otettiin vielä uusinta, jossa Neo kävi niin kuumana että otettiin homma vaan kontaktiharjoittelun kannalta. Ihmettelin vaan, kun palkintoja jaettaessa todettiin ettei kukaan maxi (~ 17 koiraa) tehnyt nollarataa ja viimeisellä palkittavalla oli ymmärtääkseni 15 vp... Unohdettiinko meidät :( Hmm, ehkä kuulin väärin jotain?

Perjantaina tehtiin myös agilityhommia Saarijärvellä. Agi tuntuu kyllä mukavalta touhulta toko-hinkkauksen jälkeen. Vähän alkoi taas kutkuttamaan 1.9.2013 ykkösluokan agilitykisat Laukaassa, mutta jospa otan oppia tuosta toko-kokeesta ja mennään sitten kun olo tuntuu todella varmalta. Aluksi reenailtiin perjantaina siis helpompi rata, joka meni oikein mukavasti ohjaajan unohteluista huolimatta... ;) Onneksi kisoissa saa nähdä minit ja medit ensin menemässä rataa. Sitten tehtiin vaikeampaa rataa kahdessa pätkässä, suunnilleen näin:

Jaakotus 2. hypylle, siitä hurjalla vauhdilla pääsi 4. hypyn taakse tekemään pakkovalssin. 6. hypylle taas valssi ja pientä vekkiä 7. jälkeen (Neo hoiti tämän taas itse hyppäämällä niin pitkälle...) ennen rengasta jotta koira pääsee paremmin putkeen. Puomin alastulolla napakka hallinta, jotta läheisempi putken suu ei houkuttele. 12. hypyn jälkeen ohjataan kierto kepeille, meni mukavasti Neolta.

Loppupätkässä sai sitten Neon kanssa tehdä valssin 15. hypyn jälkeen kun väärä putken suu houkutteli. Kova pinkominen 17.-18. ja 18. hypyllä takaa kierron jälkeen toinen käsi mukaan ohjaamaan koiran linjaa paremmaksi. Silti kyllä meni pari kertaa takana houkuttelevaan väärään putken suuhun, kuten muutkin koirat :P Kyllä oli Neo lääh ja puuh. Keinuakin otettiin taas, hitaasti edetään siinä mutta kyllä sitä edistystä kuitenkin huomaa.

Joskus joku musta hylje rantautuu kun katson televisiota...

Ennen kotiin lähtöä tehtiin vielä mini esineruutu. Jätin Neon puuhun kiinni ja tein siitä suoraan eteenpäin ~ 40 m janan, jonne jätin kaksi esinettä. Näin jälkeenpäin mietittynä aika vaikea treeni, olisi joku saanut taas olla komentamassa ohjaajaa :P No mutta yllättävää kyllä Neo kävi poimimassa hienosti kauimmaisen esineen ensin. Toisessa lähetyksessä luulin, että Neo ei ollut poiminut mitään, mutta kun lähetin pari askelta lähempää uudestaan niin äijä kävi hakemassa esineen parin metrin päästä, mihin oli sen tiputtanut... Tuo suu on kyllä tosi löysä esineruudun treeneissä! Ei se leluja muuten vaan noutaessa ole ihan tuollainen. Oli niin hyvä meininki päällä että vein vielä yhden esineen ~ 30 metriin ja Neo haki sen kivasti. Pitää nyt kiinnittää huomiota tuohon lopun tuomiseen.

Perjantai-iltana käytiin vielä tokoilemassa. Neo oli yllättävän reippaana vaikka oli hyörinyt jo mun mukana koko päivän. Otin itsekseen vähän palkkailua pelkästä sivulle tulosta, sekä taskusta että niin että palkka on kauempana odottamassa vapautuskäskyä. Päivän teema oli hyppy, sitä nyt ei tarvinnut paljon Neon kanssa hinkata kun se on alusta asti ollut meidän vahvimpia liikkeitä ja saatiin 10 siitä kisassakin. Testattiin myös ruutua ekan kerran, jätettiin pallo/makupaloja sinne ja lähetin vaan Neoa sinne. Hienosti meni ja kivaa oli, tuota olisi mukava tehdä jatkossakin jos saataisiin jostain ruutunauha.

Ennen loppuhommia otettiin vielä häiriötreeniä: ensin koira perusasennossa ja sitten maassa niin että kouluttaja huuteli ihan vieressä (1 m päässä) käskyjä. Kyllä oli Neo-poika ihmeissään kun ihana naisen ääni käski sivulle vaikka piti olla maassa... :D Monta kertaa meni äijä halpaan ennen kuin oppi blokkaamaan toisen käskyt. Lopuksi otettiin vielä luoksepäästävyys ja paikkamakuu: Neo istui koko ajan nätisti ja pysyi hyvin vaaditut 2 min paikallaan. Salaa vähän toivoin, että Neo olisi karannut paikkamakuusta niin ei olisi niin paljon harmittanut koehomma! Silleen "no olisi se muutenkin saattanut lähteä ilman sitä episodia"... :P No joo.

Ensimmäinen TOKO-koe 18.8.2013

Viime maanantaina lähdettiin vähän kauemmas hakumetsään. Oli taas sateista, vaihteeksi... Alussa meni pasmat hieman sekaisin kun eräs bortsu päätti tehdä mulle lävistykset ylähuuleen! Olin kuullut jotain varoitusta nenän nappaamisesta aiemmin, mutta ajattelin että se on vain sellaista perus hyppytörmäyspusua. Ei se sitten ihan perus tainnut olla kun tuli kaksi reikää ja verta :P Tähän mennessä olen iloisesti pusutellut kaikkien koirien kanssa, mutta jatkossa Neo on kyllä ainoa kenet päästän lähelle naamaa...

Neolle otettiin neljä pistoa (3 maalimiestä) ilmaisuilla. Heitin taas rullaa metsään ja maalimies paineli siitä piilolle. Mokailin vähän itse siinä vaiheessa kun Neo toi rullaa: ei saisi antaa isoja kehuja (tiputtaa rullan liian aikaisin) ja täytyy muistaa itse liikkua keskilinjalla eteenpäin! Mutta aina se rulla sieltä kyllä palautui ja kerran jopa suoraan käteen asti. Kunhan aletaan noudon luovutus treenaamaan kuntoon niin luulen, että se vaikuttaa rullaankin. Ja tietysti se aito kaulassa roikkuva rulla on helpompi pitää suussa kuin kaasuletkun palaset.

Keskiviikkona satoi niin paljon, että agilitytreeneistä ei tullut mitään. Siis osallistujia ei tullut paikalle, vaikka oli se hiekkakenttäkin kyllä kamala. Neon kanssa otettiin vähän tokohommia ennen kuin lähdettiin kotiin. Se on selvästi alkanut hiffata luoksetulon paikkaa sen verran, että törmäys ja sivulle tulo on jäänyt pois, mutta tipan vinoon se saattaa jäädä. Edestä sivulle perusasentoon siirtyminen on parantunut teknisesti huimasti eikä vinoja suorituksia juuri tule. Välillä olen käyttänyt naksutintakin paikkojen vahvistamiseen.

Perjantaina liidettiin sitten agilitya Saarijärvellä. Ei kannata yrittää piirtää rataa pari päivää myöhemmin, sillä silloin saatat muistaa jopa puolet radasta :P Alla siis alkupätkä, kyseessä oli mölliradan tasoinen kieputtelu. Neo lähti kuin ohjus taas vaihteeksi, odottelin 3. putken suulla selkä Neoon päin ja himmailin. 4.-5. sitten valssi, jos nyt muistan radan oikein ylipäätään... Vaikein paikka oli 8. hyppy, jonne paras vaihtoehto Neon vauhtikäännöksiä ajatellen oli jaakotus. Keinua otettiin taas erikseen, paras olisi varmaan jatkossa käyttää vain leluja siinä niin vire pysyy korkealla.

Radan lopussa oli sitten mm. kepit ja pussi. Kepeissä mentiin taas vähän arpoen eka väli vaikeammalta puolelta, mutta ihme kyllä sitten ihan oikein parit seuraavat kerrat ilman mitään apuja. Ehkä se siitä ilman mitään kummempia tehotreenejä (?).

Kira

Perjantai-iltana ei meidän "Kohti alokasluokkaa"-tokokurssilla ollut kuin kaksi koirakkoa paikalla. No sehän passasi mulle, tehtiin kisamaisesti hommat. Luoksepäästävyydessä Neo pysyi nätisti sivulla vaikka oli henkilönä uusi liikkeenohjaaja ja paikkamakuussa pysyi koko 2 min vaikka viereinen koira lähti jolkuttelemaan poispäin. Kyllä jännitti, mutta tuli uskoa lisää Neoon. Meidän yksilösuoritus oli kuulemma "heittämällä ykköstulos" (jota en tykkää kuulla juuri ennen kisoja, olen vähän taikauskoinen tuollaisissa, no palaamme tähän kohta...) mutta omasta mielestäni liikkeiden välillä perusasentoon siirtyminen oli kauheaa laamailua. Ja vire tietysti ylipääätään. Ainoa varsinainen virhe oli luoksetulon hieman vino asento edessä, maahanmeno oli hidas mutta sinänsä ihan oikein ettei koira ottanut askelia eteenpäin.

Mitä tästä opimme. Pitäisi treenata enemmän palkattomasti, ainakin alkaa ketjuttaa paria liikettä niin että ensimmäisen jälkeen ei saakaan palkkaa. Saatiin myös vinkki, että liikkeestä maahanmenossa voisi ottaa käyttöön takapalkan. Naksutin kun nostaa virepiikin eikä sinänsä palkitse koiraa.

Ihanat ilmat!

Sitten meidän ekaan toko-kokeeseen. III-tulos ja 139 p eli pistettä vailla II-tulos. Lisää tähän huokaus... -.- Voihan sitä optimistisesti ajatella, että olisi voinut jäädä tulokset kokonaan saamatta, kuten yhdeltä koirakolta meidän luokassa.

Tuomarina Pauli Härkönen

Osasuoritukset:
Luoksepäästävyys 10 (nousi seisomaan).
Paikalla makaaminen 0. Viereinen koira ampaisi kuin ohjus eteenpäin, siitä sitten viereiset koirat (toinen näistä Neo) ampaisivat myös perään ja tämän jälkeen kaikki muutkin koirat. Yhteensä kuusi koiraa, olipas se ralli. Saatiin uusinta ilman härdellin aiheuttajaa, mutta Neo oli sitten sen verran kiihkeässä mielentilassa että kellon lähestyessä kahta minuuttia herra ryömi jonkun 10 cm... sitten nousi istumaan + ryömi maassa vielä oman mittansa verran 10 sekuntia ennen kuin aika oli täynnä. Sen verran sentään lämmittää mieltä, että hyvä ettei tullut mun luokse - koiran pääkoppaa ajatellen hyvä. Silti vaan miettii sitä, että jos tästä liikkeestä oltaisiin saatu täydet niin se olisi ollut ykköstulos... Voi snautseri... Meiltä kyllä kysyttiin olisimmeko halunneet tauon ennen uusintaa, mutta turha sitä on enää tässä vaiheessa miettiä että olisiko pitänyt ottaa.
Seuraaminen kytkettynä 6½. Varsinaisen yksilösuorituksen ongelma oli yllättäen seuraaminen! Mitä?! Se oli siis luokattoman huonoa ja pilasi myös liikkeestä jääviä, jotka muuten olisivat menneeet täydellisesti. Näin videolta katsottuna Neo taisi osittain jänskätä isoa tuulessa heiluvaa telttaa kentällä, sinne suuntaan ainakin kovasti katseli.
Seuraaminen taluttimetta 7½. Vähän parempi, mutta silti kamala :P

Ajoittain seurattiin jopa oikeassa paikassa...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6½. Olisi pitänyt tajuta aiemmin toistaa seuraa-käsky kun Neolla ei ollut seuraamispäivä. Meni varmaan viisi metriä mun edelle (:D) ennen kuin tajusin toistaa käskyn ja siitä eteenpäin liike oli hyvä.

Luoksetulo 10. Voi tätä ironiaa... Meidän vaikein liike jota ollaan hinkattu viime kuukausi... No, treeni ainakin tuotti tulosta?!
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Tässä vaiheessa sentään tajusin toistaa seuraa-käskyn aiemmin, loppu meni taas hyvin.

Estehyppy 10. Sentään johonkin voi luottaa...
Kokonaisvaikutus 7. Koska liikkeiden välillä oli hinkkaamista saada Neo perusasentoon.

Aluksi oli vähän pettynyt olo, mutta sitten kun asiaa sulatteli niin hyvinhän tuo meni meidän ekaksi kisaksi. Siinä nyt oli vähän epäonnea viereisen koiran kanssa, mutta kyllähän sen paikkamakuun pitäisi olla niin varma että koira pysyy siinä vaikka viereinen laukkaa pois. Seuraamisessa näkyi sitten varmaan se fakta, että ei olla tehty palkattomia treenejä "kisamaisesti". Ohjaaja tietenkin myös jännitti ja kentällä oli outoja telttahökötyksiä, mitä kaikkea siihen nyt voi liittyä. Sivulle tulojen tiesin olevan hankalia ja ollaan tehty innostavaa treeniä missä otetaan vaan palkka sivulle tulosta, mutta eipä sillä ole paljon vaikutusta ollut. Tätä kaikkea pohdimme varmasti tänä iltana Katja Kiviahon koulutuksessa.

Tuomarista sen verran, että hän oli mukava eikä varmasti tiukimmasta päästä arvostelussaan. Välillä oikein itseäkin ihmetytti, miten joidenkin kolmoiskäskyistä ja käsimerkeistä ei lähde enempää pisteitä. Ei jutellut liikkeiden välissä turhia, paitsi harmitteli meidän paikkamakuun nollaantumista ja totesi (nauraen) liikkeestä maahanmenossa meidän seuraamisen olleen luokatonta. :D

Hyvien puolien fiilistely vielä tähän väliin, kympin arvoiset luoksetulo + estehyppy (hypyssäkin muuten huomaa miten viereinen teltta jännittää, mutta onneksi ei vaikuttanut arvosteluun):



Ihanat treenikaverit yllättivät taululla, jossa on kuvia meidän treeneistä kesältä. Ja niin hieno seuraaminen ;) Kiitos!!

Kaksi belgiläistä

Neo ja Kira

Voi kauheeta kun on mahtunut actionia viikkoon. Olen ollut iltaisin aina niin uupunut, että blogikaan ei ole edennyt. Mutta asiaan... Viime tiistaina tehtiin hakua. Suunnitelman mukaisesti otettiin Neolle nenänkäyttötreeni eli suorapalkkaa, 6 pistoa muutamalla ääniavulla. Etukulmat meni hienosti, niissä piti tosin alunperin olla ääniapu mutta unohdin huutaa maalimiehille... ;) 3. piilolla ei myöskään apuja, Neo lähti työskentelemään hieman taaksepäin mutta löysi kuitenkin maalimiehen. 4. piilolle ääniapu, oikein hieno pisto. 5. piilolle Neo teki kaksi kertaa lenkin (liian oikealla piiloon nähden) ja tuli takaisin keskilinjalle, tämän jälkeen pyysin ääniavun. 6. piilon maalimiehen Neo oli sattumalta kuullut liikkuvan jo 4. piilon jälkeen, meni hyvin ilman ääniapuja.

Herra oli ihan poikki tuon suorituksen jälkeen, tulisi kyllä muistaa kantaa vesipulloa keskilinjalla koko ajan. Treenit meni ihan hyvin, mutta sain hakukoulutuksesta kuullun ehdotuksen, että apuja tulisi päinvastoin lisätä radan loppua kohti. Huomasihan sen kyllä, että etukulmiin oli hirveä into ja varma meno, mutta niitä seuraavalla piilolla pisto ei ollut suora. Eli seuraavalla kerralla kun harjoitellaan nenän käyttöä otetaan ääniapua vasta etukulmien jälkeen.

Keskiviikkona oli harrasteryhmän agilityt, rata alla. Kiva pikkurata, missä oli kyllä treenin paikkoja. Renkaalle ei tarvinnut tehdä mitään vekkiä kun Neo tekee itse aina nuo vauhtikaaret :P Keinu oli vähän hutera, sitä otettiin erillisenä esteenä. Muutama eka toisto keinua meni hyvin, mutta sitten alkoi jännittää liikaa... Hypystä pimeään putkeen lähettäminen oli odotettavasti hankala (4.-5.) kun suoraan linjalla houkutteli helpompi putken suu. En halunnut tehdä siinä valssia, joten jarrutin vastakkaisella kädellä hypylle. Olisi pitänyt tehdä takaa leikkaus kun ohjasin sitten "väärällä" kädellä putkeen, vähän tökerön näköistä touhua oli mutta meni senoinkin.

Kontakteilla pysähtyminen on painunut vähän unholaan, Neo jarruttaa liian aikaisin A-esteellä joten voisi palauttaa namialustaa jatkossa maahan. Jos jaksaisi niin treenaisi jonkun koske-käskyn, mutta... :P Ei riittänyt into siihen 2on2off:iinkaan. 11. hypylle osumisessa sai itse olla tarkkana ja vähän herätellä koiran suuntaa, ettei mene renkaalle. Loppu sujuikin sitten kivasti, Neo irtoaa niin hyvin ettei siinä tarvinnut kun olla paikallaan ja luetella esteiden nimiä. :)

Naiset osaa ton poseerauksen paremmin...

Tokon suhteen mulle on herännyt kisajännitys ja kisakauhu! "Voi ei apua ei me olla valmiita miks piti ilmottautua" ja niin päin pois. Kiva kun epävarmimmat liikkeet on ne, missä on 2. ja 3. suurimmat kertoimet... Tuntuu, ettei luoksetulo tule millään varmaksi vaikka sitä hinkkaa ja hinkkaa. Edestä sivulle siirtyminen ollaan tehty aina erikseen, ettei tule mitään sekavia mielleyhtymiä. Sivulle siirtyminen on tosi hyvä pallo kainalossa, mutta ilman näkyvää palkkaa Neo tahtoo jäädä vinoon.

Treenisuunnitelma kisoja varten:
- Lyhyttä innostavaa treenipätkää, sekä niin että on palkka kainalossa että piilossa / takana tms.
- Koko yksilösuoritus pari kertaa läpi kisamaisesti. Huomio liikkeiden väleihin, vireen ylläpitoon ja siihen, että muistaa valmistella liikkeet.
- Luoksetuloa vaan hirveeeeesti. Naksutin mukaan että paikan oppii paremmin?
- Paikkamakuuta

Torstai-illasta perjantai-iltaan meillä oli malinois nimeltä Kira hoidossa, kuten kuvasaldosta huomaa. Kaverukset olivat kyllä niin ihania ja tottelevaisia, mulla oli hauskaa aina seuruuttaa niitä suojateiden yli kun kummankin reiden vieressä tapitti nappisilmät. Paikkamakuutakin otettiin parit toistot. Toista koiraa miettiessäni olen aina ajatellut, että se on pitkäkarvainen muunnos belgistä, mutta täytyy sanoa että olen tykästynyt tuohon malinois-versioonkin nyt. Kun on päässyt läheltä katselemaan kauemman aikaa niin ovathan ne aika uljaita :) Tervu on kyllä vielä ykkösvaihtoehto... Alla vähän rauhallisempia sadepäivän leikkejä perjantaiaamulta. Belgeillä on kyllä niin kiva leikkityyli (ja säästää korvia)!



Perjantaina liidettiin agilitya Neon kanssa Saarijärvellä, hankalin kohta taisi olla ohjauskäden vaihto (persjättö) sellaiseen kohtaan missä on kaksi putken suuta lähes kiinni toisissaan. Sai olla hyvin tarkkana omasta ohjauksestaan että koira valitsi oikean putken. Viilattiin myös sellaista kohtaa, missä ohjattiin putken takaa hypylle ja taas piti valita kolmesta putken suusta se oikea. Neo hiffasi hienosti yhdestä toistosta sellaisen vaikean kuvion, missä kepeiltä heitetään koira takana olevalle A-esteelle ja kepit pysyvät koko ajan ohjaajan ja koiran välissä.

Pe-iltana myös tokoiltiin Laukaassa, Neo oli ihan laamaväsymysotus mikä oli ihan hyvä koska suoritimme kisapaikalla 2 min ohjatun paikkamakuun viiden muun koirakon kanssa onnistuneesti. Ai että tuli hyvä mieli siitä. Väsymys vaikutti myös luoksetuloihin positiivisesti, sillä riitti vain "shhh" kuiskaus loppumatkasta ja Neo tuli superhienosti eteen törmäämättä :P No se ei kestänyt seuraavaan päivään, mutta kuitenkin... Otettiin myös apparin kanssa naksutintreeniä, missä appari naksauttaa heti liikkeistä jäävät että saataisiin ne nopeiksi.

Kira katsoo kateellisena Neon uintia... Oli ollut vesihäntä, eli ei uskaltanut päästää neitiä pulikoimaan

Voi kauheeta tästä tulee pitkä postaus. No onneksi kukaan ei pakota lukemaan :P Lauantaina tehtiin tokoilua ja esineruutua. Samaa naksutinhommaa ja luoksetuloja. Minut saatiin myös vakuuttuneeksi siitä, että nenäkosketus luoksetulossa ei ole sellainen asia jota kannattaa tässä vaiheessa yrittää saada pois. Olin siis ajatellut, että sellaisista luoksetuloista en palkkaa ollenkaan, kehun vaan korkeintaan. Mutta Neo-raukka ei tietysti ymmärrä mitä se tekee väärin ja pakka menee sekaisin... Parempi vaan vahvistaa, että kaikki mikä tapahtuu siinä edessä ilman isoa törmäystä on ok.

Esineruudussa Neolle kaksi esinettä, kauemmasta käytiin hakemassa haju ennen lähetystä. Hieno ja määrätietoinen nouto siinä. Uudessa lähetyksessä sitten ei usko riittänytkään, vaan Neo palasi kaksi kertaa keskilinjalle kun ei esine alkanut löytyä (vähän sama kuin haussa). Appari sitten kävi heiluttelemassa esinettä ja siitä sitten hieno nouto. Molemmilla kerroilla esine myös palautui minun käteeni asti eikä tipahtanut viimeisen metrin säteellä.

Paikkamakuut hoituivat molemmilta hienosti

Sunnuntaina olin talkoohommissa agilityn möllikisoissa ja tehtiin Neonkin kanssa jopa yksi rata, kilpahyppy. Ajanottaja kommentoi, että Neo menee putket kuin itse piru jahtaisi sitä :P Viitaten radan esteisiin 1.-4... Onhan tuo koira kyllä ihan älytön ohjus, tommosessa kisafiiliksessä tuntuu että sen vauhti vielä tuplaantuu. Olispa sillä vaan taitavampi ohjaaja... ;)

Lähdin siis 4. putken luota ohjaamaan, ekalla yrittämällä ei vastakkaisen käden herättely riittänyt ohjaamaan oikeaan 6. putken reikään kuten arvelinkin. Uusinnalla kuunneltiin sitten paremmin. Kepeissä molemmilla kertaa virhe alussa, muuten nätisti ("vaikeampi" ohjauspuoli). Ohjasin vaan suoraan samalta pulelta 10.-14. hypyt, joten 13. hyppy korjasi kurssin suuntaa sen verran ikävästi, että Neo protestoi kovasti menoa 14. hypylle. Harmi, että uusinnassa takaa kierto (16.) meni pitkäksi eli lähti takana olevalle hypylle... Lopun eteenmeno epävarma viimeiselle 19. hypylle ja uusinnalla jopa meni väärältä puolelta :D Eli harjoiteltavaa riittää siinä, että Neo irtoaa kun jään taakse. Tämä rata kyllä herätteli ihan hyvin tajuamaan millä tasolla ollaan tällä hetkellä, eli kisat jätetään suosiolla ensi vuoteen.

Tauko lenkillä

Möllien jälkeen otettiin pikku esineruutu (~ 40 m jana), Neolle näytettiin molemmat esineet ja appari kävi ne viemässä samalla kertaa. Ensimmäinen palautui hienosti, mutta kun toiselle ei taaskaan ollut apuja niin sama kuin ennen, lenkki ja paluu minun luo... Ei sitä vaan näköjään opi. Eli jatkossa aina apu jokaiseen lähetykseen! Toinenkin esine palautui kyllä kahden lähetyksen jälkeen, jossa aina siirryttiin lähemmäs esinettä.

Ja vielä sunnuntai-illan ratoksi tokoilua. Naksutinhommia, luoksetuloa ja patukka kainalossa ohjattu seuraaminen. Joko tähän saa viikon lopettaa :P Puuh.

Tehotreeniä

Neo odottelee vuoroaan hakumetsään

Sunnuntai oli oikein tehotreenipäivä. Klo 9 oltiin sovittu hakutreenit ja erinäisten kommellusten (alempi kuva) jälkeen olin jopa 9:30 paikalla. Autotallin ovi meni pois paikaltaan ja onnistuin siis jättämään auton avaimen takaluukun ja katon väliin... Ei siitä sen enempää... :P Neo pääsi heti tositoimiin ja pieni odottelu metsän reunassa vaan nosti virettä. Pohdin otanko tällä kertaa vain suorapalkkaa vai kokeillaanko ilmaisuja niin että heitän rullaa - päädyin jälkimmäiseen joka olikin hyvä ratkaisu.

Kiireellä kun lähtee...

Maalimiehet siis lähtivät tarpomaan metsään ~15 m päähän ja heitin rullan aina maalimiehen lähistölle (no kerran osui korvaan...). Maalimies poimi rullan ja siirtyi vielä viitisen metriä piiloon, neljä pistoa. Neo ampaisi matkaan eikä mitään arpomista rullan nappaamisen jälkeen!! Upeaa, äijä lähti heti pinkomaan takaisin. Luovutus oli vähän niin ja näin, tahtoi olla halu jo näytölle niin tiputti rullaa siinä metrin säteellä minusta. Näytöissä ei mitään kummallista, ne menee hyvin. Tuli kyllä hyvä fiilis kun pitkäaikaiseen pulmaan näyttää nyt olevan ratkaisu :)  Seuraavana treenataan sitten rullan luovutus kuntoon. Ensi kerralla voisi vaihteeksi ottaa vaativampia pistoja suorapalkalla ilman ääni/näköapuja lähdössä.

VIDEO

No yllä olevaa linkkiä klikkaamalla voi sitten kauhistella meidän ensimmäistä kisamaista yritystä tehdä läpi toko:n alo-luokan yksilösuoritus, ilman mitään palkkausta liikkeiden välissä herkuilla/lelulla. Hihnassa seuraaminen oli aika kauhea, mutta ilman hihnaa homma sujui jo hyvin. Pari kertaa Neo taisi vähän haaveilla ja jatkaa matkaa kun pysähdyin ja silloin perusasento oli huono. Liikkeestä maahanmeno ok, joskin Neomaisen hidas. Luoksetulossa törmäys ja sivulle :P Ja vähän korvaakin kutitti. En tiedä mistä se on keksinyt että voi mennä suoraan sivulle vaikka ollaan otettu medium-matkalla tehotreeniä että tullaan eteen. Eihän se väärin kokeessa ole, jos ei vaan törmää, mutta... Liikkeestä seisominen ok, vähän jalat liikkuivat. Hyppy hieno :) Kyllähän tuo kokonaisuutena oli hyvin matalan vireen haahuilu ja hellekin varmaan vaikutti, mutta pääasia että Neo hoiti hommat loppuun asti. Eikä tokossa sen vireen tarvitsekaan olla niin superkorkea.

Luoksepäästävyydessä Neo yllättävää kyllä pysyi istumassa, tosin höpötin sille vähän kehuja... ;) Paikkamakuu taas meni perseelleen. Vaikka vieressä oli raudanvarma Eva :(  Minuutin jälkeen nousi, täytyi kaksi kertaa käydä laittamassa maahan. En nyt tiedä sitten voiko syyttää paikkaa, autot + kaikki ihmiset siinä rykelmässä ja sama asetelma kuin silloin kun pikkulapsi aiheutti ahdistukset. Kyllähän sen tietysti pitäisi pysyä siinä noinkin päin vaikka mikä olisi. Ihmetyttää vaan kun tiistainakin meni niin hyvin "vieraiden" koirien kanssa Laukaassa... Loppuun otettiin kyllä ihan lyhyt onnistunut 15 sek paikkamakuu toiseen suuntaan. Nyt pitää vaan reenata tuota hirveästi vähitellen kasvattaen aikaa ja yrittää niin, ettei enää tule yhtään epäonnistunutta suoritusta. Luoksetuloa, paikkamakuuta, luoksetuloa, paikkamakuuta...

Olen unohtanut näköjään kertoa, että viestiäkin treenattiin tuossa viikko pari sitten. Minä keräsin mustikoita ja Panu vadelmia jossain 200 m päässä (en edes tiedä miten kaukana), joten siinä tuli ihan luonnollisesti jäljestysosuuskin kun liikuimme hieman koko ajan. Panu soitti ensimmäisellä lähetyksellä, ettei Neo lähde etenemään. Samassa säikähdin kun musta belgiläinen rymähti metsästä luokseni :D "No nyt itse asiassa se kyllä katosi..." "Joo se on täällä...". Merkkasimme sen jälkeen pannassa olevaan lappuun käynnit.

Olisi voinut pitää hieman enemmän taukoa lähetyksissä, sillä saattoi olla että Neo ei käskystä lähtenyt vaan makoili puoli minuuttia ja ampaisi sitten omin toimin matkaan. Viiden pätkän jälkeen otin herralta vermeet pois päältä, mutta Neo päätti kuitenkin jatkaa viestiä vielä loppuajankin kun marjastettiin :P  En sitten viitsinyt kieltääkään. Se jäljesti/hakuili upeasti myös sellaisenkin vaikean pätkän, missä oli myötätuuli ja olin kiivennyt ison kallion jyrkänteen ylös. Palkaksi se sai mustikoita, jotka on hyviä metsässä mutta joita ei voi syödä kotona (?)...

Slurps!

Kavereille tuli lauantaina Mosku-niminen koiranpentu Nemi-neidin kaveriksi (molemmat japseja), joten tässä hieman pentusaastetta... ;) Neo ja Mosku eivät ole vielä tavanneet.

The hunger games

Meillä on meneillään kummalliset ajat. Erkkarin jälkeen Neolle on tullut älytön ruokahalu! Ja jos tiedätte Neon, niin se todellakin on outoa. Ensin kiinnitimme huomiota siihen, että se meni aamupäivisinkin nuolemaan tyhjää ruokakuppiaan. Lisäksi se alkoi iltaisin tulla jo aikaisin pyytämään ruokaa: Neon tyyli on tulla häntä heiluen viereen, istua, ja kun se saa katsekontaktin se laittaa tassun reidelle. Olen siis syöttänyt sille nappulaa aamupäivisin ja illalla se on saanut kunnon annoksen normiruokaa (raakaruokinta). Treeneissä se on vielä lisäksi saanut nakkeja/lihapullia.

Paikallisen eläintarvikeliikkeen omistaja suositteli, että kokeilemme nappulaksi Power of Nature -nimistä merkkiä. Hintaa on, mutta tuoteseloste lupaa paljon ja hyvin se kyllä maistui Neolle ensimmäisen kokeilun perusteella. Ruoan on kehitellyt suomalainen Elina Sistonen, joka on opiskellut Amerikassa eläinten ravintoneuvojaksi. Mm. tästä postauksesta löytyy vähän lisätietoja (loppupäässä tekstiä, luomukuivaruoan voittaja). Annoin ~2 dl nappuloita torstaina aamupäivällä ja perjantaina Neo teki ensin aika normit kakat aamusta, sitten iltapäivää kohti tuli löysää... Oli muutenkin vaisu koko päivän :( En tiedä johtuiko nappulasta vai siitä että lorautin iltaruokaan piimää, joten seuraamme tilannetta.

Sitten viikon treeniuutisiin. Agility on alkoi vähän nihkeänlaisesti, toko taas hienosti. Harvinaista näin päin. Tiistain agilityssa oli taas niin lyhyt pätkä että mulla lopahti motivaatio täysin kun näin sen. Ei siinä, kyllä siinä treenattavaa oli ja tekniikkaa on hyvä hioa tuolla lailla, mutta että AINA on Laukaassa tuollainen... Joskus olisi kiva mennä vähän pidempää rataa kuin 4 estettä. Meidän "ongelmat" agilityssa liittyy edelleen siihen, että Neo hyppää vauhdilla pitkälle (tiukat käännökset) eikä tajua seurata mun käsiä ohjauskäden vaihdoksissa. Mutta! Agilityn jälkeen tehtiin kolmen koirakon voimin 1 min paikkamakuu nurmikentällä ilman mitään liinoja ja Neo oli hyvin nätisti, siitä tuli superhyvä mieli.

Draw me like one of your French girls

Keskiviikkona agilitypulma liittyi kolmeen esteeseen, jotka olivat lähekkäin siksakkina: yritin ohjata "takaa" heittämällä mutta Neo ei taas näyttänyt seuraavan käsiä. Sen nyt arvasikin, että kuvio on Neolle tosi vaikea. Hyvähän se on tietysti tehdä haastavampaakin hommaa aina välillä. Otin vähän tokohommia kentällä treenien jälkeen ja taas tuli hyvä mieli, täyskäännös sujuu nyt kivasti! Kiitos Saijalle, joka huomautti aiemmin etten käännä päätäni ajoissa - homma alkoi sujumaan kun tajusin tämän.

Torstaina käytiin Nemi-kaverin kanssa kympin kierroksella kuntopolulla ja uhmattiin kylttiä "Koirat täytyy pitää kytkettyinä", ne kun saa hyvin kutsuttua luo jos joku tulee vastaan. No yhtäkkiä joku koira alkoi kuitenkin haukkua meitä polun reunassa ihan muutaman metrin päässä (jonkun tontti, ei oltu huomattu että siinä on koira ihan vieressä) ja Neo alkoi jäykistyneenä hipsiä sitä kohti... Karjuin sitten täysillä että "TÄNNE, EI MENE!!". Onneksi pysähtyi 2 m tästä toisesta kaverista ja tuli luo. Muutama vastaava tilanne on tullut aiemminkin kun Laukaan parkkipaikalla koirat liikkuvat / hengailevat ihan vieressä, mutta onneksi korvat lopulta löytyvät vaikka pari askelta pitääkin ottaa toista kohti...

Perjantaina juoksenneltiin Saarijärvellä alla olevaa agilityrataa. Mittasuhteet (ja ehkä rata muutenkin) voi olla vähän päin seiniä, mutta anyway... Ensimmäisessä kuvassa ensimmäinen pätkä eli 16 estettä. 6.-7. hypyille valssi, täytyi liikkua aika paljon 7. hyppyä kohti. 9. takaa kierto piti napata toisella kädellä, ettei mene mutkat pitkiksi. Hyvä irtoaminen renkaalle <3 12.-13. valssi, sai tehdä aika lähellä 13. hyppyä ja kunnon heitto putkeen ettei A-este kiinnosta liikaa.

Alla olevassa loppupätkässä viilattiin sitten 24. hyppyä, tuntui että Neolla oli joko sporttivaihde päällä (teki mieli putkeen) tai kun annoin hidastuskäskyn niin se pysähtyi ennen estettä. Ei medium-vaihtoehtoa... :P Eteen-käsky sentään toimi hienosti ja saatiin tuo tiukka käännöskin kyllä toimimaan. 26. putkeen rintamasuunta oikein ja varmistus vielä vastakkaisella kädellä jos meinasi lähteä kaartamaan esteelle.

Loppuun otettiin keinua, joka meni yllättävän hyvin. Pelkäsin että se erään kerran paineistuminen olisi jäänyt Neon mieleen, mutta sehän kiipesi jopa ilman välinakkeja kun heiluttelin palloa. Pysähdyksen jälkeen Neo sai sitten juosta putkeen ja kunnon vauhtipalkan pallon kanssa, mikä oli hyvä idea. Keinua treenatessa voisi olla kaksi putkea, ennen ja jälkeen, että saa välillä irrotella.