Pennusta urheilukoiraksi - seminaari

Holy Neo!

Riitta Kempe (MMM, agronomi, tutkija, valjakkoajaja) piti "Pennusta urheilukoiraksi" -seminaarinsa tällä kertaa Laukaassa 13.4.2013. Monet olivat tulleet kaukaakin kuuntelemaan tätä pätevää tutkijaa eikä hintakaan ollut kuin vaivaiset 20 €! Päivä alkoi klo 10 ja päättyi klo 16, mutta aika ei mennyt hitaasti kun asia oli niin mielenkiintoista. Päivään mahtui myös Rangerin luisuminen rinneparkissa Katin auton kylkeen, mutta ei siitä sen enempää...

Kun monet toivoivat muistiinpanoja tapahtumasta niin listasin alle hieman asioita, joita pidin tärkeinä tai mielenkiintoisina. Sellaisen huomion mainitsen, että monet vinkit eivät päde greyhoundeihin, mutta koska se ei minua kosketa niin vinttikoirien omistajat saavat selvitellä ne jutut itse :) Urheilukoiran valmennuksessa keskityn tässä lähinnä peruskuntoon ja sen kohottamiseen, pois on jätetty infoa huippukunnosta ja asiaa valjakkohiihdosta monen useamman koiran kanssa.

Olkaapa hyvä! Ja saa jakaa linkkiä jos kavereitakin kiinnostaa. Kuvituskuvat by herra Neo ;)

RUOKINTA

• Kasvuvaihe on koiran elämän fysiologisesti vaativin vaihe, karkeimmat kasvuvaiheen aikana tehdyt ruokintavirheet näkyvät joko välittömästi tai viiveellä
• Pienillä ja keskikokoisilla roduilla kasvuvaihe jaetaan kahteen ja suurilla roduilla kolmeen osaan: Nopean kasvun vaihe (2-5 kk) painottuu luuston kasvuun ja hitaan kasvun vaihe lihaksiston rakentumiseen.Viimeisenä kehittyy rasvakudos.
• 8-9 kk: luuston kasvu ”pysähtyy”
• 12 kk: koira saavuttanut 80-100 % aikuispainostaan
• Uroksilla kasvu kestää pidempään kuin nartuilla
• Pieni- ja keskikokoiset rodut; aikuispaino 9-10 kk:n iässä
• Suuret ja jättiläisrodut; aikuispaino 11-15 kk:n iässä
• Vieroituksen jälkeen useimmille riittää 2 ruokintakertaa / pv
• Pidä pennut hoikkana (pentuiän ylipaino liittyy aikuisiän ylipainoon)
• Ruokailu kestää noin 15 min / ruokintakerta

• Nuori koira ruokitaan ruokitaan 1-3 kertaa päivässä: ruoka kannattaa jakaa niin, että toinen ateria on ns. pääateria esim. 2/3 tai 3/4 päivän koko ruoka-annoksesta.
• Riittävä energian saanti voidaan todeta koiraa katsomalla (löysin netistä KUNTOLUOKITUKSEN mistä Riitta puhui). Yhden kuntoluokan painonpudotus vastaa noin -10%:a (5-15%) lähtöpainosta arvioituna.
• Pennun aliruokinta -> kun ravinnon saanti tämän jälkeen lisääntyy, käynnistyy kompensatorinen eli korvaava kasvu ("kasvupyrähdys")
• Pennun yliruokinta -> liian nopea kasvu yhdessä lihomisen kanssa kuormittavat herkässä kehitysvaiheessa olevaa luustoa. Yleisimmin luuston kehityshäiriöt ilmenevät 3–6 kuukauden ikäisillä pennuilla. Suurikokoisilla pennuilla kasvun aikaiset ongelmat liittyvät yleensä jalkojen asento- ja liikevirheisiin, luiden epämuodostumiin ja nivelvammoihin.
• Ruokaa ei anneta vapaasti pennulle vaan ruuan määrä rajoitetaan noin 75 %:iin siitä mitä koira söisi vapaasti ”seisovasta pöydästä”

• Koiran laihduttaminen maltillisesti 1-2% viikossa: pienennä ruoka-annosta ja/tai ruokavalion rasva- ja energiapitoisuutta tai lisää kuitujen osuutta (esim. kypsennettyjä vihanneksia). Lisää liikunnan määrää, parin tunnin remmilenkki lisää energiankulutusta 5%!
• Jo 1-2 kg:n ylipaino heikentää suorituskykyä, etenkin nopeutta. Koiran oltava sopivassa kunnossa ennen kilpailukautta.Vältä laihdutusta kisa- tai metsästyskaudella.
• Pennun valkuaisen tarve: 2-4 kk ikäinen pentu: 7-11 g SRV/kg^0.75/vrk, 6 kk ikäinen pentu : 6-8 g SRV/kg^0.75/vrk, 12 kk : 5-6 g SRV/kg^0.75/vrk  -> raakavalkuaispitoisuus on tavallisesti 30-35 % kuiva-aineesta
• Aikuisen koiran hormonitoiminta pystyy säätelemään kalsiumin imeytymistä ruuansulatuskanavasta ja se sopeutuu hyvin sekä kalsiumin ali- että yliruokintaan. Kalsiumin yliruokinta aiheuttaa voimakkaita kasvuhäiriöitä kaikille pennuille, jo 1,5 kertainen tarpeen ylitykset haitallisia.
• Suurten rotujen pennuilla kalsiumin tarve säilyy korkeana 4−6 kuukauden ikään asti.
• Ca/P –suhde muuttuu ensimmäisen elinvuoden aikana: 3-4 kk: 2-2,1;  5-6 kk: 1,8-1,9;  7-12 kk: 1,5-1,6

URHEILUKOIRAN RUOKINTA

• Rasvat ovat urheilukoiran tärkein energianlähde: rasvoista 70-90% energiasta pitkä-kestoisessa, alhaisella rasitusintensiteetillä tapahtuvassa suorituksessa (30-60% VO2max; 15-20 km/h)
• Tasoa, jossa yli 60% energiasta tulee rasvoista voi käyttää vain tilapäisesti lyhyen aikaa!
• Kuivaruuissa usein paljon omega-6:a omega-3:een verrattuna (jopa 20:1) -> rasvahappojen epätasapaino haittaa rasvaaineenvaihduntaa -> iho-oireet: kuiva, hilseilevä iho, kiilloton turkki, karvanlähtö
• Urheilukoiran ruoan ylläpitovaiheessa minimirasvapitoisuus 10% kuiva-aineesta ja minimi valkuaisainepitoisuus 25-27 % ka; 20 % ME:sta
• Raskas liikunta lisää proteiinin tarvetta
• Koiralla ei ole varsinaisia proteiinivarastoja elimistössään!!! Jos ruuassa ei ole riittävästi valkuaista, lihasmassa vähenee, pehmytkudosvammojen määrä lisääntyy ja elimistön immuunijärjestelmän toiminta heikkenee
• Työ- ja kilpakoirilla suositellaan, että 24-40 % energiasta tulee (hyvin sulavasta) proteiinista (noin 30% ka). Esim. liha on hyvin sulavaa.
• Kuivaruoka + jauheliha tms. = monta sudenkuoppaa... en mene tässä tarkemmin koska eivätköhän kaikki koiraihmiset tämän jo tiedä!

• Jokaista lihakiloa kohti tarvitaan 7 g kalsiumkarbonaattia ja 7 g dikalsiumfosfaattia + 17 g luujauhoa (HUOM! Esim. itse syötän lihaa + mahaa ym. johon on jo lisätty Ca + P sopivassa suhteessa, kannattaa tarkistaa ennen kuin alkaa lisäilemään...)
• Monissa korkeaenergisissä kuivaruuissa on urheilukoiran tarpeisiin nähden vähän magnesiumia, optimi 0.12-0.2% Mg urheilukoirien dieetissä
• Antioksidanttisten vitamiinien, kuten E- ja C-vitamiinien sekä betakaroteenin (A-vitamiinin esiaste) tarve lisääntyy urheilu- ja käyttökoirilla.
• Kohtuus antioksidanttien käytössä, jotta urheilukoiran oma antioksidanttituotanto ei vähene (sopiva taso 2-3 mg/ep kg/vrk)
• Beta-karoteenin, luteiinin ja astaksantiinin lisäys parantaa soluvälitteistä ja vasta-ainevälitteistä immuunivastetta koirilla
• Lähes kaikkien B-vitamiinien tarve lisääntyy 2-3 -kertaiseksi urheilukoirilla

• Ruuan viipymäaika koiran mahassa 2-7 h
• Ruokasulan viipymäaika lyhyt: kun ruokasula saapuu duodenumiin se kulkee paksusuoleen ½-2 tunnissa. Kokonaan tyhjä 3-5 h, jopa 12 h.
• Kilpailupäivän ruokintarutiinit eivät saisi poiketa juurikaan normaalista harjoituskauden ruokintakäytännöstä. Juottorutiinien opettaminen tärkeää jo pennusta asti (aromit ym.)!
• Kevyempään rasitukseen valmistauduttaessa koiran suoliston tulisi olla lähes tyhjä (ruoka 12-14 h ennen suoritusta). Ruokinnan ja liikuntasuorituksen välinen minimiaika on mahalaukun tyhjenemisaika = 6-8 h.
• Nesteytys 3-8 h ennen suoritusta: Osa ruoka-annoksesta, 20-30% (100-150 g), käytetään juottoveden maustamiseen
• Nesteytys ½-3 h ennen suoritusta: Juoma-annos (noin ½ l keskikokoiselle koiralle), maustetaan ripauksella tonnikalaa, maksaa, kuivalihaa tms.

• Suolistossa vellova ruokasula voi pitkäkestoisessa rasituksessa ärsyttää suolistoa ja rasituksesta johtuvan ripulin/veriripulin riski lisääntyy.
• Jo 3-4%:n nestehukka heikentää koiran suorituskykyä ja koiran kyky jäähdyttää elimistöään heikentyy > ylikuumenemisen riski lisääntyy
• Äkillinen nesteytyksen lisäys nostaa suonensisäistä nestemäärää: ylläpitää paremmin elinten läpi tapahtuvan nestevirtauksen ja lihasten nestetasapainon
• Heti rasituksen jälkeen koirilla on voimakkaampi janontunne kuin 5-30 min rasituksen jälkeen - kannattaa käyttää hyväksi
• Tarjoa koiralle palautumisvaiheessa vettä mahdollisimman usein pieninä annoksina (½-1 l/krt)
• Nestetasapainoa voi tarkkailla nostamalla koiran ylähuulta ja painamalla sen sisäpintaa kulmahampaan yläpuolelta -> värin tulisi palata kahden sekunnin sisällä

• Glykogeeni on lihasten polttoaineena käyttämä ”eläinhiilihydraatti” (vrt. kasvitärkkelys)
• Glykogeenivarastojen loppuminen on tärkein syy koiran uupumiseen kesken rasituksen (”Hit the wall”)
• Sopiva annostus on 1.2-2.0 g maltodekstriiniä elopainokiloa kohti (esim. 20 kg koiralle 30 grammaa).
• Sekoita malto (30 g) vähintään ½ l vettä - ei väkevämpää liuosta (isotoninen liuos imeytyy paremmin).
• Juoman voi maustaa jollakin runsaasti valkuaista sisältävällä tuotteella, mutta rasvaa hiilihydraattilisän kanssa ei saa antaa.
• Juotto mahdollisimman nopeasti, 30 minuutin sisällä rasituksen loputtua
• Älä käytä ihmisten urheilujuomia koiralle!

• Ruokinta pari tuntia rasituksen jälkeen, jolloin suurin osa ruuansulatuksesta tapahtuu lepoaikana
• Koiraa ei saa liikuttaa voimakkaasti välittömästi ruokinnan jälkeen
• Keskikokoiset rodut 1 ruokintakerta päivässä, suurikokoiset rodut/nuoret urokset 1-2 ruokintakertaa (2/3 tai ¾ ruoka-annoksesta noin 2 h suorituksen jälkeen ja loput voidaan hyödyntää esim. nesteytyksessä suoritukseen)
• Koiran ruokinnan tulee seurata valmennuskausien muutoksia:

1. Lepokaudella ruuan valkuaispitoisuus on hieman ylläpitotasoa korkeampi (23-25 %), jolloin koiran lihasmassa on helpompi ylläpitää.
2. Peruskuntokauden alussa siirrytään asteittain (viikon siirtymävaihe) aerobista harjoittelua tukevaan rasvaisempaan ”30/20 –tyyppiseen” ruokintaan (30% valkuaista ja 20-25% rasvaa).

• Mikäli harjoittelu on voimakkaasti kestävyyspainotteista, rasvan osuus ruokinnassa on suurempi, 25-30% samoin valkuaisen osuus n. 35% eli ”35/30 –tyyppinen ruokinta”.

KOIRAN VALMENNUS

• Monipuolinen ja perustekniikan omaava koira 2 v asti
• Lajipainotteinen huipulle tähtäävä kausi 2-3 v
• Vaativa huippukausi 3-7 v
• Harjoittelun ohjelmointi: peruskuntokausi, kilpailuun valmistava kausi, kilpailukausi. Esim. metsästyskoiralla peruskuntokausi n. 5 kk, valmistava kausi n. 1,5 kk ja metsästyskausi 4,5 kk.
• Harjoituskertojen, harjoitusajan, toistojen, kokonaismäärän, intensiteetin ja kokonaiskuormituksen tulee kasvaa systemaattisesti ja vähän kerrallaan.
• Määräharjoittelujaksoilla keskimäärin 10-30 %:n lisäys kokonaisharjoitusmäärään esim. 2 viikon välein, siten että 3-4 harjoituksen kestoa pidennetään.
• Harjoitusohjelman kiristyessä rasitusta lisätään raskaille päiville ja helpot päivät pidetään kevyinä.
• Jokaisen harjoituskerran jälkeen pitäisi jäädä tunne, että koira olisi jaksanut vielä hieman enemmän!

• Peruskestävyysharjoittelu on nuoren koiran tärkein harjoitusmuoto - toisaalta ei saa pitää "pumpulissa" tai koordinaatiokyky ei kehity!
• Intensiivinen harjoittelu aloitetaan vasta ”pituuskasvun” päätyttyä: 10 kk:n jälkeen keskikokoisilla roduilla ja 12 kk:n jälkeen isoilla roduilla.
• Kunnon nousu tapahtuu vasta harjoitusta seuraavan levon aikana
• Tukikudoksissa harjoitusvaikutukset tapahtuvat paljon hitaammin kuin lihaksissa! Harjoittelun oltava suunnitelmallista, säännöllistä ja nousujohteista peruskuntokauden ensimmäiset 16-20 viikkoa
• Peruskuntokauden aloitus koiran ehdoilla, noin 3-5 km:n lenkkejä, pysähdyksiä,vauhti 13-15 km/h  ->  Rasitusta lisätään suorituksen kestoa pidentämällä (+2 km/parin viikon välein tai 10-30% harjoitusmäärästä)
• Kauden alussa on hyvä olla 3-4 harjoituskertaa viikossa. Koiran pitää palautua harjoitteesta 1-2 päivässä tai harjoitus on ollut liian kova. Alussa harjoitteita joka toinen päivä sitten pari harjoitusta peräkkäisinä päivinä.

• 30 min uittaminen vastaan noin 2 h vapaana juoksutusta. Aloita lyhyistä (2-3 min) jaksoista, kun vedet lämpiävät, pidä taukoja ja etene nousujohteisesti harjoituksissa 2 x 10 min rauhallisiin uintijaksoihin. Kuivaa koira uimisen jälkeen, kylmä kangistaa lihaksia!
• Lihaskuntoon ja voimaharjoitteluun usein toistuvat, lyhyet 10 min voimaosiot lenkin lomassa. Perusvoiman harjoittelujakso sijoitetaan mahdollisimman kauas kilpailukaudesta peruskuntokauden alkuun.
• Voima kehittyy esim. ylämäkijuoksulla: 50-100 m 25%:n kulma 3-4 toistoa, lyhyet palautukset n. 1 min vetojen välillä. Pari kertaa viikossa kahden ensimmäisen harjoituskuukauden alussa. Hyppysarjat kehittävät myös voimaa.
• Vauhtikestävyyden harjoittelu: esim. 1 km kovaa, 1 km kevyttä. Aloitetaan lyhyistä vedoista 200-500 m koiran kunnon mukaan, pitkiä toistoja esim. 3-5 x 2 km / aktiivinen palautus juosten, taukoja. Ylämäkivetoja voi tehdä, mutta alamäkivetoja ei kannata harrastaa (nivelten ylirasittuminen).
• Aikaiset kesäaamut riittävän viileitä koiran treenaamiseen - ei saa olla yli +15 astetta!

• Vauhtikestävyysharjoittelussa tulee olla "alla" vähintään 6-10 viikkoa peruskuntoa, 5-15 min vedot ja rauhalliset jaksot vuorottelevat. Reipas kestojuoksu, pitkät toistot tai vauhdin vaihtaminen juostessa. Ei saisi olla rasittavampi kuin normaali lenkki, koiran pitää suoriutua siitä helposti
• Maksimikestävyysharjoittelu aloitetaan kilpailuun valmistavalla kaudella ja se on kovavauhtista intervalliharjoittelua, jossa liikutaan ajoittain anaerobisella puolella.Yleensä koiralle riittää 3-4 viikon kilpailuun valmistava kausi. Anaerobisissa kynnysharjoituksissa vuorottelevat yleensä 3-6 minuutin reippaat vedot ja palauttavat jaksot.
• 10 päivän sääntö ennen kisoja: 10 (7-12) viimeisen päivän aikana ei enää äärimmäisen kovia treenejä. Idea on saada kisakunto valmiiksi 1-2 viikkoa ennen H-hetkeä.
• Kilpailukauden jälkeen koirat ”ajetaan alas”: rauhallista, rentoa ja vaihtelevaa peruskuntoharjoittelua.

• HIIHTOKOIRAN KESÄTREENI
  Huhti-toukokuun "luppokaudella" koira kulkee lähinnä lenkkiseurana
  pitkillä keväisillä hiihtoretkillä ja totuttelee sulan maan kauteen
  metsissä vapaana kirmaten, kun itse yrittää läähättää perässä
  juoksuun tottumattomilla jaloilla.
  Kesä-elokuun alku:
  – jatketaan pitkiä peruskuntolenkkejä (koira miel. aina irti)
  Lisäksi esim.
  – 1 krt/vko kovavauhtisia/keskikovavauhtisia maastopyörälenkkejä
  koira mukana irti juosten 5-20 km kerrallaan tai pätkissä
  – 1 krt/vko vedätys koirapyöräillen ja kickbikella täysillä (jos ei liian
  lämmintä) 3-8 km kerrallaan tai parissa pätkässä.
  – koirauintia kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin 1-3 krt/vko, 2-6
  km kerrallaan kajakin tai veneen perässä uittaen joella/järvellä

• HIIHTOKOIRAN SYYSTREENI (elo-lokakuussa):
  - "Sikakovia" sauvarinnetreenejä 1-2 krt/vko, esim. 5-15 x 200-800 m vetoja
  itse perässä juosten/loikkien + irtijuoksutusta rinteeseen, vaihdellen
  erilaisia rinteitä; jyrkkiä, hieman loivempia ja hiekkarinne
  - Kickbike ja koirapyöräilyvetojen määrä 2 krt/vko, 5-10 km kerrallaan
  tai 1-2 pätkässä, esim. 5 km koirapyöräillen ja 5 km kickbike-vetoaa

•  HIIHTOKOIRAN TALVITREENI
  - Valjakkohiihdon veto- ja erikoistreenejä 2-3 krt/vko kisat mukaanlukien
  - Lisäksi 2-3 krt/vko "peruslenkkiä" hiihtäen koira mukana irti juosten 1-1,5 h kerrallaan ja
  - 1-2 krt/vko pidempi hiihtolenkki 2-3 h koira irti
• Kisakaudellakin kannattaa pyrkiä pitämään peruskuntoa yllä pidemmillä (2-3 h, 1krt/vko) ja nk. peruslenkeillä 1-1,5 h, koska kisakausi on pitkä (meillä joulu-huhtikuu) ja peruskunto ei kestä muuten kauden loppuun. Irtolenkit ja kevyt peruskuntotreenaus tekee hyvää myös päälle.

Viimeinen huomio:
Jos koiralta vaaditaan säännöllisesti enemmän kuin mihin se pystyy, se oppii pian säästämään itseään eikä luota omistajaan - tai se vain lakkaa juoksemasta!