lauantai 26. lokakuuta 2013

Hiljaiselon jälkeen

Pahoittelen pitkää kirjoitustaukoa... On näköjään mennyt yli kuukausi kun olen kirjoitellut varsinaisista treenikuulumisista. Arvostan sitä, että eilenkin 50 innokasta kävi tarkastamassa joko on uutta sisältöä... ;)

Tästä meinasi tulla angstipostaus, missä kirjoitan miten mikään ei ole huvittanut ja miten ei jaksa hinkata samoja vanhoja ongelmia... Olin kirjoittamassa että paikkamakuu menee aivan perseelleen ja agilityn keinu on yhtä pelottava kuin ennen. No se keinu kyllä on, mutta tänään tehtiin ihan kivat paikkamakuut - palataan tähän myöhemmin.

Mosku, Nemi & Neo metsäreissulla

Ollaan siis harrasteltu erityisesti tokoa ja agilitya viime ajat. Tokossa meille sanottiin sellainen idea, että voitaisiin aina pitääkin pallo siellä kainalossa ja kisat olisivat ainoa paikka missä pallo ei ole siellä missä sen pitäisi. Olen ottanut nyt käyttöön pikkupallon mikä uppoaa näkymättömiin kainaloon, jotta näköärsyke häviää. Saatiin myös Laukaasta sellainen vinkki/ehdotus/huomio, että jotkut "huiput" treenaavat niin että koira nostetaan ihan älyttömään viettiin (mm. eteenlähetyksiä aina välissä) eikä sitä ns. pureta missään vaiheessa kentällä, palkka tulee vasta autolla. Neo vissiin on sen verran hanskassa ja kiltti poika että se voisi kestääkin sen - mitä enemmän viettiä sitä vähemmän ympäristön häiriöt vaikuttavat - mutta en tiedä tuosta... Ei sitä itse ainakaan osaa lähteä tuollaista rakentamaan.

Mutta kun minä en yletä...

Nouto on kuitenkin mennyt eteenpäin, pienellä treenimäärälläkin. Vaihdoin tunnarikapulan 1 kg noutokapulaan ja Neo nostaa sen + pitää sitä suussa nätisti vapautukseen asti, aikaa on kasvatettu vähitellen. Ihan hyvin kun miettii että lähdettiin siitä 0.5 s heittelystä/pureskelusta. Nyt on ihan eri fiilis koirallakin verrattuna pakkonoutoon, missä painoin kädellä kuonoa mälläyksen lopettamiseksi. Videollakin näkyy miten Neo tarjoaa hommaa ilman käskyjä:



Eilen käytiin Neon kanssa eläinlääkärissä uusimassa rokotukset. Olisi noilla vanhoilla tosin tainnut päästä vielä vuoden, mutta kun soitin viime vuonna että täytyykö uusia 1 v vai 2 v päästä (ei lukenut lapussa) niin sanottiin että vuoden. No onpahan hoidettu ja samalla pääsin kysymään Neon toisesta silmästä, joka aina välillä vuotaa. Olin arvellut oikein, että jos se on aina sama silmä ja rähmä on harmaata niin ei sitä joka kerta kannata eläinlääkäriin viedä. Otin muuten aamulla Neon painon ja se oli mukavasti 27 kg, rotumääritelmässähän belgiurosten paino on 25-30 kg.

Ja toiset ylettää kiipeämättäkin...

Agilityssa meidän suurin mörkö on edelleen keinu, kuten jo mainitsinkin. Se ei ole vaan yhtään edistynyt jostain syystä vaikka joka viikko sitä treenataan. Pitäisi varmaan hommata joku laudanpala millä Neo voisi tasapainoilla kotona. Noh, tässä eilisen ratahahmotelma:



Piirretty reitti oli siis meille haastavin osuus. 4.-5. hypyt valssilla, kepeille (9.) Neo meni upeasti täydestä vauhdista oikeaan väliin kun tajusin olla itse rynnimättä sinne. Hypylle 14. tuli jaakotus, jossa onnistuin jopa tekemään liian hyviä jarrutuksia ja sain houkutella Neoa yli. Parin yrityksen jälkeen tajusin että Neo täytyy saada himmaamaan vauhtia jo pituudelle (15.) että se tajuaa lähteä putkeen. Renkaalla (17.) oltiin rintamasuunta koiraan päin ja ohjattiin vielä oikealla kädellä kunnes koira lukitsi esteen, sitten tuli pakkovalssi hypylle 18. Aika nopeasti Neo hoksasikin homman, vaikka tuollaiset nopeat käännökset ohjauspuolen vaihdoilla ovat yleensä sille hankalia.

Keinua varten olin tuonut Neolle grillattua broilerin nahkaa ja kyllähän sen näki että nyt on aivan superherkku, mutta ei se rohkeutta oikein lisää tuonut. Pöh :(


Kyllähän se Moskukin sinne lopulta pääsi.

Pe-iltana tokoiltiin vielä Laukaassa ja täytyy sanoa että oli hyvät treenit! Ehkä se on tuo agility ennen sitä mikä rauhoittaa sopivasti, Neo lönkytteli nimittäin jäähdyttelylenkillä pari metriä minun takanani mikä on todella harvinaista... Meillä oli hyvä paikkamakuu. Luitte oikein. Neljä koiraa ja 10 sekuntia ennen kahta minuuttia toisesta reunasta nousi koira, joten päätin mennä palkkaamaan Neon onnistuneesta suorituksesta. Wuhuu! Sitten tehtiin kaikki yhtä aikaa omia juttujamme kentällä, Neo meni tosi kivasti oikeat kulmat seuraamisessa ihan vaan näkymätön pallo kainalossa. Tajusin myös, että en oikein osaa itse kääntyä oikealle kun pelkään että astun koiran tassujen päälle, täytyy hidastaa vauhtia ja alkaa kääntää rintamasuuntaa yhtä hyvin kuin vasemmalle.

Noutohommia tehtiin myös, näköjään voidaan jo ottaa askelia nätisti kapulaa kantaen. En tiedä pitäisikö nyt sitten opettaa Neo tuomaan kaikki lelut ja pallot niin että istutaan edessä, helpottaisiko se sitten tulevaisuutta... Nyt se siis vain tulee eteen seisomaan palauttaessa.



Lauantaina jatkettiin tokohommia osaavassa ohjauksessa Saarijärvellä. Kyselin vinkkiä mikä olisi seuraava askel noudon luovutuksen rakentamisessa ja homma päätyi siihen että Neo haki heitetyn kapulan + tuli oikeaan paikkaan eteen istumaan se suussa. Wat? Olin henkisesti valmistautunut taas pitkään kiviseen tiehen. Piti vain sanoa Neon pidellessä kapulaa käsky "Tänne". Kannatti rakentaa luoksetulo varmaksi ennen kuin lähti tähän noutohommaan. Vähän se kapula meinasi lähteä pyörähtämään suussa wanhan ajan malliin tuossa vauhtihommassa, joten saatiin vinkki että voisin opettaa Neon koskettamaan kättä. Tällöin ei kuono nousisi ylös.

Väliin otettiin kaikkien kanssa (~ 6 koiraa) 2 x paikkamakuu. Kylläpä jännitti... Mutta siellä se Neo pysyi loppuun asti! Aikaa en edes tiedä, mutta se tuntui kahdelta minuutilta. Uusinnalla Neo päätti käydä kyljellään kun ohjaajat lähtivät koiria kohti, siitä se kyllä mahalleen kierähti kun tulin sivulle... :P Nauratti niin paljon että en tajunnut sanoa höpö höpö.


Toisella kierroksella tiedustelin sitten vinkkejä kaukokäskyihin, minä kun olen ajatellut että ne ovat meillä ihan perseellään ja olen tehnyt kaiken väärin kun en ymmärrä mitään asiasta... :P Positiivinen suhtautuminen. Paljastuikin, että Neo osaa monta juttua oikein nätisti takajalkoja liikuttamatta: maahan - istu, istu - maahan, istu -seiso ja maahan - seiso. Neo osasi myös siirtää painonsa oikein seiso - maahan ja seiso - istu, mutta näihin täytyy opettaa eri käskyt. Taidan käyttää "down" ja "peru". Sitten vaan kotona jumppaamaan! Tulipas loistofiilis kun Neo yhtäkkiä osasikin niin paljon treeneissä, vaikka ajattelin että nyt on vaikeat hommat. Tässähän tulee kohta positiivinen fiilis tokosta, apua... ;)


Siellä juonitaan taas kavalia kepposia omistajien päänmenoksi...

Tokon jälkeen tehtiin vielä parit hakuilmaisut läheisessä metsässä. Päätin testata, josko Neo handlaisi jo rullan tuonnin ilman sen heittämistä maalimiehelle lähtötilanteessa. Otettiin aluksi yksi kokeilu vanhaan malliin ja sitten ihan vaan niin, että maalimies lähti rullan kanssa piiloon. Hienosti meni, jee! Ote on hyvä ja selvästi päämäärä tiedossa, kerrankin en ole edennyt liian nopeasti eteenpäin.

To do:
- Hommaa viimeinkin se kiintorulla
- Kotona Panu avuksi ja rullan noutotreeniä niin että luovutusasento tulee selväksi. Vaaditaan joko seisaaltaan edessä tai sama kuin noudossa eli istuen, täytyy katsoa kumpi on parempi ettei koira paineistu ja menetä intoaan.
- Ilmaisut muutaman kerran niin että Neo näkee maalimiehen lähtevän rullan kanssa, kokeillaan kuitenkin aika pian myös sitä että maalimies on jo piilossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti