Agilityn möllikisoissa pitkästä aikaa

Halloota. Taas on viikko vierähtänyt ja paljon ollaan tehty agihommia. Keskiviikkona tehtiin agilityn harrasteporukan kanssa pientä rataa, missä teemana oli koiran itsenäinen eteneminen. Peräkkäin oli kolme hyppyä, U-putki ja kaksi hyppyä. Jätin Neolle pari kertaa pallon hyppyjen taakse ja äijä irtosi kivasti eteen-käskyllä. Tuon jälkeen ei tarvinnut palloakaan enää vaan lähetin suoraan eteen, putkeen ja hypyt. Hyvin irtoava koira mulla :) Toisella kierroksella tein vähän tiukkoja käännöksiä Neon kanssa hyppy - putki - hyppy rallilla.

Perjantaina agitreeneissä laitettiin keinu matalaksi ja tuettiin se pöydälle niin ettei se keikkunut yhtään. Kun Neo tajusi ettei alusta keikkaa, niin sillä ei ollut mitään ongelmaa kiipeillä keinua ylös.

Lauantaiaamuna oltiin tokokoulutuksessa. Ensimmäisellä kierroksella mietittiin miten meidän seuraaminen saataisiin pysymään hyvänä kisoissa ja että homma ei kariutuisi liikkeiden väleihin. Neo kyllä lössähtää hihnaseuraamisen jälkeen jos se huomaa ettei mulla ole pallo kainalossa. Tein hämyn että laittaisin pallon kainaloon ja kokeiltiin ihan vain sanallista kehumista seuraamisen päätteeksi ennen kuin otetiin uusi seuraaminen. Neo oli ihan älyttömän hyvä, kyllä yllätyin! Miksi turhaan heiluttaisin käsiä jos homma toimii paremmin enempiä vapauttamatta. Täytyy vaan vähitellen ketjuttaa noita palkattomia liikkeitä alottaen kahdesta. Niin ja täytyy kokeilla myös sitä että vasen käsi ei mene koiran yli, sillä käsi ilmeisesti näyttää taas typerältä kun yritän piilotella tyhjää kainaloa...

Toisella kierroksella kyselin ideoita ruudun ja merkin opettamisesta. Testattiin Neon kanssa sheippausta ruudussa ja se vaikuttaa kyllä hyvältä menetelmältä, eipähän koira ainakaan etsi kosketusalustaa/ruokaa/lelua. Merkkiä kouluttaja ehdotti tekemään niin, että jättää muutaman kerran namin merkin taakse ja sen jälkeen vaan antaa pysäytyskäskyn koska Neolla on niin hyvät stopit jo.

Tokon jälkeen olikin sitten agilityn möllikisat samassa hallissa. Rakennettiin kaikki kolme rataa jo lähes valmiiksi ja erilaiset numerot vaan eri luokille. Ajattelin käydä vaan mölliluokassa kun olin ratahenkilökuntaa, mutta joku sai taas suostuteltua menemään tosimölleihinkin lämmittelemään. Ihan hyvä että suostutteli, sillä voitettiin Neon kanssa maksien tosimölliluokka vaikka ei otettu edes uusintaa :) Se meni oikein kivasti, vähän pitkähkö hyppy tuli 5.-6. käännökseen niin kuin arvelinkin mutta Neo oli super <3

Tosimölliluokan rata

Mölliluokasta löytyykin sitten jopa videomateriaalia uusinnasta, tämä alla. 10 vp tuli kun luotin vähän liikaa aiemmin onnistuneeseen pätkään - ohjasin löysin käsin ja Neo tiputti riman ja meinasi (ehkä myös säikähdyksestä) mennä väärään putken päähän (kieltovirhe). Tultiin kuitenkin hienosti kakkosiksi maksiluokassa!


Neo oli ihan sairaaaan nopea ja mulla tuli todella vaikeuksia lähteä A-esteeltä rinta rinnan koiran kanssa. Mietin siinä pienessä mielessäni että tämä ei kyllä voi onnistua, mutta huutelin siinä sitten viiden metrin päässä esteitä ja takaa kiertokin meni ilman käsiohjausta. Onneksi oltiin harjoteltu tuota itsenäistä etenemistä... Tosi harmi kun tuota kohtaa ei oikein näy videolta, mutta siinä tuli sellainen fiilis että wau <3 Ja oli muuten muidenkin mielestä nopea hauva, ettei vaan oma mielipide ;)

Mitäs muuta. Jyväskylän KV-näyttely on viikon päästä ja Neo on tiputti kaiken turkkinsa... Jes, juuri näin. Kai sinne täytyy kuitenkin mennä patsastelemaan kun on kerran ilmoittautuminen maksettu. Olisi ollut tokon möllikisat samaan aikaan, tosi harmi!

Pelkotiloja ja canicrossia

No niin, mitäs tässä välissä taas. Tokon suhteen ollaan vähitellen treenailtu pakasterasian kannen kanssa ruutua ("koske" -käsky) ja pysähdystäkin ollaan alettu harjoittelemaan. Merkkiin saatiin sellainen vinkki, että agilityn tapaan heitetään vasemmalla kädellä koira merkille ja annetaan pysähtymiskäsky. Tämä toimikin Neolla kivasti ja se merkkasi hyvin paikan. Itse olisin varmaan lähtenyt rakentamaan sekä ruutua että merkkiä namupala/lelu kohteessa, tämän takia on hyvä kysellä vähän kokeneemmilta mielipiteitä... ;)

Viimeksi kehuin meidän paria hienoa paikkamakuuta - no nyt on taas mennyt huonommin. Viime perjantaina oli ALO/AVO-kurssin viimeinen kerta ja otettiin kisamainen treeni. Ongelmana vaan oli se, että tuomarina oli se henkilö ketä Neo pelkää eniten maailmassa... Ei siis antanut koskea kehään tullessa, korvat luimussa haukkui hihnan mitan päässä. Siitä arvasinkin että hommasta ei tule yhtään mitään. Neo nousi seisomaan ja ryömi eteenpäin paikkamakuussa ja koko yksilösuoritus oli ihan p**seestä, vaikka pyysinkin että tuomari olisi kauempana. Ihme kyllä koira sai pidettyä itsensä kasassa ekan seuraamisen ajan kun luuli että mulla oli pallo kainalossa (9.5), mutta sitten pelko voitti.

Mosku the Linssilude...

Maan hajut olivat muka niiiiin mielenkiintoisia, liikkestä seisomisessa mentiinkin maahan ja kaikki perusasennot varastettiin. Neo näytti selvästi pelkäävän minuakin. Luoksetulo vino, hypyssä lähti vasta kolmannella käskyllä ja käsimerkillä (no tuomari oli siinä kyllä 2 m päässä) ja bla bla... Mietin että ei varmaan kannata tehdä mitään paikkamakuun jälkeen - no olis pitänyt jättää tekemättä. Miten voi olla yksi ihminen niin kauhea? Ja kaikkien muiden kanssa mennään jalkojen välistä ja tarjotaan peppua silitettäväksi. En vaan ymmärrä... Jäi kyllä niin paha mieli että vannoin taas lopettavani koko touhun... Onneksi oli vertaistukea paikan päällä ;)

...and again

No kivempiin asioihin. Agilityssa pyörähdettiin perjantaina, tällä kertaa oli esteiden välillä reilusti tilaa ja vauhtia riitti. Olen melko varma että radalla kyllä oli yli 20 estettä, mutta alla olevassa hahmotelmassani niitä on vain 19... :P Hmm... Parhaiten muistaa ne kohdat missä oli ongelmia, olisiko ollut 6.-8. välillä muita hyppyjä...

Tiukkaa käännöstä viilattiin taas hypyltä puomille 3.-4. niin, että säntäsin pallon kanssa merkkaamaan esteen. Putkesta putkeen 5.-6. olikin hankalampi ohjattava kaukaa lähtöputken suulta. Välistä vetojen 10.-12. tiesinkin tuottavan Neolle ongelmia, sen on helpompi mennä tuollaiset esteet takakierroilla kun pääsen kiilaamaan koiraa. Hyvää treeniä meille. Lopussa sai myös olla tarkkana takaa kiertämisessä (17.) ettei menty väärältä puolelta estettä. Pitäisi taas joskus pyytää jotakuta kuvaamaan meidän juoksentelua että näkisi omaa ohjaamista (kumartuminen!), mutta ei jotenkin kehtaa aina vaivata ihmisiä.

Nyt on ollut kivoja kelejä vielä canicrossata koiran kanssa kun lämpötila on pysytellyt 5-10 °C tuntumassa. Neolla tuntui olevan vähän huonompi kunto kun lauantaina käytiin tunnin lenkillä, jotenkin pääsi välillä unohtumaan tuo juokseminen kun lumet kävivät maassa eikä metsässäkään ole kauheasti rymytty. Täytyy vähitellen lisätä vetotreenin määrää ennen kuin jäälle pääsee taas hiihtämään. Odotan lumen tuloa innolla juuri koirahiihdon takia, en niinkään päivittäistä 1,5 h työmatka-ajelua ajatellen...

Lääh ja puuh

Eilen Neo sai sitten puolivuosittaisin pesunsa Jyväskylän KV-näyttelyä ajatellen ja päästiin taas katselemaan rallia ympäri taloa. Aina se vaan tietää mitä on tiedossa, ei auttanut muuta kuin kantaa koira suihkuun.. :P Föönäyspaikalle sitten köpöteltiin oikein nätisti, lämmin tuulenvire turkissa on niin ihanaa <3 Heräsin aamulla siihen kun äijä retkotti selällään sängyssä meidän jalkopäässä ja turkki oli vääntyny ihme asentoon kyljestä ihan kuten ihmisillä konsanaan. Nyt on kuitenkin kiiltäväturkkinen ja hyvältä tuoksuva Neolius talossa.

Hiljaiselon jälkeen

Pahoittelen pitkää kirjoitustaukoa... On näköjään mennyt yli kuukausi kun olen kirjoitellut varsinaisista treenikuulumisista. Arvostan sitä, että eilenkin 50 innokasta kävi tarkastamassa joko on uutta sisältöä... ;)

Tästä meinasi tulla angstipostaus, missä kirjoitan miten mikään ei ole huvittanut ja miten ei jaksa hinkata samoja vanhoja ongelmia... Olin kirjoittamassa että paikkamakuu menee aivan perseelleen ja agilityn keinu on yhtä pelottava kuin ennen. No se keinu kyllä on, mutta tänään tehtiin ihan kivat paikkamakuut - palataan tähän myöhemmin.

Mosku, Nemi & Neo metsäreissulla

Ollaan siis harrasteltu erityisesti tokoa ja agilitya viime ajat. Tokossa meille sanottiin sellainen idea, että voitaisiin aina pitääkin pallo siellä kainalossa ja kisat olisivat ainoa paikka missä pallo ei ole siellä missä sen pitäisi. Olen ottanut nyt käyttöön pikkupallon mikä uppoaa näkymättömiin kainaloon, jotta näköärsyke häviää. Saatiin myös Laukaasta sellainen vinkki/ehdotus/huomio, että jotkut "huiput" treenaavat niin että koira nostetaan ihan älyttömään viettiin (mm. eteenlähetyksiä aina välissä) eikä sitä ns. pureta missään vaiheessa kentällä, palkka tulee vasta autolla. Neo vissiin on sen verran hanskassa ja kiltti poika että se voisi kestääkin sen - mitä enemmän viettiä sitä vähemmän ympäristön häiriöt vaikuttavat - mutta en tiedä tuosta... Ei sitä itse ainakaan osaa lähteä tuollaista rakentamaan.

Mutta kun minä en yletä...

Nouto on kuitenkin mennyt eteenpäin, pienellä treenimäärälläkin. Vaihdoin tunnarikapulan 1 kg noutokapulaan ja Neo nostaa sen + pitää sitä suussa nätisti vapautukseen asti, aikaa on kasvatettu vähitellen. Ihan hyvin kun miettii että lähdettiin siitä 0.5 s heittelystä/pureskelusta. Nyt on ihan eri fiilis koirallakin verrattuna pakkonoutoon, missä painoin kädellä kuonoa mälläyksen lopettamiseksi. Videollakin näkyy miten Neo tarjoaa hommaa ilman käskyjä:



Eilen käytiin Neon kanssa eläinlääkärissä uusimassa rokotukset. Olisi noilla vanhoilla tosin tainnut päästä vielä vuoden, mutta kun soitin viime vuonna että täytyykö uusia 1 v vai 2 v päästä (ei lukenut lapussa) niin sanottiin että vuoden. No onpahan hoidettu ja samalla pääsin kysymään Neon toisesta silmästä, joka aina välillä vuotaa. Olin arvellut oikein, että jos se on aina sama silmä ja rähmä on harmaata niin ei sitä joka kerta kannata eläinlääkäriin viedä. Otin muuten aamulla Neon painon ja se oli mukavasti 27 kg, rotumääritelmässähän belgiurosten paino on 25-30 kg.

Ja toiset ylettää kiipeämättäkin...

Agilityssa meidän suurin mörkö on edelleen keinu, kuten jo mainitsinkin. Se ei ole vaan yhtään edistynyt jostain syystä vaikka joka viikko sitä treenataan. Pitäisi varmaan hommata joku laudanpala millä Neo voisi tasapainoilla kotona. Noh, tässä eilisen ratahahmotelma:

Piirretty reitti oli siis meille haastavin osuus. 4.-5. hypyt valssilla, kepeille (9.) Neo meni upeasti täydestä vauhdista oikeaan väliin kun tajusin olla itse rynnimättä sinne. Hypylle 14. tuli jaakotus, jossa onnistuin jopa tekemään liian hyviä jarrutuksia ja sain houkutella Neoa yli. Parin yrityksen jälkeen tajusin että Neo täytyy saada himmaamaan vauhtia jo pituudelle (15.) että se tajuaa lähteä putkeen. Renkaalla (17.) oltiin rintamasuunta koiraan päin ja ohjattiin vielä oikealla kädellä kunnes koira lukitsi esteen, sitten tuli pakkovalssi hypylle 18. Aika nopeasti Neo hoksasikin homman, vaikka tuollaiset nopeat käännökset ohjauspuolen vaihdoilla ovat yleensä sille hankalia.

Keinua varten olin tuonut Neolle grillattua broilerin nahkaa ja kyllähän sen näki että nyt on aivan superherkku, mutta ei se rohkeutta oikein lisää tuonut. Pöh :(

Kyllähän se Moskukin sinne lopulta pääsi.

Pe-iltana tokoiltiin vielä Laukaassa ja täytyy sanoa että oli hyvät treenit! Ehkä se on tuo agility ennen sitä mikä rauhoittaa sopivasti, Neo lönkytteli nimittäin jäähdyttelylenkillä pari metriä minun takanani mikä on todella harvinaista... Meillä oli hyvä paikkamakuu. Luitte oikein. Neljä koiraa ja 10 sekuntia ennen kahta minuuttia toisesta reunasta nousi koira, joten päätin mennä palkkaamaan Neon onnistuneesta suorituksesta. Wuhuu! Sitten tehtiin kaikki yhtä aikaa omia juttujamme kentällä, Neo meni tosi kivasti oikeat kulmat seuraamisessa ihan vaan näkymätön pallo kainalossa. Tajusin myös, että en oikein osaa itse kääntyä oikealle kun pelkään että astun koiran tassujen päälle, täytyy hidastaa vauhtia ja alkaa kääntää rintamasuuntaa yhtä hyvin kuin vasemmalle.

Noutohommia tehtiin myös, näköjään voidaan jo ottaa askelia nätisti kapulaa kantaen. En tiedä pitäisikö nyt sitten opettaa Neo tuomaan kaikki lelut ja pallot niin että istutaan edessä, helpottaisiko se sitten tulevaisuutta... Nyt se siis vain tulee eteen seisomaan palauttaessa.

Lauantaina jatkettiin tokohommia osaavassa ohjauksessa Saarijärvellä. Kyselin vinkkiä mikä olisi seuraava askel noudon luovutuksen rakentamisessa ja homma päätyi siihen että Neo haki heitetyn kapulan + tuli oikeaan paikkaan eteen istumaan se suussa. Wat? Olin henkisesti valmistautunut taas pitkään kiviseen tiehen. Piti vain sanoa Neon pidellessä kapulaa käsky "Tänne". Kannatti rakentaa luoksetulo varmaksi ennen kuin lähti tähän noutohommaan. Vähän se kapula meinasi lähteä pyörähtämään suussa wanhan ajan malliin tuossa vauhtihommassa, joten saatiin vinkki että voisin opettaa Neon koskettamaan kättä. Tällöin ei kuono nousisi ylös.

Väliin otettiin kaikkien kanssa (~ 6 koiraa) 2 x paikkamakuu. Kylläpä jännitti... Mutta siellä se Neo pysyi loppuun asti! Aikaa en edes tiedä, mutta se tuntui kahdelta minuutilta. Uusinnalla Neo päätti käydä kyljellään kun ohjaajat lähtivät koiria kohti, siitä se kyllä mahalleen kierähti kun tulin sivulle... :P Nauratti niin paljon että en tajunnut sanoa höpö höpö.

Toisella kierroksella tiedustelin sitten vinkkejä kaukokäskyihin, minä kun olen ajatellut että ne ovat meillä ihan perseellään ja olen tehnyt kaiken väärin kun en ymmärrä mitään asiasta... :P Positiivinen suhtautuminen. Paljastuikin, että Neo osaa monta juttua oikein nätisti takajalkoja liikuttamatta: maahan - istu, istu - maahan, istu -seiso ja maahan - seiso. Neo osasi myös siirtää painonsa oikein seiso - maahan ja seiso - istu, mutta näihin täytyy opettaa eri käskyt. Taidan käyttää "down" ja "peru". Sitten vaan kotona jumppaamaan! Tulipas loistofiilis kun Neo yhtäkkiä osasikin niin paljon treeneissä, vaikka ajattelin että nyt on vaikeat hommat. Tässähän tulee kohta positiivinen fiilis tokosta, apua... ;)

Siellä juonitaan taas kavalia kepposia omistajien päänmenoksi...

Tokon jälkeen tehtiin vielä parit hakuilmaisut läheisessä metsässä. Päätin testata, josko Neo handlaisi jo rullan tuonnin ilman sen heittämistä maalimiehelle lähtötilanteessa. Otettiin aluksi yksi kokeilu vanhaan malliin ja sitten ihan vaan niin, että maalimies lähti rullan kanssa piiloon. Hienosti meni, jee! Ote on hyvä ja selvästi päämäärä tiedossa, kerrankin en ole edennyt liian nopeasti eteenpäin.

To do:
- Hommaa viimeinkin se kiintorulla
- Kotona Panu avuksi ja rullan noutotreeniä niin että luovutusasento tulee selväksi. Vaaditaan joko seisaaltaan edessä tai sama kuin noudossa eli istuen, täytyy katsoa kumpi on parempi ettei koira paineistu ja menetä intoaan.
- Ilmaisut muutaman kerran niin että Neo näkee maalimiehen lähtevän rullan kanssa, kokeillaan kuitenkin aika pian myös sitä että maalimies on jo piilossa.

Vastaukset haasteeseen

Heipä hei taas, I'm back from Germany! Tällä kertaa ennen tervetulovöyhötystä kerättiin kaikki lelut pois lattialta, joten sain jakamattoman huomion.


Blogin ulkoasukin sai uuden ilmeen näin pitkästä aikaa, vaihtelu virkistää.

Tässä postauksessa vastaan haasteeseen, jonka sain Minnalta Stella Nova -blogista.
Haasteen säännöt ovat:

• vastaa haastajan 11 kysymykseen
• keksi 11 uutta kysymystä
• haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
• kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

Leipzig

 
1. Jos sinun olisi pakko vaihtaa rotua, mihin vaihtaisit ja miksi?
Lasketaanko eri muunnos belgianpaimenkoirien suhteen? :P Pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira tai ehkä australianpaimenkoira.

2. Minkä biisin omistaisit koirallesi?
Voi apua... No yksi mikä ekana tulee mieleen on Ellie Gouldingin "Figure 8" koska tein kokoelmavideon Neosta joskus 8 kuukautta sitten. Editoidessa klippejä biisistä jäi vahva mielleyhtymä Neoon.

Place a kiss on my cheekbone
Then you vanish me
I'm buried in the snow
But something tells me I'm not alone
But lovers hold on to everything

3. Onko sinulla jokin koirarotu, josta haaveilet, mutta jota et todennäköisesti koskaan tule omistamaan? Mikä ja miksi et?
Eipä taida olla.

4. Turhamaisin/turhin asia, jonka olet koirallesi koskaan hankkinut?
Jaaa. Pikkujouluihin tuli joskus hankittua joku lasten punainen mekko joka leikeltiin Neolle sopivaksi liiviksi. Eikä sitä edes laitettu Neon päälle!

5. Millaisen tahtoisit seuraavan koirasi olevan nykyiseen verrattuna? Mitä piirteitä haluaisit kenties nähdä myös seuraavassa koirassa, mitä haluaisit vähentää tai kaipaatko kentien vielä jotain lisää?
Haluaisin seuraavan koiran olevan yhtä leluhullu kuin Neo, eli helppo motivoitava myös muulla kuin ruualla. Myös lelujen kanniskelun soisin tulevalle koiralle, tosin niitä ei tarvitsisi pyöritellä samalla suussa... ;) Pidän myös siitä, että Neo ei ole ylisosiaalinen ihmisten suhteen: lenkillä saa rauhassa mennä läpi lapsilauman eikä Neo vaivaa ketään, eikä koskaan hypi tuntemattomia vasten ym. ikävää. Myös vähä-äänisyys on iso plussa, ei piippailua ja liiallista haukkumista kiitos.

Seuraavassa koirassa haluaisin ehkä nähdä enemmän kestävyyttä häiriöiden suhteen. Myös hermorakenne voisi olla aavistuksen rauhallisempi ja jotain "levollista rohkeutta" enemmän.

Leipzigin syysmarkkinat

6. Rumin koirarotu, jonka tiedät? Mikä siitä tekee mielestäsi ruman?
Bordeauxindoggi ja kaikki mopsilättäkuonot, jotka ihmisrotu on jalostanut pilalle. Myös chihuahuat, koska koiran vaan kuuluu mielestäni olla eri kokoinen kuin rotta.

7. Mihin suuntaan toivoisit jalostuksen etenevän nykyisen rotusi kohdalla? Mihin sinun mielestäsi tulisi ennen kaikkea kiinnittää huomiota, mitä seikkoja painottaa, mitä ehkä jättää vähemmälle arvolle?
Toivoisin, että jalostuksessa käytettäisiin sekä hyviä käyttötuloksia (myös pk-lajien ulkopuolelta: agility, toko...) että hyviä näyttelytuloksia saaneita yksilöitä. Pelkästään "käyttölinjaiset" belgit eivät aina miellytä omaa silmääni, joten kannatan näyttelylinjan säilymistä terveissä ja luonteeltaan hyvissä yksilöissä. Terveys on kuitenkin tärkein asia ja toivoisin, että belgien herkkämahaisuuteen kiinnitettäisiin enemmän huomioita eikä tällaisia yksilöitä käytettäisi jalostuksessa. Arkuutta on jo saatu hyvin kitkettyä menneiltä vuosikymmeniltä sekä epilepsiaan kiinnitetty huomiota. Loistava edistysaskel geenipoolin laajentamisessa on myös tehty siinä, että vuoden alusta on saanut risteyttää tiettyjä muunnoksia keskenään ilman erityislupaa (esim. tervueren ja groenendael).

8. Jos voisit kertoa koirallesi yhden asian niin, että se ymmärtäisi mitä puhut, mitä sille sanoisit?
Love you <3

9. Jos koirasi olisi ihminen, millainen pukeutumistyyli sillä olisi?
Jopas on kysymys! No aika casual varmasti. Nahkatakin kanssa:

10. Mikä ärsyttää koiramaailmassa/koiraharrastuksissa eniten?
Hmm... En nyt keksi tähän mitään ykkösärsytystä. Yksi asia voisi olla vaikka odottelu: jos eksyt jonnekin toko/tottiskoulutukseen ja odottelet 1-2 h omaa 10 minuutin vuoroa, josta et sitten mahdollisesti saakaan paljon uutta irti. "On hyödyllistä katsoa muiden suorituksia" joo joo, mutta kun joskus toisilla on vaan niin eri ongelmat kuin itsellä ja joskus ei vaan huvita... ;)

11. Jos koirasi voisi muuttua hetkeksi näkymättömäksi, mitä se silloin tekisi?
Livahtaisi varmaan ulos tapaamaan Nemiä ja Moskua!

Omat kysymykseni:

1. Mistä keksit koirasi nimen?
2. Jos saisit opettaa koirallesi yhden tempun tai taidon niin, että se oppisi sen hetkessä, minkä asian opettaisit?
3. Jos koirasi olisi ihminen, miltä se näyttäisi? (saa etsiä sopivan kuvan)
4. Mikä on koirasi huvittavin tapa?
5. Jos alottaisit nyt täysin uuden koiraharrastuksen koirasi kanssa, mikä olisi ykkösvaihtoehto?
6. Jos sinun täytyisi valita joku muu lemmikki kuin koira, mikä se olisi ja miksi?
7. Jos itse olisit koira yhden päivän ajan, mitä tekisit?
8. Kuka on koirasi paras koirakaveri?
9. Onko koirasi tuhonnut omaisuuttasi? Jos, niin mitä?
10. Mikä on epämiellyttävin muistosi liittyen koiran kanssa harrastamiseen?
11. Millainen maisema kuvaa koirasi luonnetta? (saa liittää kuvan)

Thomaskirche

Taitaa olla, että lähes kaikki ovat jo vastanneet tähän haasteeseen, mutta heitetään pallo nyt eteenpäin ainakin parille henkilölle:
Bordercolliet Roki & Isla
Tietenkin Tuliset

Agilitya, hakua ja tokoa. Ja Kreikan kuvia.

Vaihtelua koirakuviin, tässä postauksessa on esillä kuvia Kreikan työreissulta.

Perjantaina oli superkiva 24 esteen agilityrata Saarijärvellä, hahmotelma alla:

Lähdin aluksi ohjaamaan 2. hypyn edestä, mutta Neolle toimi oikeastaan paremmin kun kouluttaja vinkkasi että voisin ottaa vastaan toisen hypyn takaa ja tehdä jaakotuksen: saatiin oikein nätti tiukka käännös muurille ja mentiin jopa hienosti siihen vaikeaan putken päähän. 9. hypyn jälkeen tuli aikamoinen kaarros 10. hypylle, joten viilattiin sitä hieman paremmaksi. 8.-9. välissä toimi kivasti se, että ohjasikin vastakkaisella kädellä valssin jälkeen hypylle. Lopetettiin eka pätkä keinulle, jota otettiin muutamat toistot. Hitsit, ei mennyt yhtä reippaasti kuin ulkotreeneissä keskiviikkona...

12. putken jälkeen takaa leikkaus, hienosti mentiin kepitkin (18.) ihan vaan niin että sanoin käskyn rinnakkain koiran kanssa heti renkaan jälkeen. Kokeiltiin myös takaa leikkaus renkaan ja keppien väliin. Viimeinen väli kepeissä on epävarma, Neo saattaa lopettaa kesken jos käsi ei ole ojossa tukemassa. Kouluttaja kyllä kommentoi, että hän pitää aina kättä tukena. 23. putken kohdalla tapahtui outous kun Neo ei voinut uskoa että se tosiaan on se edessä oleva putken suu, haki vaikeamman :P Kyllä herra meni taas niin kivasti <3 Ja oli mukava kuulla että Neo on edistynyt tosi paljon!

Lomailimme Sanissa viikonlopun

Perjantai-iltana myös tokoiltiin alo/avo -kurssin merkeissä. Alkuun otettiin koirien kehääntulotarkastukset, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Neo totesi tarkastuksessa että nyt on alamaailman kauhein demoni siinä, ei varmasti kannata mennä lähelle, parasta vaan haukkua jos tämä tarkastaja vaikka häipyisi pois... Nyt vasta tajusin kuinka paljon Neo itse asiassa pelkää tätä kyseistä (melko tuttua) henkilöä. Olemme siis treenanneet hakuakin yhdessä, mutta samalla lailla Neo varoo tätä tyyppiä metsässä. Todella outoa!

Noh siinä oli pasmat sekaisin ja Neolle tuli yleinen ahdistuneisuus ja pakokauhu. Sopiva tunnetila paikkamakuuseen, eikös joo... ;) Huomasin kyllä asian ja otin huimat ~ 10 sekuntia odotusta ennen kuin menin vapauttamaan Neon. Näki vaan heti, että nyt ei onnistu - vilkuili koko ajan ympärilleen kauhuissaan. Jätin tämän jälkeen vielä maahan, mutta otin hieman liian pitkän odotuksen kun herra ehti ryömimään hieman eteenpäin.

Thessaloniki

Seuraamista otettiin patukka kainalossa niin, että meillä oli merkkikartioista tehty pujottelurata. Kartiot vähän ihmetyttivät ja niitä piti haistella pari kertaa ennen kuin saatiin kontakti pysymään paremmin pujotellessa. Toinen teema oli luoksetulo, mietin että sitäpä ei kyllä olla otettu kokeen jälkeen, mitenkähän käy... Ja Neo teki täydellisen luoksetulon! Kyllä on hyvä mieli että hinkattiin se kesällä kuntoon. Kouluttajakin kommentoi miten näyttävä Neon suoritus on. En ole jotenkin aiemmin tajunnut, että joillain voi tosiaan olla ongelmia siinä että koira ei lähde vauhdilla ohjaajan luokse... :D Minä olen vain pelännyt törmäystä.

Tämä ylisöpö pikkukaveri yritti vetää minulta hameen pois yliopiston pihalla...

Lauantaiaamuna harrastettiin pitkästä aikaa hakua. Otettiin kolme maalimiestä ilmaisujen kanssa ja täydeltä matkalta, kaksi maalimiestä etukulmissa. Heitin siis rullat maalimiehille ja he haamuilivat piiloille. Neo oli liekeissä ja teki upeat pistot, oli hirmu kiva kuulla maalimiesten kehut. Testasin myös juottamista ennen kolmatta maalimiestä, hyvin maistui herralle vesi. Taas kuultiin, että kyllä on Neo edistynyt hirveästi :) Nyt pitäisi vaan tehdä suunnitelmaa jatkosta niin, että ei hypähdetä liian vaikeisiin hommiin liian äkkiä.

Treenilista hakuun:
- Tehdään etsintätreenejä ilman ilmaisuja pari seuraavaa kertaa, ilmaisuja voi harjoitella muidenkin treenien yhteydessä / kotona. Viimeisille maalimiehille voi ottaa esim. ääniavun. Etsintä varmaksi ennen tyhjien piilojen tuomista kuvioihin (ei palaa keskilinjalle ilman käskyä).
- Hommattava kiintorulla ja treenattava irtorullan loppuluovutus kuntoon. Voisiko opettaa tulemaan suoraan sivulle vai meneekö sekavaksi (vs. pk nouto)?
- Irtorullan heittämisen häivyttäminen: annetaanko rulla käteen maalimiehelle tämän lähtiessä? Joitain ilmaisukokeiluja niin, että maalimies menee lähelle valmiiksi piiloon - onko oppinut että rulla napataan ja lähdetään nopeasti takaisin.
- Vilkaisin edellistä heinäkuun treenilistaa ja esineruutua on tullut tehtyä, mutta sitä pitäisi tehdä kyllä paljon enemmän vielä ennen lumien tuloa.

Niin ja kiitos vaan treenikamut, meikäläinen nukahti lauantai-iltana jo klo 23 kesken leffan... ;)

Saanko ottaa kaikki koirat kotiin...?

Sunnuntaina oli lauantain tapaan herätys klo 08, suunta kohti tokohommia. On se kyllä omituista miten nuo koirat päättävät kenestä tykkäävät ja kenestä eivät, tämä "Kohti alokasluokkaa" -kouluttajamme on Neon mielestä maailman ihanin nainen ja hänelle voi tarjota esim. jalkojen välistä menemistä... Käytiin liike kerrallaan alokasluokan yksilöliikkeet läpi.

Saatiin kotiläksyksi treenata neliöseuraamista, sillä Neolla karkaa huomio hetkeksi muualle oikealle kääntymisissä. Vasen on ok. Olen itse myös ottanut nyt käyttöön pienen pallon joka piiloutuu kainaloon - voin hämätä sitten kisoissakin ottavani muka pallon sinne. Liikkeestä maahanmeno oli kuulemma nopeutunut, mutta siinäkin voisi käyttää apparia joka sanoo heti kun kyynärät koskevat maata. Stoppia saatiin kotiläksyksi harjoitella paikallaan niin, että pystyn kiertämään kaikista suunnista koiran ympäri ym. heilua ilman että Neo koskaan liikahtaa.

Om nom nom

Luoksetulo oli mielestäni hyvä, mutta tässä taas nähdään että mielipiteitä on monia - tällä kouluttajalla taas pisti silmään että Neo koskettaa liiviäni ja hyppää sivulle. Ja minä kun olin innoissani näyttävästä ja nopeasta hyppytyylistä :P Vinkiksi saatiin, että voisin nostaa vasenta polveani / käyttää vasenta kättä koiran ollessa edessä ennen sivu-käskyä jotta "tekisin oman reviirini". En ole tuosta luoksetulosta totta puhuen kovin huolissani kisoja ajatellen, sillä olen huomannut että Neon vire ehtii laskea paljon kyseiseen liikkeeseen mennessä eikä se kuitenkaan kosketa minua sivulle hypätessään. MUTTA ehkä otan jatkossa vähän käsivinkkiä tuohon... Kuulemma pitäisi kisoihin ilmoittautua, mutta on niin epävarma olo paikkamakuusta että että...

Treenilista tokoon:
- Pikkupallon kanssa vuoroin palkka kainalossa ja vuoroin hämytreeniä: paljon palkitsemista pelkästä sivulle tulosta ja kontaktin ottamisesta "Valmis"-sanan yhteydessä
- Neliöseuraamista, oikeat käännökset seuraamisessa kuntoon. Aluksi muutaman kerran vaikka namin kanssa.
- Liikkeistä jäävissä siirretään nyt homma sivulle seuraamiseen, tehty tarpeeksi nopeaa reaktiota edessä. Käsiapu vaikka tarvittaessa aluksi. Stoppi-treeniä niin että koira pysyy paikallaan vaikka tekisin minkälaista reittiä.
- Luoksetuloa matalassa vireessä, käsi apuna sivulle kääntämisessä (tai polven nosto)
- Hyppyä muistin virkistykseksi joskus
- Noudon harjoittelu tunnarikapulalla niin että suussa pidon aikaa voi pidentää

Kiitos lähiviljelijä aivan sairaan hyvän makuisista tuotteista! (Sani)

Oli nimittäin parempi kuin hotellin aamupala ja iso kassi maksoi 2 €...

Mitäs tässä vielä. Ostimme robotti-imurin :D Kyllä. Eihän tuollainen nyt mihinkään kerrostaloyksiöön kävisi, mutta kun meillä on tätä siivottavaa lääniä monia satoja neliömetrejä. Odotin, että Neo haukkuisi robotille, mutta kuten alla näkyy niin aika tyynesti kaveri suhtautui asiaan... Täytyy kyllä sanoa että ollaan tyytyväisiä tähän imuriin. Pelkäsin, että se jää koko ajan jumiin jonnekin tai kaartaa kaikki kulmat, mutta hemmetin näppärästi se pyörii kaikki tuolinjalat ympäri ja menee aina kynnysten yli. Robotti tekee max 2 h töitä ja sitten menee itsekseen latauspisteelleen tunniksi, sitten jatkaa siitä mihin jäi. Kyllä on hienoa näin Neon karvanlähdön aikaan :P



Keskiviikkona lähdenkin taas työreissulle, tällä kertaa Saksaan. Palataan treenikuulumisiin joskus kolmen viikon kuluttua!

Tervetulovöyhötys ja pientä puuhastelua

Hei taas! Viikko sitten keskiviikon ja torstain välisenä yönä jalkani koskivat Tikkakosken maaperää klo 00:25. Back in Finland, joskin hetkellisesti. Neon tervetulovöyhötys oli kaavaltaan samanlainen kuin silloin kun tulen töistä: ensin juostaan täysillä luokse ja sitten käydään vauhdilla hakemassa lähin lelu suuhun... ;)

Oli virkistävää varmasti sekä minulle että Neolle olla treenaamatta puolitoista viikkoa. Ja vielä erossa toisistamme. Tosin tämä reissu taisi vähän laskea treenimotivaatiotakin, on ollut vähän "why bother" fiilis.... Kaikki tuntuu hauskemmalta niin kauan kuin ei ole kisatavoitteita.



Neon ruokahalu on edelleen pysynyt kesästä asti yhtä hyvänä. Ennen ruokakupin kanssa treenaamisessa ei ole ollut järkeä, mutta nyt kun päätin kokeilla naudan mahan kanssa niin herranen aika kun äijä yritti! Kyllä oli intoa tekemisessä ja tsemppi vaan nousi jos ei heti hyväksynyt suoritusta. Noutoa ollaan harjoiteltu tunnarikapulan kanssa niin että Neo itse tarjoaa kapulan nostoa ilman käskyä ja palkkaan siitä. Multahan meinaa lähteä sormet irti kun herra on niin nälkäinen kaveri nykyään.



Tajusin myös, kuten yllä näkyy, että olen vahingossa saanut opetettua Neolle oma-aloitteisen irtoamisen takapihan ovella. Tätä voi kivasti käyttää hyödyksi pikatreeneissä. Tuo punainen lelu on myös sellainen, jonka kanssa on ikuisuus vain leikitty noutoa (Neon lempipuuha) eikä tehty mitään tottishinkkauksia - huomaa, että Neo on "vapautuneempi" kun tietää miten homma toimii tuon kyseisen lelun kanssa eikä se mällää lelua noudon loppumatkasta kuten yleensä. Ehkä siihen vaikuttaa myös lelun muotoki, mutta mielenkiintoinen asia sinänsä.

Happy Birthday Panu!!

Perjantai-iltana startattiin tokon ALO/AVO -yhdistetty kurssi Laukaassa. Aika meni lähinnä siihen, että katsottiin kunkin lähtötaso arvioimalla seuraamisen laatu. Mua vähän kauhistutti tehdä juuri se liike lähes kymmenen ihmisen edessä, mikä meni vikaan kokeessa... Ja vielä sama liikkuri arvioimassa kuin kokeessa :D No mutta tehtiin patukka kainalossa ja Neo meni superhienosti, taisi liikkurikin yllättyä että kyllä se homman sinänsä "osaa". Kysyi sitten, että paineistuuko koira minusta kisatilanteessa. Varmasti, mutta osaltaan voi olla myös sitä että kun palkka ei ole näkyvillä niin huomio menee helposti häiriötekijöihin -> ahdistuminen -> homma hajoaa.

Paikkamakuu otettiin noin 10 koirakon voimin joten päätin palata koiran luo 1 min jälkeen, joka oli varmasti hyvä ratkaisu ja saatiin onnistunut suoritus loppuun asti. Neo heitti nimittäin välissä kyljelleen makaamaan.. :P Sain sen normiasentoon hipaisemalla kädellä maata. Muista ihmisistä se saattoi näyttää siltä että onpas koira rento, mutta omistajana kyllä tietää että se on vaan sitä hermostuneisuutta.

Se aika vuodesta, että iltaliivi alkaa olla pakollinen...

Keskiviikkona harrasteltiin agilitya neljän koirakon voimin. Rata oli ilmeisesti jostain möllikisoista, ei mikään turhan helppo 21 esteen setti.

Eräistä möllikisoista viisastuneena nappasin Neon 2. hypyn takaa matkaan (koiraa kohti, käsi esteen yli) ja se meni hyvin. Muut jättivät renkaan uusinnan (5.) välistä, mutta arvelin ettei Neolla ole siinä ongelmaa joten tehtiin alkuperäisen suunnitelman mukaan, no problem. Ensimmäinen vaikea kohta tuli siinä kun ajattelin tehdä persjätön 8. hypylle - taitaa toimia vain pienillä koirilla tuollaisessa paikassa... Neo siis kiersi esteen takaa. Valssilla homma korjaantui, mutta takaa kiertämisessä oli vähän arpomista (9.) vaikka mielestäni ohjaukseni oli kunnossa. Ei sitten vissiin ollut :P

Keppien jälkeen kokeilin valssilla yhden version 11.-12. mikä toimi, joskin käännös ei ollut tiukka. Yhdelle koirakolle vinkattiin sylkkärin (= sylikäännös) käyttöä ja kokeilin sitä myös Neon kanssa tuohon. Toimi niin tyylikkäästi kuin voi, ottaen huomioon että ohjaaja ei muista aiemmin juurikaan harjoitelleensa sylkkäriä...

16.-17. väliin tein valssin ja Neo sai sinne toki älyttömät vauhdit 14. ja 15. hypyiltä, joten pitkäksi meni käännös. Aina ei voi muistaa hidastamiskäskyä... *viheltelyä* Kokeiltiin myös keinua joka meni paljon reippaammin kuin aiemmin! Nyt kun Neo vielä tajuaisi liikkua hieeeeman enemmän keskellä ennen pysähtymistä/hidastamista. Oli myös kiva, että äijä tajusi mennä siihen vaikeampaan putken päähän loppuradasta (20.) - vedin vähän vastakkaisella kädellä renkaan jälkeen.

Koirien leikkejä ja reissu tiedossa

Reilu viikko sitten lauantaina 24.8 japsipentu Mosku tapasi Neon ensi kertaa. Hieman jännitti pikkuhauvaa, mutta välillä uskallettiin jopa vähän leikkiäkin:



Viime maanantaina tehtiin esineruutu teemalla sinnikkyys. Otin matkaan kaksi kankaanpalasta, joiden tiedän olevan hyvin epämotivoivia löydettäviä Neolle. Maasto oli tiheää ja alue lyhyempi, ~ 2 m x 20 m. Äijä näytti tarkastavan koko alueen ennen kuin tuumasi että kai se täytyy sitten ällöä tuoda kun ei parempaakaan ole... Läheisempi kangas palautui parin metrin päähän minusta. Sitten käytiin tahtojen taisto viimeisen esineen kanssa, joka ei tahtonut löytyä. En ottanut uudelleen lähetystä kun äijä näytti kuitenkin työskentelevän koko ajan, vaikka välillä pysähtyikin hetkeksi katsomaan minua että olenko varma että siellä on vielä jotain... No sitten Neo sattui menemään oikeaan suuntaan ja huomasin sen saavan hajun. Toinen kangas palautui ihan käteen asti :) Sinnikäs kaveri!

Tiistaina otettiin tokoilua/tottista porukalla. Meillä oli kunnon häiriöt, vieressä pikkupojat skeittasivat rampilla ja koirat haukkuivat autoissa. Tavoitteena on nyt Neon kanssa ottaa aina ns. kisamainen alku treeneihinkin eli seuruuttaa kentälle perusasentoon ja siitä lähtee kaikki touhu. Pitäisi nyt vaan muistaa se, että ei houkuttele koiraa vaan antaa koiran olla aktiivinen! Se on mun synti että sorrun käskyttämään Neoa kun sen huomio menee ulkona kaikkiin häiriöihin, kotona kuitenkin palkkaan tosi paljon omasta aktiivisuudesta. Kun koira hakeutuu oma-aloitteisesti sivulle autosta hyppäämisen jälkeen -> saalispalkka, ei anneta purra -> seuraaminen treenikentällä -> pysäytetään perusasentoon ja palkka.

Otettiin myös maahanmenotreeniä ja pari hyppyä + luoksetulo. Ehkä mä vaan yritän saada sen maahanmenon nopeaksi ilman mitään tassujen läimäytyksiä kun ei se vaan ole Neon tyyli, palkkana ruoka ja ohjaajan siirtyminen vähitellen edestä sivulle. Hypyt ja luoksetulo menivät oikein mukavasti. Meinattiin ottaa 1 min paikkamakuu skeittirampin vieressä, mutta totesin että häiriö on nyt ihan liikaa. Otettiin siis onnistuneet luoksepäästävyys + tosi lyhyt paikkamakuu vähän kauempana, Neokin pysyi istumassa luoksepäästävyydessä. Sitten otettiin vielä se 1 min makuu kun skeittipojat lähtivät - no olisi vaan pitänyt jättää tekemättä... Huomasin että nyt koiraa ahdistaa ihan liikaa ja olin juuri palaamassa vierelle kun se varasti luo, argh. Alan huomata kaavan tuossa milloin se häipyy: ei tunne oloaan turvalliseksi + välimatka minuun on lyhyt. Tottelevaisuus on ihan p**seestä ja harkitsen vakavasti pelkkää agilityuraa... :P

Keskiviikkona ja torstaina oli agilitya. Alla keskiviikon harrasteporukan rata, jos taas muistan oikein näin viiden päivän jälkeen... Näytti hyvin simppeliltä mutta siinä oli pari mietityttävää kohtaa. Kokeilin vähän jaakotus-tyyppistä ratkaisua 2. hypylle kun putken suu oli siitä suoraan edessä: vähän matkaa vasemmalla ohjauskädellä ja oikealla kädellä heitto kepeille toimi hyvin. Valssikin olisi varmaan ollut ihan hyvä. 4. hypyltä takaa kierrolle oli ongelmia kun en uskaltanut lähteä kepeiltä ottamaan etumatkaa - tässä huomaa että kannattaa treenata kontaktit ym. varmoiksi pitkän matkan päästäkin niin ohjaus helpottuu. Suurin kysymysmerkki itselleni tuli putken jälkeen, miten sinne ehtii ohjaamaan?! Pyyhkäisin Neon oikealla kädellä vasemmalle puolelle ohjattavaksi eli vähän niin kuin epätyylikäs takaa leikkaus... :P

Perjantaina tokoiltiin illalla Laukaassa toiseksi viimeisen kerran "Kohti alokasluokkaa" -ryhmässä. Otettiin pari toistoa ruutua ja Neolle sai jo aloittaa stoppien teon. Sitten pohdittiin meidän noutopulmia eli edelleen sitä faktaa, että Neo pyörittelee kapulaa suussa löysällä otteella kun on paikallaan. Ei sillä että olisin asialle mitään tehnytkään kun nouto ei vielä alokasluokassa tule. Meille ehdotettiin noudon opettamista tunnarikapulalla, sillä se on tarpeeksi pieni ja epämotivoiva (ei nosta virettä liikaa) esine. Kouluttaja teki parit toistot Neon kanssa ja äijä ei olisi halunnut millään lopettaa tunnarin nostelua... :P Tuo vaikuttaa ihan varteenotettavalta keinolta, sillä en aio enää yhtään kertaa tehdä pakkonoutoa. Tajusin, että olin lähes pilannut noutoinnon kapulan kanssa pitotreeneillä. Neo ei vaan kestä sitä, että pakotteella laitetaan pitämään esinettä suussa nätisti - homman täytyy tapahtua positiivisen kivan touhun kautta.

Lauantaina olinkin sitten töissä agilitykisoissa (3. luokka) koko päivän. Klo 8:30-16, puuh... Kiitos vaan Nina aurinkolasien tuomisesta :P Oli sinänsä ihan mielenkiintoista katsella touhua. Monella tuntui 3. luokasta huolimatta olevan ongelmia siinä että koira pysyy paikallaan lähdössä ja monet koirat lipsuivat kontakteilla, erityisesti puomilla josta lähdettiin 90 asteen käännöksellä oikealle. Ohjaajilla oli myös hyvin erilaisia äänenkäyttötyylejä, toiset karjuivat aggressiivisesti koko radan ja toiset ohjasivat hillitymmin.



Sunnuntaina Nemi ja Mosku tulivat leffaseuraksi ja Nemillä ja Neolla oli taas omaa kivaa kuten ylhäältä huomaa... Tuollainen sähäkkyys liikkeestä jääviinkin niin hyvä tulee!

Välikommentti tähän, otin tänään vähän videolle omia treenejä että näkisin onko formi kunnossa liikkeissä... Huomasin sitten videolta että Neo ei oikein arvostanut tömistelyä kauneusunien aikaan :P Sen ilme oli juuri sellainen "I just don't get you humans."

Tuli tehtyä vähän rankempi treeni tänään koska huomenna lähden 9 päivän työreissulle Kreikkaan. Suosittelen masokisteille:

1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella
100 x heilautus kahvakuulalla kättä koko ajan vaihtaen (mulla 6 kg käsipaino, joka oli ehkä hieman liian kevyt touhuun)

3 kertaa seuraava kahden liikesarjan setti:
- 20 x tasajalkahyppy esteen yli (korkeus reiden puoliväli) + burpee punnerruksella
- 20 x käsilläseisonta seinää vasten

100 x heilautus kahvakuulalla
1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella

Aikaa en katsonut tarkasti, mutta alle 40 minuuttiin meni. Eniten hajottivat esteen yli hypyt, kyllä oli syke korkealla... Joku päivä mä vielä pistän treeniblogin pystyyn ja kaikki saavat kärsiä mun kanssa viisi kertaa viikossa :) Tosin normaalisti vain vartin kerrallaan.

Neolla alkaa siis kesäloma kun meikäläinen on poissa, katsotaan miten tämä vaikuttaa herran treeni-intoon reissun jälkeen. Kyllä tulee ikävä mun poikia <3 Palataan blogikuulumisiin taas parin viikon jälkeen!