Pää, olkapää, peppu... eiku lonkat, kyynärät ja silmät

Sunnuntaina tottisteltiin oikein lämpimässä hallissa tekonurmella, jossa on kumirouhetta päällä. Ah! Ensimmäisellä pätkällä keskityin Neon kanssa seuraamiseen ja luoksetulon paikkaan. Oli kiva saada taas kokeneemmilta reilusti vinkkejä miten tehdä asioita. Otettiin seuraamista herkkupalkalla ja kokeiltiin käden paikkaa kun Neo meni aavistuksen vinossa. Sain myös vinkin, että voin ihan reippaasti ohjata käsillä vielä tuota luoksetulon paikkaa. Olen aina etenemässä niin vauhdilla, heti pitäisi saada kädet häivytettyä. :)

Toisella pätkällä otin maahanmenoja ja istumisia pienestä liikkeestä. Neolla on tapana tulla vähän lähemmäs jos liikun, vaikka sanon kahden metrin päässä että istu. Hupsu hupakko... Sitten otin vielä eteenlähetyksen ja luoksetuloja, Neo odotti istuen vapaana. Hienosti meni nuo juoksentelut. Paikkamakuussa Neo olisi taas mielellään noussut ylös eikä se malttanut odottaa vapautusta kun tulin vierelle. Tuota pitää vaan treenata ja treenata muiden kanssa, häiriöttömässä tilassa Neo kyllä jo malttaa odottaa vapautukseen asti maassa.

Maanantaina pakkanen kiristyi, mutta se ei estänyt esineruudun tekoa lenkin lomassa. Se ei sitten luistanutkaan niin hyvin ilman automatkaa paikkaan x.... Koirat ja niiden ehdollistuminen. Neo alkoi poimia keppejä ja jouduin menemään näyttämään ekan esineen, no kolmas esine meni jo moitteettomasti...

Tiistaina käytiin metsässä tekemässä pari hakupistoa. Taas fail, olisi pitänyt tallata alue... Olisihan se nyt tylsyyden huippu jos blogi olisi "Voi kun se on taitava!" hehkutusta... :D Neo oli siis ihan ihmeissään, että eihän tästä rikkomattomasta lumesta ole voinut mennä ihminen kun aloitettiin heti L-lenkeillä piilopaikkaan. Kahden säätöyrityksen jälkeen otettiin näkölähtö ja se menikin nätisti, haukkuminen oli tosi hyvää. Tehtiin myös esineruutu. Neo poimi esineet upeasti ja flip flop-sandaali tuli ihan käteen asti perille, mutta jäkishanska ja sukan palanen kävivät maassa juuri ennen kuin sain niistä otteen... Pitää varmaan reilusti peruuttaa ja kutsua että "tänne" jatkossa.

Tähän väliin kevennys, Panu kommentoi että eikö olisi kiva kun Neo toisi itse aina hihnan kun ollaan lähdössä lenkille. Yhdistinpä sen sitten käskyyn "Lähetään!".

Keskiviikkona mentiin Neon kanssa ottamaan PEVISA-tutkimukset Hiskinmäen eläinsairaalaan. Olipas hauskaa yrittää laittaa silmätipat odotustilassa kun eläimiä virtasi sisään... :P No sitten Neo antoi tutkia silmät oikein nätisti ja mitään ikävää ei simmuista löytynyt. Rauhoituksen jälkeen avustelin röntgenhuoneessa kyynär- ja lonkkakuvauksissa. Kyynärät olivat kunnossa, mutta toisessa lonkassa näkyi sen verran eroa toiseen verrattuna, että aseteltiin vielä Neoa uudestaan kuviin. Olisko ne sitten A/B, lääkäri ainakin kommentoi että "Ei se varmaan C ole...". Saa nyt nähdä sitten. :\

Loppupäivän Neo olikin sitten vähän pihalla. Päästään, ei ulkona. Löysin sen aina välillä jostain olohuoneen nojatuolin takaa jumittamasta seisaaltaan, horjui vain siellä... Ihan muutaman kerran sanoin sille, että tulehan tänne lepäämään. Nukkumaan mennessä oltiin sitten jo normaalin reippaita.

Rauhoitettu Ruutitynnyri

Itsenäisyyspäivänä käytiin päivällä katsomassa agilityn möllikisoja Saarijärvellä. Mölliluokka näytti jopa siltä, että Neokin olisi voinut juoksennella siellä. :P Tosin A-estettä me ei vielä olla kokeiltu ja pussiakin vain pari kertaa. Yksi gronttu-belgikin siellä viiletti ja sain jälkeenpäin vähän pusutella sen kanssa, olen heikkona tummiin uroksiin... Aloitellaan sitten Neon kanssa ensi viikolla uudessa agilityryhmässä juuri tuolla ihanalla nurmikentällä.

1. luokassa oli myös puomi, keinu ja kepit