maanantai 8. huhtikuuta 2013

Paimennusta Somerolla ja ihania pentuja!

15.3.2013

Varoitus pitkästä postauksesta, kuvapaljoudesta sekä videopaljoudesta! ;) Ensin taas perinteiseen tapaan viime viikon agilitypuuhat. Alla Saarijärven torstain rata, joka tehtiin kahdessa pätkässä kuten kuvasta huomaa. Takaa kiertäminen 2. esteelle meni yllättävän hienosti, Neo muisti mitä tuli tehdä. Jarrutus 4. esteelle olikin sitten taas haastavampi, jotta koiran oli fyysisesti mahdollista kääntyä 5. esteelle... ;) Pari kertaa sitten palkkailin Neoa ennen estettä. Putkeen (6.) harjoiteltiin myös jarrutusta siten, että ohjaaja oli koiraan päin ottamassa vastaan. Sen Neo hiffasi upeasti kun aloitettiin heti palkkaamalla ulostulon aukon viereen - ei eksynyt edes puomille vaikka se siinä houkuttelevasti olikin. Otettiin myös parit toistot pussia, joka meni todella hyvin! Vauhtia vaan lisää nyt siihen pallon avulla. Loppuun vielä parit eteenlähetykset niin avot.


2 x 2 weave poles -metodia ollaan tosiaan treenattu nyt viime viikko, parit toistot aamulla ja illalla. Aletaan olla siinä pisteessä, että voisi lisätä toiset kepit taakse. Jos olisi kepit! :D Oli vain kaksi ylimääräistä aurauskeppiä... No eiköhän sitä jotain keksitä. Mutta siis käsiohjaustakaan ei enää tarvita ja Neo tajuaa sujahtaa välistä eri kulmista:


Laukaassa oli lauantaina taas simppelimmät jutut kuten alla näkyy, takaa kiertäminen meni taas upeasti 2. ja 4. esteillä. Kolmoseste olikin meille vaikein: joko Neo olisi mennyt mielellään ohi edestä tai sitten tarjosi takaa kiertämistä siihenkin (se oli muuten taipuisan näköistä, aika tiukka väli tuossa :P). Vaikea sanoa mitä tein väärin siinä, pitäisi ottaa videolle. Odotellessa tehtiin Neon kanssa keppejä, rengasta ja pöydän päällä lepäävää "puomia". Sekä tottista, oli tosiaan pitkät odottelut välillä kun yhdistettiin isojen ja pienten koirien ryhmät...



No lauantai-iltapäivästä lähdettiin Neon kanssa ajelemaan kohti Ruuhijärven rauhaa, ideana että ollaan siellä kaverin luona yötä ettei tarvitse sitten niin paljon ajella yhtenä päivänä paimennuksen takia. Meiltä kun ajaa Somerolle sen 4 h suuntaansa. Matkalla käytiin moikkaamassa Neon kasvattajaa ja supersuloisia 3 viikon ikäisiä belgipentuja (Mustanaamion Baila-Baila x Ikimuiston Linnunradanihme):

Bundle of cuteness <3
Ikimuiston Tupla-Uuno! Jota Panu ei anna minun ottaa.. :P
Uuno peri äiskältään valkean laikun rintakehään
"Mmmm... Delicious puppies..."
Pentujen emässä "Akassa" ja Neossa oli jotain hassun samanoloista kuten alla näkyy... ;) Vai onko se vaan belgiefekti kun tullaan pusuttelemaan ja korvat on luimussa! Akka oli kyllä tosi ihana, tietysti äidinvaistot siinä hänellä jylläsi että piti kovasti mielistellä etten tee pennuille mitään pahaa, mutta hän vaikutti muutenkin avoimelta rouvalta joka nautti kovasti rapsutuksista.

Akka
Neo viime lokakuussa
No sitten ajeltiin Ruuhijärvelle ja Neo sai seuraa Stellasta & Novasta, saksanpaimenkoirasta (narttu) ja aussiesta (uros). Blogia lukeneet saattavat muistaa, että Nova ja Neo ovat tavanneet muutaman kerran ja kivaa on joskus ollut... :P Paino sanalla joskus.

Nyt Nova ei kuitenkaan sietänyt enää Neoa jostain syystä, onko tullut ikää vai oliko "koti on linnani" -efekti päällä. Heti alkoi hirveä rähinä jos Neon nenä eksyi lähellekään Novan hännäntyveä... Syyksi riitti myös se, jos Neo vaikka lähestyi sohvaa missä Nova oli. :P Minnan kanssa karjuttiin ihan muutaman kerran kurkku suorana, että yhteenotot loppuisivat. Neo päättikin sitten liehitellä Stellaa ja leikattu neiti joutui kestämään jonkin verran kiihkeää seuraamista...

Oh the days...
Varhain sunnuntaiaamuna lähdimme sitten ajelemaan Neon kanssa kohti Someroa ja Neon ensimmäistä paimennuskertaa lampailla. Neon isän, Chaskan, omistaja ehdotti aiemmin tänä vuonna paimennuspäivää ja mehän oltiin toki heti messissä. Neo vaikutti ihan rättiväsyneeltä paikan päällä, varmaan kun piti aiemmin olla niin varuillaan vieraassa paikassa ja ruokakaan ei sitten maistunut yhtään. Mietin, että mitähän tästä oikein tulee... No Neo oli onneksi Neo ja työskenteli hyvin heti kun pääsi aitauksen sisään. Ulkona se vain laahusti hitaasti vierellä.

Noh, alkuun saimme seurata hieman useammin paimentaneiden taidonnäytteitä. Siitä sai hieman kuvaa miten sitä keppiä oikein heilutetaan ja liikutaan aitauksessa. Mitään teoriaosuutta ei ollut vaan sitten vaan mentiin Neon kanssa aitaukseen. Toki ensimmäisellä kerralla valjaissa ja pitkässä liinassa, että näkee miten koira reagoi lampaisiin. Neo pyrki mukavasti lampaiden luo, mutta ei ollut liian kiihkeä tai aggressiivinen eikä haukkunut. Vähän oli tietysti sellaista maan haistelua sijaistoimintana, mutta sekin loppui kun huhuili vähän että aletaas hommiin. Kouluttaja testasi myös vähän reagointia keppiin ja Neo totteli hyvin. Alla videolla ensitutustuminen, iso kiitos Kristiinalle kuvauksesta!


Koska Neo suhtautui niin mukavasti touhuun ja keppi toimi niin kuin piti, niin herra pääsi jo toisella kertaa irti lampaiden kanssa. Siinä Neon piti alkaa välillä komentamaan keppiä kuten alla olevalta videolta kuulee... :P En oikein tajunnut siinä ensin, että niin, siitä haukkumisesta voi komentaakin että hiljaa. Toisaalta kouluttaja sanoi ettei siihen välttämättä kannata näin alussa puuttua, kun kieltämisessä pitää sitten olla niin absoluuttinen jos sen aloittaa. Kolmannella kiekalla oli aika kädetön olo siinä vaiheessa kun ei ollut keppiä! Ei ylettänyt taakse jos Neo alkoi nuuskia lampaan pyllyä...Halusi tehdä lammaskoiria if you know what I mean!


Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen Neon ekaan paimennussuoritukseen. En odottanut noinkaan hyvältä näyttävää touhua ensimmäisellä kerralla. Videoita katsellessa tuli omasta suorituksesta mieleen, että voisin liikkua reippaammin, käyttää keppiä vähän rakentavammin (välillä sohin sillä tyylillä, että varmasti Neoa ärsytti) ja vaikeuttaa vähän Neonkin hommaa kulkemalla muuta kuin ympyrää. Se selvästi kuitenkin hallitsi touhun kun vaihdoin kahdeksikolla kiertämissuuntaa. Tuo taitaa kyllä olla vähän sellaista touhua, että tekemällä oppii, välillä oli itsellä vähän olo, että:

:D
Parit kerrat jo pyysin tuolla Neoa seisahtumaan ja jatkettiin taas matkaa, mutta parempi olisi ehkä pyytää istumaan kuten kouluttajakin lopuksi ehdotti. Tuon videon lopussa olevan istumisen olen näköjään leikannut kätevästi juuri niin, että näyttää että Neo tottelee yhdestä käskystä... :P Totuus oli, että toistin sitä kyllä pari kertaa! Täytyy näköjään vain olla johdonmukainen ja vaatia asioita, vaikka se keppi ärsyttää koiraa niin **keleesti...

Oli kyllä tosi mukava päivä ja tekisi mieli paimennella uudestaankin, harmi vaan että noita paikkoja ei kauhean monta ole ja ne keskittyvät enemmän Etelä-Suomeen (lampaat voivat siis ihan oikeasti saada sydänpysähdyksen jos koiriin tottumattomia lampaita menee noin vaan paimentamaan, täytyy olla tuollainen paimennuskoulu). Päätän tämän postauksen erään kleinspitzejä, suomenlapinkoiria ja saksanpaimenkoiria kasvattavan kommenttiin meidän paimennusvideosta: "Nyt kyllä nousi belkkareiden arvostus tuhat pykälää ylöspäin - ettäs pitikin tuollainen suoritus nähdä vielä vanhoilla päivillään!" :P Jes!

Kiitos mukavasta seurasta mukana olleille!

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Muurien yli hyppelyä ja sihteerin hommia


Agilitya taas vaihteeksi. Viime torstain Saarijärven touhut alakuvassa, oli jotenkin simppelimmän näköinen rata niin sen muistikin ihan hyvin. "Pimeään putkeen" lähetys (3.) ei onnistunut keneltäkään ensimmäisellä yrittämällä, yleensä koirat hyppäsivät suoraan putken yli :P Yksi belgin ja kultaisen noutajan risteytys jäi jopa seisomaan putken päälle! No tuo opittiin ihan nopsaan kyllä, mutta Neon kanssa meille tuli ongelmaa 5. esteelle menossa. Valssi ja 4. esteelle ohjaus sujui hyvin, mutta tämän jälkeen "niisto" toisella kädellä ja peruutus eivät oikein tahtoneet riittää oikaisemaan Neoa tarpeeksi, että se olisi pystynyt hyppäämään 5. esteen. Sitä hinkattiin useamman kerran, ennen kuin tajuttiin että minun tulisi mennä lähemmäs esteitä. No sitten mentiinkin nätisti koko loppurata. A-esteellä tuli hyvä hidastus eikä virhettä, mutta taaskaan ei jääty odottamaan paikalleen...

Kepeissä ensimmäisen välin valinta on epävarma ja tähän ollaankin aloitettu 2 x 2 weave treenaus kotona. Etupihalla on kaksi aurauskeppiä, joilla on harjoiteltu muutamat toistot pari kertaa päivässä lumipalloja tai lelua heitellen. Siinä mielessä tuo on kätevää, että voi aina lenkin jälkeen ottaa muutamat toistot. Neo tosin tekisi tuota vaikka maailmaloppuun asti kun pallojen jahtaus on vaan niin kivaa..


Saarijärvellä otettiin myös treenien lopuksi Neolle puomin harjoittelu. Mehän ollaan pitkän aikaa treenattu nyt puomin pätkillä jotka lepäävät pöytää vasten, kun Neo meni sen yhden kerran niin innoissaan oikean puomin että tärinästä jäi traumat. Torstaina otettiin ensimmäistä kertaa taas oikea puomi. Se oli ripoteltu täyteen herkkuja, mutta silti Neo jännitti tosi paljon sen menemistä. Kummallista kyllä nousu ja lasku menivät paremmin kuin yläosalla kipittely, yleensä tasainen osa on helpompi koirille kunhan ne ovat uskaltaneet nousta ylös. Neo meinasi laittaa ihan kunnon stopit laskeutumisen alkuun, mutta viimeisillä voimillaan se hipsi alas kun treenien vetäjä näytti alla odottavaa namikippoa... Voi toista!

Loppuun otettiin sitten eri tyylillä 8. esteelle ohjaus: jätettiin lelu sen siivekkeen taakse, merkattiin este nopeasti kun koira tuli putkesta ja ampaistiin heti eteenpäin ennen kuin koira ehti edes hypätä. Tuo on ilmeisesti pro -tason touhua ja vaatii luottoa siihen, että koira tosissaan lukitsee esteen.


Perjantaina olisi tehnyt mieli lähteä hiihtelemäänkin Neon kanssa, mutta päätin kerrankin antaa Neon touhuta ihan oman mielensä mukaan jäällä. Käveltiin muutama kilometri (Panukin ihme kyllä suostui mukaan) ja heiteltiin paljon palloa, ja kaikilla oli niin muuuukaaavaaa. :) Ihmiset odottelevat jo kevättä, mutta kyllä aurinkoisella ilmalla olisi kiva vielä hiihdelläkin niin kauan kuin pystyy.


Laukaan agitreeneissä saatiin lauantaina mennä aitoa muuria ja voi että kun Neo tykkäsi! Se ehti hypätä jo puhtaasti yli ennen kuin ehdin pyytää sitä sivulle istumaan... Oli oikein positiivinen yllätys, ettei Neo yrittänyt ottaa muurista yhtään tukea takajaloilla hypätessä. Otettiin myös pussia, ensin niin että nostettiin hieman kangasta että valoa pilkisti tunnelista ja viimein lähetin Neoa ihan pimeään pussiin. Noiden yksittäisten esteiden jälkeen tehtiin ensin vauhtirataa putki -> muuri -> hyppy -> putki ja sama toisinpäin. Sitten kokeiltiin takaa kiertämistä ihan yhdellä esteellä.

Loppuun otettiin alla olevassa kuvassa näkyvää treeniä, vähän pakkovalssin tyylistä touhua. Vaikka putki -> hyppy -> pussi pätkä oli "vaikeampi" tiukalla käännöksellä niin se sujui heti ensimmäisellä yrittämällä. Putkesta hyppy suoraan edessä olevaan esteeseen taas vei Neon niin pitkälle, että minun täytyi todella nopeasti tehdä pakkovalssi heti esteen ohitettuani. Homma onnistui sitten toisella yrityksellä. Neo oli kyllä taas tosi pätevä kaveri :)


Sunnuntaina muistelin, että Saarijärvellä voisi olla tottista joten sinnehän me päädyttiin sitten. Jätin hiihtolenkit välistä vaikka oli hieno ilma, ettei ainakaan väsymys pilaisi virettä. Meillä sattui oikein olemaan kuvaajakin paikalla, joten toivottavasti saadaan jossain vaiheessa tänne blogiinkin otoksia. Neon kanssa tein ensin seuraamista muutamalla tiukemmalla käännöksellä (tynnyrin ympäri) ja se meni oikein nätisti. Omaa kävelyvauhtia olen saanut korjattua, mutta vielä pitäisi muistaa tönkkö vasen käsi, jota saa liikutella... ;) Neo meni Neomaisen hyvällä vireellä, "eihän se koskaan olekaan löysä" kuulemma! Enpä ole ajatellutkaan sitä noin.

Sitten otettiin luoksepäästävyyttä, jossa itse vähän mokailin... Neo tietysti nousi kosketuksesta heti seisomaan sivuasennosta ja minun äänensävyni oli aika äkäinen, vielä hihnasta nykäisin toista. Ei näin :P No tämän jälkeen otettiin vaan sitä, että ihmiset tulivat aivan lähelle mutta eivät koskeneet Neoon ja se menikin sitten ok. Edetään tuossa vähitellen. Lopun vauhtiluoksetulo meni hyvin.


Toisella kiekalla otin vähän seuraamista henkilöryhmän läpi, oikein taitava Neo <3 Sitten pyysin vähän vinkkejä miten parhaiten saada Neon takajalat pysymään paikalla istu - maahan - seiso rallissa ja millainen palkan heittotyyli on paras liikkeestä pysähdyksiin. Muutama kerta piti harjoitella ennen kuin tyhmän ohjaajan päähän meni, että miten käsi heittää nopeasti palkan ja palaa takaisin... :P Eteenlähetyksessä oli sellainen aivopieru kun meidän treeni"kenttä" ei ollut aivan suorakaiteen muotoinen ja yritin vältellä liukasta aluetta niin en jättänyt palkkaa ihan reunaan. Meh. Mutta hienosti Neo sen kuitenkin sieltä haki, ei siinä mitään. Pitää vaan muistaa tuo aina jatkossa.

Loppuun tehtiin paikkamakuuta BH-tyyliin pitkästä aikaa, eli pyysin häiriökoiran tekemään jotain ja jätin Neon makaamaan. Sehän osoittautuikin haastavammaksi kuin luulin. TOKO-tyylisesti Neo osaa jo tosi hyvin olla vaaditut 2 min muiden koirien vieressä niin ajattelin että kyllä se nyt tuonkin taitaa, mutta niin se vaan nousi seisomaan kun aloin puhua siinä jotain ihmisille selin Neoon. Noh, ehkä olisi voinut jättää puhumattakin, ei ole ihan reilua koiraa kohtaan lisätä noin paljon vaatimustasoa... Otettiin uusiksi pari kertaa, siellä se leuka maassa sitten taas oli... "Säälikää minua" -belgi, no sentään se rauhoittuu :P


Ja vielä muistilistaa itselle:
- liikuta vasenta kättä
- nostatuksen jälkeen (haukutus) heti hommiin, ei palkkaa nostatuksesta
- luoksepäästävyydessä mukavampi ääni jos täytyy korjata, ei tehdä hommasta ikävää
- eteenlähetyksessä palkka aina ihan kentän reunalle


Maanantaina olin kehäsihteerinä Saarijärvellä match show:ssa. Pennut pyörivät toisessa kehässä ja me arvostelimme tuomarin kanssa pienet ja isot aikuiset koirat. Arvostelimme, koska minultakin kysyttiin aina välillä mielipidettä. :) Oli kivaa ja avartavaa olla välillä arvioija-puolella eikä koiraa esittämässä. Best in Show:n 1. oli kelpie, jolla oli tosi kiva rento askellus. Mätsäristä en saanut kuvia räpsittyä, mutta sitä ennen oli möllitoko, jonka viimeisiä suorituksia ehdin seurata muutaman.

Ohjattu nouto alkamassa

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Pieni hyökkäilevä piski ja belgialainen niskaote


Jeijei. Mitäs meidän viikkoon, otetaan agilitykuulumiset ensin. Saarijärvellä tehtiin taas jotain 2. luokan tasoista rataa jossa oli 26 estettä, näin 3 pv myöhemmin muistan (ehkä) noin 15 niistä kuten alla olevasta mallikuvasta huomaa... :P Neo on muuten alkanut haukahtelemaan agilityssa! Ensimmäiset haukut tulivat tuossa pari viikkoa sitten kun täytyi tehdä joku tiukka käännös. Vihdoin ymmärrän miksi agilitykoirat haukkuvat, Neolla se ainakin tarkoittaa että "Ei **ttu, et voinu aikaisemmin sanoa?!" Haukut sain alla olevassa radanpätkässä aina esteellä 7, jonne Neon mielestä ei olisi tarvinnut jarruttaa putkesta tulon jälkeen... Muutaman kerran sitä hinkattiin niin että peruutin kohti estettä ja sitten Neokin ymmärsi, että on fyysisesti mahdotonta tehdä noin tiukka käännös ilman hidastamista... ;) Kontakteissa Neo hidasti kivasti käskystä ja kisoissa ei olisi virhettä tullut, mutta toivoisin silti että se A:lla pysähtyisi kokonaan. Täytyy varmaan ottaa naksutin käyttöön.


Laukaassa tehtiin eilen alla olevaa hyörinää ja pyörinää, jätin ohjaajan kuviot pois ja punainen viiva on samaa jatkuvaa koiran rataa. Vähän selvempi häkkyrä kun vaihtaa välillä väriä. Neo meni loistavasti kuviota eikä mieleen tule paljon moittimista, käännökset hypyn jälkeen (3 & 5) voisivat tietysti olla tiukempia. Tehtiin myös kolmella hyppyesteellä eteen lähetystä ja sitten niin, että ohjaaja juoksi vierellä, viimeisellä hypyllä otettiin tiukka käännös ja tultiin kaksi hyppyestettä takaisin. Neo tiukentaa kurvit paljon paremmin kun heti hyppy-käskyn jälkeen huudahtaa "täällä!".


Agilityn jälkeen mentiin eilen ilmaisutreeneihin. Saatiin hyviä vinkkejä touhuun lähinnä oman säätämiseni kannalta, en muistanut että sääntöjen mukaan liinaa saa pitää kädessä ja sehän on tietysti helpompi kuin tunkea sitä taskuun ja alkaa selvittelemään liinaa koiran tullessa kohti... Nouto pitää nyt saada tosi vahvaksi, joten jatkossa jätetään pois kaikki tottistouhu (sivulle menot ja seuraaminen) ilmaisutreeneistä ja mennään vauhdilla ja innolla vaan eteenpäin. Neo nouti rullat paljon paremmin kuin viimeksi, parasta on että liikun taaksepäin enkä sivulle kun se tuo rullaa takaisin. Taisi jäädä vielä kysymykseksi mikä on paras tapa maalimiehelle antaa rulla, itse olen sitä mieltä että jos sitä pidetään kädessä paikallaan niin Neon perseilymahdollisuus kasvaa... ;P Miesten luona homma hoidetaan nopeasti, mutta naisten luo voi Neon mielestä jäädä joskus flirttailemaan... Välillä mietin, että olisiko sittenkin pitänyt jatkaa haukkumisilmaisulla mutta Neo on kuulemma vapautuneemman näköinen kuin ennen. Eiköhän se sitten ole hyvä.


Nyt on ollut ihanan aurinkoisia päiviä käydä hiihtämässä. Päivitin Neon Hurtan x-valjaat kunnollisiin vetovaljaisiin kun noilla nyt kerran käyttöä on ollut, nyt on koko vetosetti Non-stoppia ja kyllä kelpaa. Kaula-aukko on 7-koossa aika nafti, voi olla että 8 on paras belgille mutta me nyt mennään tuolla. Alla lisäksi muut ostoskoriin tarttuneet tavarat, nykysäännösten mukainen 1 kg noutokapula (tilasin muuten vahingossa kaksi, mutta onneksi koiraihmisille nuo kelpaavat niin möin eteenpäin), parit palkkapallot (kiitos Minnalle lussupallo-vinkistä, näyttäisi kelpaavan Neolle vaikka en tiedä onko tuo juuri se aito!) ja tottikseen uusi patukka (joka kuvakulmasta johtuen näyttää isommalta kuin onkaan).



Kuvasta jäi näköjään pois lampaanrasva, kun hiihtää reippaasti niin tarvitsee extraenergiaa eikös niin... ;) Perjantaina hiihdeltiin Nemi-neidin seurassa 5 km ja tänään 8 km. Parasta on hiihtää juuri viikonloppuna "ruuhkassa" kun edellä menevät toimivat Neolle jäniksinä. Joku idiootti tosin päästi tänään pienen rakkinsa irti kun olimme tauon jälkeen lähdössä jatkamaan matkaa Neon kanssa, kuulin vain huutoa ja takaa hyökkäsi pieni koira Neon kimppuun. No Neohan otti sen ns. belgialaiseen niskaotteeseen vakuuttavin äänin, säikähdin jo että nyt on pieni koira mennyttä... Viimein nainen sai sitten koiransa kiinni. Eipä pyydellyt anteeksi tai mitään, siinä jatkoivat HIIHTOLADULLA kävelemistä. Olisi pitänyt vähän ohjeistaa, että jatkossa nainen voisi pitää parempaa huolta koirastaan jos haluaa sen säilyvän hengissä. Kaikki koirat eivät ole ihan yhtä suvaitsevaisia kytkettyinä kun vieras koira säntää niitä päin takaa...

Loppuun vielä video, jolla pulssi laskeutuu tuosta tapahtumasta puhumisen jälkeen...:



lauantai 16. maaliskuuta 2013

Hanna Närhen tottispäivä 16.3.2013


Ennen tämän päiväistä tottisantia kerrataan kuitenkin viikon kuulumiset. Keskiviikkona treenattiin tottista viimeistä kertaa belgien kanssa hallilla ainakin näin säännöllisten viikkotreenien merkeissä. Paikkamakuu meni taas mallikkaasti, kävin aina vähän kauemman aikaa piilossa kuin aiemmin. Olen oikein iloinen siitä, että enää pitkään aikaan ei ole tarvinnut jänskätä nouseeko Neo omin päin istumaan kun mennään takaisin koirien vierelle.

Hyppyeste oli taas korkeammalla ja tuolla kertaa palkattiin vain siitä kun Neo meni puhtaasti yli (tassut eivät hipaisseet ylintä lautaa). Avustaja täytti namikippoa toisella puolella ja Neo hyppeli siinä edestakaisin. Treenattiin myös lyhyesti seuraamista, olen huomannut että nykyään Neo saattaa välillä painaa jalkaa vasten mikä varmaan johtuu meidän ympyrätreenistä. Toisaalta ihan kiva, toisaalta pitää varoa ettei tuo kovasti lisäänny. Lisäksi mietittiin kapula-asioita pitkästä aikaa, aiemmin ongelmana on siis ollut se että Neo alkaa pyöritellä kapulaa suussaan jos joutuu istumaan paikallaan. Monenlaista on ehdotettu: kuonosta pitämistä, heti palkkaamista kun vaan on hetken pyörittelemättä, kapulan pitämistä liikkuessa, kapulan vaihtamista ym. ym.... Saatiin vinkki naksuttimen käyttöön ja mitäs kävikään kun kotona kokeilin:


Otettiin myös luoksetuloa, vähän seuraamisessa peruuttamista ja yksi eteen lähetys. Häiriöteema oli tuolloin keskiviikkona pallot: yhdessä vaiheessa Neo hypnotisoitui kun kauempana heiluteltiin palloa ja ensimmäisessä eteenlähetyksessä se meinasi lähteä vieressä samaan aikaan hyppyesteen yli lentäneen pallon perään... Noh kiellolla suunta kaartui takaisin ja eteen lähetyskin saatiin tehtyä hienosti kun kävin heiluttelemassa patukkaa. Kuulemma Neon juoksu näytti vain siltä, ettei se oikein käyttäisi takajalkojaan? En ole kyllä huomannut tuollaista eikä agilityohjaajakaan huomannut mitään poikkeavaa seuraavana päivänä kun pyysin tarkastelemaan asiaa.


Siitäpä hyvä aasinsilta agilityyn, torstaina liidettiin taas Saarijärvellä. Alla harjoittelemamme rata kahdessa osassa, jotta ohjauskuviot näkyvät selvemmin. Ohjaus alkoi niin, että ohjaajan selkä oli kohti 2. estettä ja oikea käsi aloitti ohjauksen. Kun koira oli edennyt tarpeeksi käsi vaihdettiin vasempaan ja ohjattiin 2. este ja putkeen - tässä sai olla tarkkana ettei vaihtanut kättä liian nopeasti, muutoin koira lähti kiertämään estettä takaa. Sitten hemmetin moisella kiireellä ennen koiraa putken suun vasemmalle puolelle ja 5. esteen edessä valssi. 4. & 5. esteellä tuli muistaa, ettei käsi ollut liian korkealla jotta koira ymmärtää tehdä tiukan käännöksen.



















Radan loppupuoliskossa haasteena oli lähinnä oikeaan putken suuhun ohjaus. Mielestäni oma ohjaukseni oli ihan pyllystä, mutta ihme kyllä Neo tajusi aina oikean putken suun :P Vasemmalla kädellä siis ohjaus 10., kun koira tulee ulos sitä ohjataan hieman kauemmas vasemmalla kädellä ("älä mene 10.!") ja sitten tehdään minivalssi, jotta oikea käsi saa ohjattua putkeen 11.. Lopussa on sitten takaa kiertäminen joka meni näppärästi. Neo meni hirmu upeasti radan ja on kuulemma kehittynyt tosi paljon :)

Loppuun otettiin vielä takaa kiertämistä takaa ketjuttaen. Eli ensin jätettiin hyppyesteen siivekkeen taakse lelu ja Neo sai hakea sen, sitten sama yhden hyppyesteen takaa, kahden hyppyesteen takaa ja lopulta putki -> hyppy -> hyppy -> takaa kiertäen hyppy. Neon ilme oli paras kun ei ekaa kertaa jätettykään lelua siivekkeen taakse... Muut koirat menivät iloisesti etsimään että missähän lelu on, Neo katsoi kauempaa että ei siellä mitään ole ja pysähtyi tuijottamaan minua näin:


Perjantaina päätin olla hc-koiranomistaja ja poimin kauppareissun yhteydessä cittarista myös kokonaisen naudan maksan. Reippaat ja rehdit ihmiset käyttävät siis esim. kuivattuja maksapaloja koulutusherkkuina, eikä mitään teollisia nakkeja/lihapullia/juustoa eikös niin... ;) Alla pääsette seuraamaan tätä mielenkiintoista prosessia: ensin maksaa keitetään n. 20 minuuttia (jos et paista enää uunissa voi keittää kauemminkin), tämän jälkeen se leikataan pienemmiksi paloiksi ja kuivatetaan uunissa joko 50 ºC yön yli tai n. 150 ºC 1-2 h.

Raaka maksa
Keittämisen jälkeen


Keitetyt annospalat
Paistetut annospalat











Minä päätin kokeilla nyt niin, että jätin noin puolet maksasta kypsennetyiksi pieniksi paloiksi ja puolet paistoin vielä uunissa rapeiksi. Leikkasin palat niin pieniksi, että hieman vajaa tunti näytti riittävän hyvin 150 ºC:ssä, isoimmat palat olivat tipan "tuoreita" sisältä. Kuivatetut palathan voi sitten helposti pakastaa annospusseihin jos tekee isomman satsin, säilyvät sulatuksen jälkeen pari päivää käyttökelpoisina.

Tarkoituksellisen huono ryhti, jotta näkisi koiran katseen!

No niin! Sitten Hanna Närhen pitämään tottispäivään. Oltiin siis tänään sunnuntaina 16.3.2013 Saarijärven Tehovastus-hallilla treenailemassa klo 10-17. Neon kanssa saatiin kaksi 15 min vuoroa ja ensimmäisessä pätkässä tehtiin häiriötreeniä sekä hieman seuraamista. Oli kyllä niin hc-touhua että ei ole ennen noin pahaa häirintää ollut :P Alla maistiaisia siitä, miten ilkeä Hanna kiusasi Neoa... ;) Perehtymättömille tiedoksi, että ideana tuossa on että koira istuu perusasennossa ja pitää katsekontaktin ohjaajaan häiriöstä huolimatta. Kyllä sai töitä tehdä, mutta kyllä se kannattikin! Opin, että pelkällä äänellä voin ohjata Neon huomiota eikä aina tarvitse nykäistä hihnasta.

Seuraamista otettiin agilityputkista tehdyn "muurin" vierellä ja se meni kivasti. Muistutus: kävele nopeammin! :D Neon on vaikea pysyä mukana jos laahustan hitaasti ja sen seuraamisesta tulee vähän pomppivaa... Myöskin palkka voisi olla vasemmassa kainalossa eikä oikeassa, ettei jatkossa tule keulimisongelmaa. En nyt muista miksi se silloin joskus vaihdettiin oikealle, sekin selviäisi varmaan aiemmista blogipäivityksistä.


Toisessa pätkässä keskityttiin täyskäännösten valmisteluun. Otettiin Neon kanssa seuraamista pylväitä kiertäen ja seurattiin Neon takajalkojen & pepun käyttöä. Hienosti se niitä käyttää tuollaisessa ovaalikäännöksessä, nyt pitää vaan alkaa tiukentaa ja tiukentaa käännöstä. Muista: käännä omaa hartialinjaa ja katsetta käännöksissä! Alla videonpätkää meidän käännöksistä.


Paikkamakuu tehtiin myös niin että Hanna "häiriköi" huudellen asioita. Neo meni alussa vähän vinoon maahan, mutta ohjasin sen uudelleen paremmin ja siellä se pysyi oikein nätisti koko pitkän ajan. Kävin aina välillä pylvään takana piilossa ja käänsin selänkin yhdessä vaiheessa. Eräs mies, jonka koira oli meitä vastapäätä, käveli tosi lähelle Neoa ja liikehti koko paikkamakuun ajan suoraan Neon edessä... Enpä olisi itse häirinnyt ihan noin paljon toisen koiraa ja siksi meninkin sivummalle hänen koirastaan (sivulinjan näkee alla olevassa kuvassa Neon katseesta), mutta onneksi Neo ei miehen kohtituloista pahemmin hätkähtänyt. Leuka meni taas maahan ja häntä heilui kun tuli aika palata koirien viereen... ;)

Komea Neolius taaimmaisena ja nätti Kira-neiti toiseksi lähimpänä :)

Päivä meni tosi nopeasti ja juttuseura oli oikein mukavaa. Kiitos erityisesti hovikuvaajalle! Maksapalatkin maistuivat oikein hyvin Neolle, joten voi olla että niitä täytyy tehdä toistekin. Taskut tosin menivät ihan mähmään... Loppuun vielä parit venyttelyniksit lukijoille:


sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Parin viikon kuulumiset ja taideteos Neosta


Miten sitä ei ole taas ollut aikaa päivitellä... Kyllä se niin vaan on, että jos meinaa koiran kanssa harrastaa ja vielä pitää omasta kunnostaan huolta niin ne päivät menee suunnilleen: töistä kotiin -> koiratreenit -> omat treenit -> nukkumaan. Tuota tuota, aloitetaan vaikka tottiskuulumisista näin vaihteeksi. Ollaan päästy "taksikyydillä" viimeiset kaksi kertaa belgien treeneihin ja onkin ollut mukava rupatella matkat ja istua vaan.


Viime viikolla en suunnitellut mitä treenaisin Neon kanssa ja se oli vähän sellainen sekametelisoppa. Treenattua kuitenkin tuli ja paikkamakuu meni kivasti. Tällä viikolla sitten oli jo suunnitelmallisempaa, halusin erityisesti tehdä pk-esteitä kun belgeillä on enää yksi treenivuoro ensi viikolla. Mentiin hyppyä ja A-estettä ihan noin vaan varmuuden saamiseksi, ensin juoksin vähän vierellä ja hypyssä otin myös takaisinhypyn niin että pysyin lähetyspaikassa. Lisäksi tehtiin luoksetulon paikkaa niin, että laitoin agilitymuurin palat ohjaamaan ja yritin olla avustamatta käsillä. Se menikin ihan kivasti kun Neo alkoi hoksata idean. Seuraaminen menee mukavasti nykyään kun olen treenaillut palkka oikeassa kädessä. Paikkamakuukin meni rivissä taas hyvin, kävin noin kolme kertaa piilossa ~ 5-10 sek ja Neo pysyi makuuasennossa. Leuka tosin kävi taas maassa kun koettiin niin rangaistuksena tuo tylsä touhu... :P


Tänään oltiin pitkästä aikaa K-S Palveluskoirien tottiksessa ja saatiin taas MM-tason avustusta. Ensin Neo oli aivan -.- kun mentiin kentälle, mietin jo että voi ei väsyikö se noin paljon kun hiihdettiin päivällä jäällä. No ei se sitten väsymystä ollutkaan vaan kakkahätä, energisyys tuli sitten ulkoreissun jälkeen takaisin... :D Saatiin ohje, että seuraamisessa palkan voi jo siirtää oikeaan kainaloon ettei se vilku sieltä käden heiluessa. Myös seuraamispätkää voi vaihdella, äkkikäännöksiä ym. ennalta-arvaamatonta jottei koira tylsisty touhuun. Lisäksi saatiin tosi hyviä vinkkejä seuraamisessa peruuttamiseen ja ylipäätään takapään käyttämiseen - näihin nyt kotitreeniä. Saatiin hyvää opastusta myös luoksetuloon, en ollut aiemmin tajunnutkaan että Neo osaa sen paikan niin hyvin! Jujuna vaan, että otetaan askel kerrallaan taaksepäin eikä niin pitkää matkaa kuin minä olen yrittänyt :) Duh.


Mitäs agilityssa sitten. Touhu on sujunut ihan mukavasti, ehkä tämän hetken haasteet ovat tiukoissa hyppykäännöksissä ja jarruttamisessa. Alla joitain radanpätkiä joita (ehkä) muistan viime viikoilta. Laukaan radat muistaa paremmin kun ne ovat niin simppeleitä, mutta Saarijärvellä tehdään vaikka minkämoista pätkää :) En tiedä keitä nämä kuvat nyt niin perinpohjin kiinnostavat, mutta ideana on lähinnä jättää itselle muistiin näitä ratoja jos erehdyn vaikka toisen koiran kanssa joskus agilityn aloittamaan... Tai muuten vaan haluan treenata tiettyä ohjauskuviota.


Tässä ylhäällä joitain Saarijärven viime viikon juttuja. Hankalinta meille oli, että 3. esteelle piti jarruttaa vauhtia, että ei mennyt ihan vieressä olevasta putken suusta ohi. A-este myös houkutteli kivasti siinä putken päällä, tosin Neo ei sinne tainnut erehtyä. Lähetin siis koiran niin että olin jo valmiina 3. esteellä jarruttamassa. Alkuhuomio oli, että Neo ei paljon jarrutusohjeista välittänyt... :D Se tykkää vetää hypyt pitkiksi. Kyllä se sitten ideaa hoksasi kun palkkaa heitettiin naamaa kohti. Toinen hankaluus oli 5. esteelle ohjaamisessa kun kokeiltiin jotain erikoista ohjauskuviota, enpä muista oliko sillä nimeä... Koiran kanssa oli sama rintamasuunta esteen vierestä ja sitten ohjattiin molemmilla käsillä tiukka käännös. Testailtiin myös miten keppien jälkeen ohjataan kauempana olevan putken päähän.


Tämä yllä oleva oli taas Laukaan viime viikon rata, ideana siis takaa kiertäminen. Tuota tehtiin kumpaankin suuntaan ja vaikeinta taisi olla toisessa suunnassa (5. este = 2. este) viimeiselle hyppyesteelle ohjaaminen. En millään meinannut ehtiä siihen ennen Neoa :) 


Ja sitten yllä Saarijärven radan loppupuoli tältä viikolta. Tiukkoja käännöksiä, hyvää treeniä meille :) Erikoista oli lähinnä esteiden takaa ohjaus 3. esteelle ja ohjaukset 4. & 5. esteille. Siinä oli hyvä pitää kättä aika alhaalla esteelle viennissä (minun ainakin), ettei koira lähtenyt kiertämään hyppyjä takaa. 6. Esteellä sai myös olla tarkkana ottamassa vastaan.


Viimeisenä eilisen Laukaan rata, otettiin tiukkaa käännöstä takaisin hyppyesteen jälkeen. Neo tajusi idean tosi nopeasti, mutta hypyt tahtoivat mennä aika pitkiksi huolimatta että minun ohjauskuvioni oli tällä kertaa moitteeton. Tuossa tulee siis kolmen askeleen valssi, jossa ensin oikealla kädellä painetaan maata kohti osoittamaan ponnistuspaikka, sitten astutaan sivulle ja viimeisellä askeleella vaihdetaan ohjauskäsi vasempaan (joka saa muuten pysyä matalalla). Tehtiin kaikkiin suuntiin tuota ja kummallakin putkella. Neon kääntymiseen alettiin saada jo tiukkuutta lelulla, ei sillä varmaan mitään selkäjumeja tms. vaivaa ole kun testattiin yhdellä hyppyesteellä kahdeksikkoa ja Neo teki tosi näppärästi tiukat käännökset. Jos se vaan tykkää mennä pitkälle kun saa putkesta hyvät vauhdit? :D


Eilen käytiin ottamassa ilmaisuja agilityn jälkeen, no se meni meidän osalta ihan plörinäksi... Ajattelin että voisi kokeilla jo sitä, että rulla on maassa maalimiehen vieressä. No Neohan alkoi haukkumaan ekalla maalimiehellä :P Otti siis vanhan ilmaisun käyttöön. Muutenkin Neo tiputteli rullia ja pussaili maalimiehiä ja ilmensi muuta yleismaailmallista rakkautta jota ei treeneissä tarvittaisi. Tää on taas tätä, sitten mietin että oisko se haukkuminen sittenkin parempi... Noh, jos me treenataan nyt tuo nouto letkunpalasilla satavarmaksi kotona ja palataan sitten taas asiaan. Tosin enpä tiedä onko tuossa nyt ongelmaa... Olipahan outo juttu taas, oisko uusi paikka taas tehnyt tepposia kun kyllä se homma on edelliset kerrat luistanut.


Tämä sunnuntai oli kyllä hieno päivä, aurinko paistoi ja oli mahtavaa olla jäällä! Sahailtiin Neon kanssa vähän edestakaisin hiihtäen ja seurattiin kun pojat leijahiihtivät, välillä auttelinkin narujen selvittelyssä. Kyllä tuosta Sports Trackerin mukaan yli 10 km lenkki tuli. Vauhti oli aina paras kun lähdettiin poikien suuntaan (33 km/h top speed!), välillä Neolla menivät vain ukot sekaisin ja se pyrki väärän miehen luo... ;) Neo pääsi vielä lopuksi vetämään Panun pois jäältä kun pojat tosiaan ovat laskettelusuksilla/laudalla ja monot jalassa liitelemässä. Toimin jäniksenä :) Alla vähän vauhtiotosta tämän päivän hiihtelystä, Neo juoksee vähän sivulla kun yritin ohjata ettei mennä ihan poikien lähelle. Pojat pääsivät muuten jopa 50 km/h top speediin.


Loppuun vielä kuva-arvoitus: mitä näette alla olevassa kuvassa?


Meikäläisen arvaus oli Neo juoksemassa armeijan ohi ja lapset ovat tehneet sitten tälle kuvalle jotain sormiväreillä... Mutta väärin meni, tässä on miespuolisen ystäväni hieno teos nimeltä "Does Neo dream of electric sheep?". Inspiraatio tuli ilmeisesti tästä tilanteesta, ehkä se helpottaa tunnistamista...

Artisti itse kuvailee taideteostaan näin:


"niiq eka mietin että neo jahtaa jotai pilleriä
sit en oikei osannu päättää että mitä pilleriä
et haluisko se punaisen vai sinisen
ni tulin siihe lopputuloksee että ehkä molempia
ja niitä sitte yhtäkkiä sataaki



 ja sit siel taustal o ne asekaapit"


Kiitoksia tästä! Näissä taidetunnelmissa kohti uutta viikkoa... ;)

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Neon TOP3 oudot tavat

Leijahiihto alkamassa. Itse suosin kuitenkin koiria apuna... ;)

Agilitypäivityksiä taas vaihteeksi. Belgien tottiksiin ei ole nyt oikein jaksanut lähteä töiden alkamisen jälkeen kun pitäisi ajaa töistä Jkl -> Äänekoski (äkkiä koira autoon) -> Jkl (tunnin treenivuoro) -> Äänekoski kotiin. Meneehän tuossa ajan ja kilometrien lisäksi polttoainettakin reippaasti. Saa nähdä jos järjestetään kimppakyytejä tässä joku kerta. Mutta siis, Saarijärvellä tehtiin torstaina taas lyhyempiä 1. luokan radanpätkiä ja touhu oli todella hauskaa! Neo meni taas hirmu hienosti kaikki pätkät, se on kyllä tässä parin viikon sisällä edistynyt ihan hurjasti. Tai sitten sillä on vaikutusta, että Neo on nyt päivät itsekseen eikä saa enää touhuta minun kanssani kaikenlaista. Riittää sitten energiaa ja miellyttämisenhalua tositilanteisiin.


Viimeinen radanpätkä torstaina oli ylläolevan kuvan tyylinen. Täytyy varmaan jatkossa jättää ainakin koiran kuviot piirtelemättä, alkaa mennä niin monimutkaiseksi... ;) Valssi kohdassa X ja siitä 5. esteelle ohjaamaan takaa kiertämisen. Oletus oli, että Neo ei osaa tehdä takaa kiertämistä kun ei olla sitä harjoiteltu ja se on vähän vaativa liike, mutta niin se vaan sen teki... Voi että <3 Myös kepit menivät hienosti, koko pitkä pätkä suorilla kepeillä oikein (käsiavustuksella)! Pitää vaan opettaa Neo hakemaan oikea ensimmäinen väli ilman käsiavustusta sitten. Rengas meni hyvin myös, loppuun otettiin sitten puominpätkällä kiipeilyä. Siinä taas huomasi Neossa jännittyneisyyttä, mutta ei ehkä niin paljon kuin viimeksi. Saarijärvellä on kyllä hauskat treenit! Ohjaajakaan ei kyllästy kun on erilaisia kuvioita.


Laukaassa tehtiin eilen ylläolevaa valssiharjoitusta, tähdet merkkaavat valsseja. Neo meni upeasti rataa ja kyllä tuli ohjaajallekin lämmin :P Elämää helpottaa huomattavasti kun Neo on oppinut hakemaan esteitä enemmän, pystyy luottamaan koiraan paremmin tiukoissa valsseissa joissa pitäisi heti lähteä eteenpäin. Otettiin myös hieman kallistetut kepit Neon kanssa ja herra vipelsi ne ilman mitään käsiohjausapua läpi. Sitten keinuteltiin taas keinussa keskikohdalla, siinä täytyy pitää pannasta kiinni tai Neo hyppää pois välillä. Jännitystä ilmassa. Mutta siis tällä hetkellä agility kyllä sujuu todella hienosti, enpä olisi arvannut miten pitkälle päästään puolessa vuodessa.


Tänään sunnuntaina otettiin ilmaisutreenit kolmen koiran voimin. Neo haki rullia ihan mukavasti, mitä nyt naispuolinen maalimies oli niin ihana että piti hetki hengailla siinä välillä... ;) Mieheltä lähdettiin heti tuomaan rullaa takaisin. Ote rullasta vähän vaihteli, oli hyviä tuonteja mutta myös pari tiputusta. Kokonaisuutena homma kuitenkin toimi välivaiheineen ja näytöt menivät hienosti. Treeniä treeniä vaan.


Ilmaisujen jälkeen käytiin hiihtämässä Neon kanssa. Touhu alkoi mukavasti sillä, että Neo väänsi tortut keskelle latua eikä taskussa tietenkään ollut kakkapussia... Jes! :P Hiihdettiin lähemmäs 10 km, alkuinnostuksen jälkeen Neo hölkytteli välillä vierellä. Pari kertaa päästin sen irti, että näkisin onko se oikeasti väsynyt vai hölkytteleekö se siinä huvikseen. Hyvin lähti laukka, että ei se varmaan kunnosta kiinni ollut.

No comments

Ennen kuin päätetään tämä postaus, niin pitkän aikaa olen halunnut tehdä seuraavan avautumisen:

Neon oudot tavat TOP3:
1. Kärpästen pelko. Eräänä päivänä vain huomasimme, että Neo pelkää kärpästen ääntä. Tästä olemme päätelleet, että ampiainen on joskus pistänyt sitä, vaikka koskaan emme ole paukamia tms. huomanneet. Neo ei kuitenkaan pelkää esim. lattialla ryömiviä ampiaisia (valitettavasti), vaan isot lentelevät kärpäset ovat pahimpia. Pelko herää myös siitä, että ihminen matkii kärpäsen surinaa. Tällöin Neon mielestä kannattaa levottomana ravata ympäri kämppää / piiloutua pöydän alle (kuten alla olevassa kuvassa) / tunkea pää sängyn alle, niin että loput kehosta jää ulkopuolelle.


2. Karvapeiton mussutus. Kun Neo pentuna tuli meille, meillä oli allaoleva musta karvainen peitto joka yleensä lepäsi sohvan selkämyksellä. Vaan eipä enää! Tuo materiaali osoittautui niin vastustamattomaksi, että Neo halusi aina kantaa peiton lattialle ja mussuttaa sitä hellän rakastavasti. Tänäkin päivänä peitto kyllä varmasti löytyy lattialta töiden jälkeen, jos se on unohtunut jonnekin mihin Neo ylettää. Valitettavasti esim. minun sisäpuolelta karvapeitteinen villatakkini kelpaa myös paremman puutteessa...


3. Aamun ja illan paijaustuokiot. Neolla on sellainen aamutapa, että kun joku menee heräämisen jälkeen vessaan niin Neon täytyy päästä myös tähän vessaan (se oikeasti työntää oven kuonollaan auki jos ovi on raollaan). Sitten Neo asettuu eteen istumaan odottamaan paijausta ja pysyy siinä koko toimituksen ajan... Sama tapahtuu iltaisin kun olen tietokoneella, ensin Neo laskee päänsä minun reidelleni ja jos mitään ei tapahdu niin Neo heivaa kuonollaan käteni pois hiireltä. Tässä vaiheessa se yleensä saa silittelyä (en kuulu niihin, joiden mielestä koiran ei pitäisi koskaan saada huomiota kun se pyytää sitä). Sitten heivataan se käsi vielä kerran pois hiireltä ja otetaan paijaus nro 2. Tämän jälkeen silittely riittää.

Sellaisia outouksia. Nyt haastan kaikki koirien (tai eläimien ylipäätään) omistajat, jotka lukivat tämän, kertomaan omien koirien TOP3 oudot tavat! Blogissa tai FB:ssä, tyyli on vapaa. :)

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Koirahierontaa

Mr. Photogenic Neo

Aloitellaan taas agilitykuulumisilla. Sen viiden päivän syömättömyyden jälkeen Neo sai virtansa takaisin ja oli yllättäen ihan ilmiömäinen viime torstaina agilityssa Saarijärvellä. Aloitettiin pätkästä, missä oli vähän suorasta linjasta poiketen kolme hyppyestettä ja U-putki. Ryhmän vetäjä: "Minä kun luulin että se väistäisi jotain estettä." Minä: "No niin minäkin!" Jospa se touhuamisen puute sai Neon hakemaan paremmin "tylsiä" esteitä. Muutenkin treenit menivät oikein hienosti ja Neo toimi upeasti, tehtiin lyhyitä radanpätkiä jotka olivat juuri passeleita meille. Ihan lopuksi otettiin korotettuja puominpätkiä viime kerran traumoja silmällä pitäen. Sitä Neo taas jännitti kovasti, tietysti ahdistaa kun pidän sitä pannasta kiinni koko ajan. Ei voi olla pitämättäkään kun sitten se hyppää alas puomilta. Ehkä tuo vähitellen palautuu ennalleen... toivottavasti.

In fact, extremely photogenic...

Lauantain agilityssa Laukaassa otettiin vähän samaa kuin pari viikkoa sitten, eli serpentiiniä ja valssia + persjättöä. Viime kerrasta viisastuneita minimoitiin serpentiinissä epäonnistumisen mahdollisuudet ja aloitettiin putken jälkeen yhdestä esteestä, sitten kahdesta ja lopulta otettiin kolmaskin. Joku siinä vaan on omituista, ryhmän vetäjäkään ei osaa sanoa mitä Neon päässä liikkuu serpentiinin suhteen... :P Paimenkoirat! Niin herkkiä...


Noh, sitten otettiin alla olevan mallin mukaan valssikuviota ja siinä Neo sitten loistikin taidoillaan. Mentiin pari kertaa valssaten rataa ympäri ja sitten lähes kolme kierrosta putkeen persjättötyylillä, niin että palkattiin 2. esteen jälkeen vaihtuvalla ohjauskädellä. Noilla esteiden etäisyyksillä persjättö olisi paras ohjauskuvio, mutta nyt harjoittelimme ihan harjoituksen vuoksi valssillakin tuota (valssi siis on paras tiukkoihin käännöksiin). Tuo oli kyllä hirmu hauskaa kun sai juosta monta kierrosta ja Neo liisi kuin unelma! :)

Kokeiltiin myös keinua niin, että nostin Neon keinun keskiosalle ja avustaja heilutteli keinua ylös alas. Kyllä se Neo aika jännittynyt taas oli. Kepit ja rengas menivät oikein hienosti kun niitä itsenäisesti harjoiteltiin pari kertaa.


Lauantain agilityn jälkeen kävimme koiruuksien kanssa hiihtämässä, kuten tämän postauksen kuvasaldosta voi huomata. On se vaan hauskaa touhua! Saatiin Neon kanssa hyvää harjoitusta pysähtymisiinkin kun Nemi-neiti ei vetänyt omistajaansa ihan yhtä kovaa. ;)

Illalla vieraaksi saapui 9 viikon ikäinen käyttislabradori Mörkö. Ensin mietittiin, että pidetään koirat erillään, mutta päätettiin sitten kuitenkin katsoa mitä tutustumisesta tulisi. Pidettiin Neoa maassa ja pentu sai omin ehdoin tutkia isoa mustaa herraa. Touhu ei Mörköä pelottanut vaan sehän alkoi haastaa Neoa leikkiin, joten alla lopputulos. :) Kyllä tulee kavereilla olemaan kivaa tulevaisuudessa.



Sunnuntai-iltana Neo saikin sitten koirahierontaa! Neo on eräs koirahierojaksi opiskelevan henkilön näyttökoirista ja täten lysti onkin meille halpaa. Neo rauhottui heti mukavasti ja nautti silmin nähden käsittelystä. Etutassujen keskimmäiset varpaat ovat kuulemma usein jumissa + naksuvat agilitykoirilla ja Neollakin oli pientä naksumista siellä havaittavissa. Oli hassua huomata, miten tassut muuttuivat ihan kuumiksi hieronnasta! Verenkierto ilmeisesti vilkastui. Lihasjumeja ei Neolta löytynyt etujaloista, lavoista tai selästä, mikä oli hienoa kuulla. Niskaa saisi kyllä hieroa, sillä niskat ja hartiat menevät koiralla helposti jumiin hiihtämisestä.

Takajalkoihin siirryttäessä Neolla oli ilmeisesti pari kipeää kohtaa: oikean takajalan polven alue ja vasemman takajalan reisilihas. Näissä Neo alkoi näyttää hampaita eikä olisi halunnut että niihin kosketaan. Takajalat saattavat tulla esim. hyppimisestä (pompitaan ylöspäin) kipeiksi, mutta Neon tapauksessa on paha sanoa mikä on aiheuttanut tuon. Seuraamme tilannetta. :)