Leo ja Neo

Leo-dalmatialainen kävi vierailulla viikko sitten

Aika vaihtaa blogi talviseen ilmeeseen! Viime torstaina vietettiin päivää mökillä ja tehtiin vähän viestiä ja hakua. Illalla suunnattiin toiseksi viimeisiin näyttelytreeneihin. Vaihdettiin edestä seisottaminen siihen, että Neon huomio on Panussa. Ehkä se selkälinja tulee paremmin esiin ja korvat ovat reippaammat. Seisominen menikin todella hyvin, täytyy vaan toivoa että näyttelyssä ei sitten tapahdu turhautuminen = Neo alkaisi haukkua ja pyrkiä tosissaan Panun luo.

"Tuomarin" tutkiessa Neoa pidin tällä kertaa reippaammin kiinni ja herra pysyikin paremmin paikallaan. Kun juoksuttelin siinä odotellessani Neoa, tajusin että tuohon vetämiseen saattaisi toimia paremmin se että nykäisen aina löysää hihnaa sivulle kuin että pidän hihnaa koko ajan kireällä. Sain myös hyvän muistutuksen, että tulisi ottaa rauhassa koiran huomio itseen. Siis nimenomaan katsekontakti minuun, joka on päässyt unohtumaan. Helpottaa sitä ryntäilyä. Jyväskylässä on sitten tiedossa 32 groenendaelia (vs 15 Seinäjoella). Gulp...

Kohta uskaltauduttiin jo sylistä pois...

Lauantaina oltiin agilityssa ensimmäistä kertaa sisätiloissa maneesissa. Kaikki koirat odottelivat vuoroaan seinustan vieressä, mikä toi oman muuttujansa touhuun. Kommentoin meidän vuoron tullessa, että en oikein luota Neoon irrallaan kun muut ovat noin lähellä... Ohjaaja sanoi, että päästä se irti vaan, hyvin se menee. No sitten viiletettiinkin putki, hyppy, putki, hyppy, putki, hyppy koko maneesin ympäri! Oikein näki miten Neo tykkäsi purkaa energiaansa, se vauhti oli niin älytön että meinasin jäädä jälkeen jo toisella putkella ennen kuin tajusin ohjata paljon kauempaa. Aivan mahtavan näköistä :)

Porukkaa oli aika paljon tuolla agikerralla, joten ei ehditty kauheasti muuta touhuta. Otettiin kyllä kepit, rengas ja puomi vielä loppuun. Neo meni ekan kerran renkaan läpi! Mahtavaa. Puomi oli vähän unohduksissa (ja lähistöllä oli narttu, jolla oli juoksut juuri loppuneet), mutta sekin meni hienosti kun palkattiin ensin puomin puolivälissä ja siitä kasvatettiin etäisyyttä. Olisin voinut välillä viedä Neon autoon odottelemaan, mutta ajattelin että sille tekee hyvää opetella rauhoittumaan muiden koirien vieressä.

"And THAT is how you cook meat!"

"But why cook meat at all?"

Sunnuntaina saatiin piiiitkästä aikaa tehdä vähän ilmaisutreeniä vieraampien ihmisten kanssa, viime kerrasta olikin jo kuukausi aikaa! Maalimies oli ihan lähellä pikkumetsikössä ja otettiin kolme "pistoa" pallopalkalla. Hetki meni ensimmäisellä yrityksellä, ennen kuin Neo tajusi mistä on kysymys. Sitten sieltä tulikin komeasti ääntä ja toisella kerralla se ei edes miettinyt mitä piti tässä piti tehdä. Kolmannella lähetyksellä se vähän empi lähtöä maalimiehen vaihtuessa, olisiko ollut hämäräkin joka vähän teki "mörköjä". Hienot haukut kuitenkin saatiin, Neo vaan tuli ilmeisesti aika lähelle viimeisellä kerralla. Jatkossa maalimies voisi heittää pallon Neon yli, että saataisiin peruutusta.

Sitten tottisteltiin vähäsen samalla porukalla, otin Neolle heti alkuun paikkamakuun kun toisen koiran kanssa treenattiin vieressä. Jatkossa tuon makuun voisi ottaa loppuun, oli sen verran virtaa Neolla että katsoin paremmaksi palata vierelle vapauttamaan tyyliin 15 sekunnin välein... Jännitystä toivat myös hiihtäjät, joista lähti ilmeisesti jännä ääni kun he lähtivät siitä vierestä suhisemaan eteenpäin.

Seuraamisessa minusta tuntui, että Neon huomio meinasi karata aika pian muualle lihotuskuurin takia (= ei kiinnostusta ruokapalkkaan), joten otin lyhyitä pätkiä. Ilmeisesti se touhu oli kuitenkin näyttänyt hyvältä ja rauhalliselta. Luoksetulossa tarvitaan vielä käsiohjaus, että Neo löytää oikean paikan. Vauhdilla läpi -luoksetulot menivät hienosti.

Rohkea pikku-Leo! Ja Neo nautti kun joku koira kerrankin leikki leluilla sen kanssa :)