maanantai 24. syyskuuta 2012

Hakutreeniä & tottista


Seuraa erinäistä löpinää tai sen yritystä loppuviikosta. Kuvat ovat Aki Korhosen käsialaa eilisen hakutreeneistä, kiitos kovasti näistä! Lauantaina tehtiin lyhyt tottistreeni ihan vaan kahden koirakon voimin Palomäen kentällä. Neon kanssa tehtiin viikon teeman mukaisesti suoraa pepun asentoa seuraamisessa ja maahanmenon harjoittelua. Lopuksi otettiin pari hakupistoa; Neo merkkasi taas parilla haukahduksella ennen pallopalkkaa.


Tulomatkalla poikettiin myös vihdoin kokeilemassa ja ostamassa sopiva ketjukaulain. Illemmalla käytin Neoa pitkästä aikaa "kaupunki"kierroksella (mittakaavana Äänekosken keskusta). Niin kuin aina, tuntemattomista ihmisistä Neo ei välitä ollenkaan hyvässä tai pahassa. Sen kanssa voi hyvin juosta parin ekaluokkalaislauman läpi eikä herraa kiinnosta mitä olentoja siinä pyörii. Koirat taas ovat toinen juttu...


Kokeilin myös pitkästä aikaa pyöräilyä Neon kanssa siten, että joustava vetonaru oli kiinni pyörän korin sivussa. Ensimmäiset 100 m herra haukkui etupyörää, minkä jälkeen löysensin narua, minkä jälkeen lähes kaaduimme ojaan... :D minkä jälkeen kiristin taas narua ja mentiin oikein nätisti ja hiljaa, joskin Neo juoksi vähän vinossa jännittyneenä. Pistin taas tarviketilausta tulemaan netistä ja lisäsin mukaan springerin. Voisi huvikseen treenata, jos vaikka joskus AD -koe tehtäisiin.


Sunnuntaina mentiin hakuilemaan klo 10-14. Homman tajuaa kyllä paljon paremmin, kun näkee muiden kisamaisia suorituksia. Vihdoin tajuan, mitä ne kulmat tarkoittavat... ;P Neolle otettiin alkuun pari pistoa niin, että se näki maalimiehen lähtevän. Tämän jälkeen häivytettiin hommaa siten, että Neo näki vain alkusuunnan ja lopulta ei nähnyt maalimiestä ollenkaan. Herra oli lopussa vähän kummissaan kun ei ollut nähnyt kenenkään poistuvan: juoksi kyllä suoraan 20 m, mutta pysähtyi sitten katsomaan minua. Otin sellaiset 5 askelta eteenpäin ja sitten Neo saikin jo hajusta kiinni ja viipotti maalimiehen luo. Joskus pieni rohkaisu tekee ihmeitä :)


Klo 17-19 tehtiin sitten tottista, että semmoinen 6 h tuli eilen touhuttua + matkat ja muut. Tottiksen suhteen omaan asentoon ja kävelemiseen (siis minun) tulee edelleen kiinnittää huomiota. Teen varmaan kaikkea ihmeellistä kun yritän keskittyä siihen, että Neo tekee asiat oikein... Pitäisi myös huomauttaa Neolle selvemmin kun se tekee jotain väärin. Eikä siis millään maailmanlopun äänensävyllä vaan ihan "oho" tms... Maahanmenot ovat vähitellen parantuneet nopeudessa ja kestossa.

Lopuksi otettiin Neon kytkettynä olemista niin että menin piiloon. Neo otti tapansa mukaan kierroksia tästä ja alkoi vinkua, osuvaa ilmausta lainaten "Äiti kuolen jos jään tänne!" Rauhoitettiin tilanne ja vaadittiin hetki odotusta irti. Oli kyllä lohduttavaa kuulla, että tuo on aika belgimäistä ja jos on muuten pää kunnossa niin voihan noita VIHAAN -asioita koiralla olla... Neolla se sattuu olemaan pylväässä kiinni oleminen kun omistajaa ei näy.


P.S. Haluan järkkärin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti