Expect the unexpected

Viikon päivitystä. Maanantaina käytiin tekemässä Peurungan lähettyvillä lyhyet ilmaisutreenit. Kolmella koirakolla saatiin tehokas tunnin setti. Itse sähläsin siinä vähän Neon kanssa, äijä pääsi vahingossa irti ennen aikojaan ja karjuin sitten sen takaisin. Ja kun kahteen suuntaan otettiin, niin kerran Neo meinasi tietysti lähteä sitä väärää maalimiestä etsimään kun näki sen lähtevän.

Ensin otettiin Neolle näkölähtö ja sitten pienellä ääniavulla loput, ettei mene liian vaikeaksi kun ilmaisua kuitenkin harjoitellaan. Maalimiehet Neo löysi heti, mutta alkoi katsella siellä minua sen verran että matkaa voisi tuosta ~30 metristä lyhentää. Haukkumiseen tarvitaan pientä rohkaisua edelleen, mikä ei yhtään yllätä. Pallo/patukka toimii mukavasti ja joka kerta sieltä parit haukut saatiin.

"MINUN lonkero. Hanki oma."

Kotona ollaankin nyt harjoiteltu kovasti tuota rohkaisua kotiväelle haukkumiseen. Neo kyllä ymmärtää hyvin mitä sen pitäisi tehdä, mutta haukahtelu on aiemmin ollut sellaista pennun puhahtelua joku 7 kertaa ennen kuin kovempi haukahdus tulee sieltä. Jo kolmen päivän tehotreenin jälkeen huomaa, että volyymia on tullut lisää. Hyvässä ja pahassa, klo 6 jälkeen pihaan ajava roska-auto täytyy ilmeisesti myös ilmoittaa maailmanlopun haukkumisella... Sydänkohtaus oli lähellä.

No sitten tuohon unexpectediin eli koirakouluun. Lähdin sinne tiistaina vähän sillä mielellä että voi ei, yritetään nyt edes sitä kontaktia saada... Ja Neo yllätti mut TÄYSIN. En tykkää kauheasti kehuskella hyvin meneviä asioita (koska itsestänikin on mielenkiintoisempaa lukea niitä mietityttäviä asioita), mutta nyt Neo ansaitsee kyllä kiitokset. Kun oltiin koirakoiden kanssa ympyrässä ja lähdettiin pujottelemaan ympäri kehää Neo: a) seurasi täysin oikeassa paikassa ja asennossa b) ei vilkaissut kertaakaan muihin koiriin/ihmisiin. Tekstitykset päässäni kuuluivat jotensakin "Ei ***tana" kun sivusilmällä katsoin sen menoa! Kehut tietysti saatiin että tuolta oikean seuraamisen tulee näyttää.

Muutenkin Neo oli koirakoulussa todella hyvin kontaktissa ja tarjosi itse sivua ym.. Koirakoulun alkaessa kommentoitiin, että se 3 kertaa menee koirilla touhuun tottumiseen ja nyt alan uskoa siihen. Jotain siellä Neon päässä loksahti. Tai sitten minun päässäni! Tämä voi kuulostaa aika pieneltä asialta, mutta olen todella mielissäni koska meille ne muut koirat ovat olleet haastavin asia. No, katsotaan ensi viikolla niin ollaan taas lähtöpisteessä.. ;D

R.I.P Sorsa...

Mitäs vielä, tarvikkeita! Postissa tuli 1,8 m hihna jossa on toisella puolella kumia, varastetun tilalle. Otin myös 5 m liinan, jossa on molemmilla puolilla kumia. Olen nähnyt tarpeeksi palaneita käsiä muilla... Etsinnässä on vielä sellainen minihihna tottikseen. Kaikki jotka tietävät edesmenneen Neon rakastaman sorsan ja erikoissairaanhoitajan tekemät kirurgiset operaatiot sille: Neo sai nyt vastaavan joutsenen ;) Ylläri pylläri oli aivan innoissaan ja kiipeämässä pöydälle heti kun lintu vedettiin paketista...

...tervetuloa Joutsen <3

Paketissa tuli myös broilerin kaulaa, kanan maksapaloja ja Aptus Bucadog -purupaloja. Nam. Sekä laadukkaampi takapenkin suoja minun punaiseen Nissaniin, jonka tietysti asensin ensin pituussuunnassa väärinpäin ja sitten vielä materiaalipinnan suunnassa väärinpäin... Uskokaa tai älkää, olin 5 vuotta yliopistossa... Springeriä kokeiltiin illalla, kaipa tuo nyt vähän turvallisempi on juoksuttaa. Vähän haukuttiin taas etupyörää ja sitten juostiin muuten vaan jännittyneesti. Katua edestakaisin nyt vaan päivittäin niin ehkä se siitä.

 

Eilen tehtiin vähän ilmaisutreeniä metsässä lenkin lomassa ja aloiteltiin esineruudun harjoittelua takapihalla. Kerrankin jotain hyötyä siitä, että Neo tykkää poimia tavaroita suuhun ja kannella niitä... Herra on luonnollinen lahjakkuus esineruudulla. Illalla käväisin Keski-Suomen belgien syyskokouksessa ja jotenkin päädyin johtoryhmään... Mutta sain houkuteltua perinteisen kuvauspäivän vielä tämän vuoden puolelle lokakuulle! ;)

Hanska on lemppari.

Kyllä sieltä ääntä alkaa jo lähteä.