Tutustuminen rallytokoon

Ennen lunta

Viikko sitten sunnuntaina oli mukavan rapsakka -5 °C kun suunnattiin kolmen henkilön voimin harrastamaan hakua. Olin päättänyt tehdä Neon kanssa pelkkää etsintäharjoitusta tallatulla alueella ilman ilmaisuja, tavoitteena suorat pitkät pistot. Mites ensimmäisellä lähetyksellä kävikään, Neo lähti tekemään kauniin tarkastuksen kohti 3. & 4. piiloa, myös keskilinjan toiselta puolelta... :P  Onneksi oli vain kaksi liikkuvaa maalimiestä, joten herra ei löytänyt ketään.

Ääniavulla muistettiin taas mitä piti tehdä ja löydettiin ensimmäinen maalimies, otettiin myös toiselle ääniapu varuilta. Kolmas ja neljäs pisto menivätkin sitten oikein nätisti ilman mitään apuja. Erityisen kiva oli neljäs veto, missä Neo lähti hieman liian aikaisin kaartamaan aluetta eteenpäin eikä saanut hajua. Se työskenteli kuitenkin kovasti palaamatta keskilinjalle, ja tarkastettuaan tiheän pusikkoalueen upposi syvemmälle löytäen maalimiehen. Hieno Neo <3

Lopuksi otettiin vielä parit ilmaisut ihan 10 m etäisyydeltä niin, että maalimiehillä oli rulla mukana lähtiessään (ennenhän sitä on heitetty maalimiehille). Ohjaajalla on edelleen kiire nappaamaan rulla ennen kuin se tiputetaan jalkojen juureen, mutta hyvin Neo työskenteli. Erityisesti on kiva, että näytölle mentäessä Neo tarjoaa jo itse ilman mitään apuja maahanmenon maalimiehen eteen. Sehän se on toki ollut tavoitteenakin. Kiitos taas hyvistä treeneistä treenikavereille!

Kun olen nyt tajunnut, että lähes peruslenkkimme varrella on pikku metsäpalsta, olemme tehneet Neon kanssa vähän ahkerammin esineruutua. Eräs päivä otettiin kolmen esineen tuontia niin, että vein kaikki tavarat kerralla metsään. Ensimmäisessä sessiossa Neo näki minun liikkuvan ja toisella sessiolla jätin sen ison juurakon taakse, niin ettei se nähnyt mitään. Molemmilla kerroilla herra työskenteli niin, että haki kauimmaisen esineen ensin - meni siis vauhdilla tallatun alueen päähän ja lähti sieltä sitten peruuttamaan. Hienosti tulivat tavarat ihan käsiin asti. Toisessa sessiossa läheisin esine ei meinannut löytyä ja Neo vähän eksyi tallatulta alueelta, jolloin täytyi palauttaa kaveri oikeaan suuntaan.

Tänään otettiin samanlainen kapea, mutta pitkä kaistale metsässä ja kävin jättämässä sinne hanskani :P Uhkarohkea veto, valkeat hanskat keskellä lunta... Neo teki kuitenkin ihan superhyvät noudot tosi vauhdikkaasti, taisi olla voimakas haju hanskoissa. Jatkossa täytyy tehdä useampi vierekkäinen kaistale ja jättää esineitä myös lähelle - nyt olen keskittynyt pituuteen, mutta äijä näyttää mielellään työskentelevän juuri noin, että etsii sen tallatun alueen päädyn.

Perjantaina rallateltiin taas agilitya, tällä kertaa oli helppo rata jota sai viilettää ilman sen kummempia muistiongelmia että mitäs seuraavaksi tuli. Mentiin ensin alla oleva rata takaperin ja sitten kuten kuvassa (muistan parhaiten viimeisimmän suunnan)...

"Takaperin" versiossa täytyi taas luottaa omaan vauhtiin tehdessä takaaleikkausta kahdelle peräkkäiselle esteelle, kyllähän se sieltä tuli kun en jäänyt liikaa varmistelemaan koiraa. Neo meni upeasti 10.-9. putket, vaikka me ei olla edes kovin monta kertaa harjoiteltu tuota ohjausta kaukaa. Keinu jätettiin tietysti välistä näillä radoilla. Neo löysi hienosti oikean välin keppeihinkin täydestä vauhdista, irrottauduin vähän eteenpäin ja sivulle ohjatessa.

Kuvassa näkyvässä järjestyksessä sai sitten kunnolla tyrkätä kepeille. Hieno kokoaminen/hidastus 8. hypylle, 9.-10. putket vaativat pari toistoa kun kokeilin olla 10. oikealla puolella. Sitten saatiin harjoitella urakalla hidastamista 12. hypylle... Täytyy vaan ohjaajana muistaa kunnolla tyrkätä käsiä maata kohti hidastuskäskyn aikaan ja käyttää koko vartalon "stoppia".

Sunnuntaina päästiin sitten kokeilemaan rally-tokoa. Olen aina vähän ajatellut, että ne jotka eivät jaksa opettaa koiraansa kunnolla (tokoon) harrastavat kyseistä lajia... :P Ensin käytiin läpi rallytokon säännöt, virheet ja alokasluokan kylttejä. Sitten tehtiin rata ja päästiin hommiin. Ja voi että kun Neo tykkäsi!

Neo sai ihan hurjasti intoa siitä, että koiraa sai koko ajan kehua, toistaa käskyjä ja tsempata. Pelkäsin vähän, että onko herra haistelemassa kylttejä tai merkkikartioita, mutta se oli niin innoissaan kehuista että seurasi koko ajan katsekontaktilla. Perusasento toki luisui vähän edistäväksi/vinoksi välillä, mutta sehän ei tuossa lajissa paljon paina. Ainoa hankala liike oli eteen - oikealta sivulle (eli "vanhanaikainen" ohjaajan takaa kierto sivulle), jota Neo ei tietenkään meinannut hoksata. Tuomarimme kehui että hihna oli superhienosti, koko ajan löysä!

Toisella kertaa otettiin ihan kisamainen suoritus. Vaikka unohdin spiraalia juostessa mistä välistä olin jo mennyt ja teimme vähän liikaa juoksukierroksia (-10 pistettä), niin saimme silti hyväksytyn tuloksen eli yli 70 pistettä /100 :D Pari miinuspistettä tuli myös siitä, että Neo "hyppäsi minua vasten" eli korjasi perusasentoaan niin että kosketti minua. Saa nähdä innostummeko jatkossa vielä harrastamaan lajia tai käymään kisoissa, mutta olihan tuo mukavan rentoa puuhaa verrattuna tokoon. Vaati lähinnä ohjaajalta keskittymistä askeleiden laskemisessa ja suunnissa.

Agilitya, hakua ja tokoa. Ja Kreikan kuvia.

Vaihtelua koirakuviin, tässä postauksessa on esillä kuvia Kreikan työreissulta.

Perjantaina oli superkiva 24 esteen agilityrata Saarijärvellä, hahmotelma alla:

Lähdin aluksi ohjaamaan 2. hypyn edestä, mutta Neolle toimi oikeastaan paremmin kun kouluttaja vinkkasi että voisin ottaa vastaan toisen hypyn takaa ja tehdä jaakotuksen: saatiin oikein nätti tiukka käännös muurille ja mentiin jopa hienosti siihen vaikeaan putken päähän. 9. hypyn jälkeen tuli aikamoinen kaarros 10. hypylle, joten viilattiin sitä hieman paremmaksi. 8.-9. välissä toimi kivasti se, että ohjasikin vastakkaisella kädellä valssin jälkeen hypylle. Lopetettiin eka pätkä keinulle, jota otettiin muutamat toistot. Hitsit, ei mennyt yhtä reippaasti kuin ulkotreeneissä keskiviikkona...

12. putken jälkeen takaa leikkaus, hienosti mentiin kepitkin (18.) ihan vaan niin että sanoin käskyn rinnakkain koiran kanssa heti renkaan jälkeen. Kokeiltiin myös takaa leikkaus renkaan ja keppien väliin. Viimeinen väli kepeissä on epävarma, Neo saattaa lopettaa kesken jos käsi ei ole ojossa tukemassa. Kouluttaja kyllä kommentoi, että hän pitää aina kättä tukena. 23. putken kohdalla tapahtui outous kun Neo ei voinut uskoa että se tosiaan on se edessä oleva putken suu, haki vaikeamman :P Kyllä herra meni taas niin kivasti <3 Ja oli mukava kuulla että Neo on edistynyt tosi paljon!

Lomailimme Sanissa viikonlopun

Perjantai-iltana myös tokoiltiin alo/avo -kurssin merkeissä. Alkuun otettiin koirien kehääntulotarkastukset, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Neo totesi tarkastuksessa että nyt on alamaailman kauhein demoni siinä, ei varmasti kannata mennä lähelle, parasta vaan haukkua jos tämä tarkastaja vaikka häipyisi pois... Nyt vasta tajusin kuinka paljon Neo itse asiassa pelkää tätä kyseistä (melko tuttua) henkilöä. Olemme siis treenanneet hakuakin yhdessä, mutta samalla lailla Neo varoo tätä tyyppiä metsässä. Todella outoa!

Noh siinä oli pasmat sekaisin ja Neolle tuli yleinen ahdistuneisuus ja pakokauhu. Sopiva tunnetila paikkamakuuseen, eikös joo... ;) Huomasin kyllä asian ja otin huimat ~ 10 sekuntia odotusta ennen kuin menin vapauttamaan Neon. Näki vaan heti, että nyt ei onnistu - vilkuili koko ajan ympärilleen kauhuissaan. Jätin tämän jälkeen vielä maahan, mutta otin hieman liian pitkän odotuksen kun herra ehti ryömimään hieman eteenpäin.

Thessaloniki

Seuraamista otettiin patukka kainalossa niin, että meillä oli merkkikartioista tehty pujottelurata. Kartiot vähän ihmetyttivät ja niitä piti haistella pari kertaa ennen kuin saatiin kontakti pysymään paremmin pujotellessa. Toinen teema oli luoksetulo, mietin että sitäpä ei kyllä olla otettu kokeen jälkeen, mitenkähän käy... Ja Neo teki täydellisen luoksetulon! Kyllä on hyvä mieli että hinkattiin se kesällä kuntoon. Kouluttajakin kommentoi miten näyttävä Neon suoritus on. En ole jotenkin aiemmin tajunnut, että joillain voi tosiaan olla ongelmia siinä että koira ei lähde vauhdilla ohjaajan luokse... :D Minä olen vain pelännyt törmäystä.

Tämä ylisöpö pikkukaveri yritti vetää minulta hameen pois yliopiston pihalla...

Lauantaiaamuna harrastettiin pitkästä aikaa hakua. Otettiin kolme maalimiestä ilmaisujen kanssa ja täydeltä matkalta, kaksi maalimiestä etukulmissa. Heitin siis rullat maalimiehille ja he haamuilivat piiloille. Neo oli liekeissä ja teki upeat pistot, oli hirmu kiva kuulla maalimiesten kehut. Testasin myös juottamista ennen kolmatta maalimiestä, hyvin maistui herralle vesi. Taas kuultiin, että kyllä on Neo edistynyt hirveästi :) Nyt pitäisi vaan tehdä suunnitelmaa jatkosta niin, että ei hypähdetä liian vaikeisiin hommiin liian äkkiä.

Treenilista hakuun:
- Tehdään etsintätreenejä ilman ilmaisuja pari seuraavaa kertaa, ilmaisuja voi harjoitella muidenkin treenien yhteydessä / kotona. Viimeisille maalimiehille voi ottaa esim. ääniavun. Etsintä varmaksi ennen tyhjien piilojen tuomista kuvioihin (ei palaa keskilinjalle ilman käskyä).
- Hommattava kiintorulla ja treenattava irtorullan loppuluovutus kuntoon. Voisiko opettaa tulemaan suoraan sivulle vai meneekö sekavaksi (vs. pk nouto)?
- Irtorullan heittämisen häivyttäminen: annetaanko rulla käteen maalimiehelle tämän lähtiessä? Joitain ilmaisukokeiluja niin, että maalimies menee lähelle valmiiksi piiloon - onko oppinut että rulla napataan ja lähdetään nopeasti takaisin.
- Vilkaisin edellistä heinäkuun treenilistaa ja esineruutua on tullut tehtyä, mutta sitä pitäisi tehdä kyllä paljon enemmän vielä ennen lumien tuloa.

Niin ja kiitos vaan treenikamut, meikäläinen nukahti lauantai-iltana jo klo 23 kesken leffan... ;)

Saanko ottaa kaikki koirat kotiin...?

Sunnuntaina oli lauantain tapaan herätys klo 08, suunta kohti tokohommia. On se kyllä omituista miten nuo koirat päättävät kenestä tykkäävät ja kenestä eivät, tämä "Kohti alokasluokkaa" -kouluttajamme on Neon mielestä maailman ihanin nainen ja hänelle voi tarjota esim. jalkojen välistä menemistä... Käytiin liike kerrallaan alokasluokan yksilöliikkeet läpi.

Saatiin kotiläksyksi treenata neliöseuraamista, sillä Neolla karkaa huomio hetkeksi muualle oikealle kääntymisissä. Vasen on ok. Olen itse myös ottanut nyt käyttöön pienen pallon joka piiloutuu kainaloon - voin hämätä sitten kisoissakin ottavani muka pallon sinne. Liikkeestä maahanmeno oli kuulemma nopeutunut, mutta siinäkin voisi käyttää apparia joka sanoo heti kun kyynärät koskevat maata. Stoppia saatiin kotiläksyksi harjoitella paikallaan niin, että pystyn kiertämään kaikista suunnista koiran ympäri ym. heilua ilman että Neo koskaan liikahtaa.

Om nom nom

Luoksetulo oli mielestäni hyvä, mutta tässä taas nähdään että mielipiteitä on monia - tällä kouluttajalla taas pisti silmään että Neo koskettaa liiviäni ja hyppää sivulle. Ja minä kun olin innoissani näyttävästä ja nopeasta hyppytyylistä :P Vinkiksi saatiin, että voisin nostaa vasenta polveani / käyttää vasenta kättä koiran ollessa edessä ennen sivu-käskyä jotta "tekisin oman reviirini". En ole tuosta luoksetulosta totta puhuen kovin huolissani kisoja ajatellen, sillä olen huomannut että Neon vire ehtii laskea paljon kyseiseen liikkeeseen mennessä eikä se kuitenkaan kosketa minua sivulle hypätessään. MUTTA ehkä otan jatkossa vähän käsivinkkiä tuohon... Kuulemma pitäisi kisoihin ilmoittautua, mutta on niin epävarma olo paikkamakuusta että että...

Treenilista tokoon:
- Pikkupallon kanssa vuoroin palkka kainalossa ja vuoroin hämytreeniä: paljon palkitsemista pelkästä sivulle tulosta ja kontaktin ottamisesta "Valmis"-sanan yhteydessä
- Neliöseuraamista, oikeat käännökset seuraamisessa kuntoon. Aluksi muutaman kerran vaikka namin kanssa.
- Liikkeistä jäävissä siirretään nyt homma sivulle seuraamiseen, tehty tarpeeksi nopeaa reaktiota edessä. Käsiapu vaikka tarvittaessa aluksi. Stoppi-treeniä niin että koira pysyy paikallaan vaikka tekisin minkälaista reittiä.
- Luoksetuloa matalassa vireessä, käsi apuna sivulle kääntämisessä (tai polven nosto)
- Hyppyä muistin virkistykseksi joskus
- Noudon harjoittelu tunnarikapulalla niin että suussa pidon aikaa voi pidentää

Kiitos lähiviljelijä aivan sairaan hyvän makuisista tuotteista! (Sani)

Oli nimittäin parempi kuin hotellin aamupala ja iso kassi maksoi 2 €...

Mitäs tässä vielä. Ostimme robotti-imurin :D Kyllä. Eihän tuollainen nyt mihinkään kerrostaloyksiöön kävisi, mutta kun meillä on tätä siivottavaa lääniä monia satoja neliömetrejä. Odotin, että Neo haukkuisi robotille, mutta kuten alla näkyy niin aika tyynesti kaveri suhtautui asiaan... Täytyy kyllä sanoa että ollaan tyytyväisiä tähän imuriin. Pelkäsin, että se jää koko ajan jumiin jonnekin tai kaartaa kaikki kulmat, mutta hemmetin näppärästi se pyörii kaikki tuolinjalat ympäri ja menee aina kynnysten yli. Robotti tekee max 2 h töitä ja sitten menee itsekseen latauspisteelleen tunniksi, sitten jatkaa siitä mihin jäi. Kyllä on hienoa näin Neon karvanlähdön aikaan :P



Keskiviikkona lähdenkin taas työreissulle, tällä kertaa Saksaan. Palataan treenikuulumisiin joskus kolmen viikon kuluttua!

Ensimmäinen TOKO-koe 18.8.2013

Viime maanantaina lähdettiin vähän kauemmas hakumetsään. Oli taas sateista, vaihteeksi... Alussa meni pasmat hieman sekaisin kun eräs bortsu päätti tehdä mulle lävistykset ylähuuleen! Olin kuullut jotain varoitusta nenän nappaamisesta aiemmin, mutta ajattelin että se on vain sellaista perus hyppytörmäyspusua. Ei se sitten ihan perus tainnut olla kun tuli kaksi reikää ja verta :P Tähän mennessä olen iloisesti pusutellut kaikkien koirien kanssa, mutta jatkossa Neo on kyllä ainoa kenet päästän lähelle naamaa...

Neolle otettiin neljä pistoa (3 maalimiestä) ilmaisuilla. Heitin taas rullaa metsään ja maalimies paineli siitä piilolle. Mokailin vähän itse siinä vaiheessa kun Neo toi rullaa: ei saisi antaa isoja kehuja (tiputtaa rullan liian aikaisin) ja täytyy muistaa itse liikkua keskilinjalla eteenpäin! Mutta aina se rulla sieltä kyllä palautui ja kerran jopa suoraan käteen asti. Kunhan aletaan noudon luovutus treenaamaan kuntoon niin luulen, että se vaikuttaa rullaankin. Ja tietysti se aito kaulassa roikkuva rulla on helpompi pitää suussa kuin kaasuletkun palaset.

Keskiviikkona satoi niin paljon, että agilitytreeneistä ei tullut mitään. Siis osallistujia ei tullut paikalle, vaikka oli se hiekkakenttäkin kyllä kamala. Neon kanssa otettiin vähän tokohommia ennen kuin lähdettiin kotiin. Se on selvästi alkanut hiffata luoksetulon paikkaa sen verran, että törmäys ja sivulle tulo on jäänyt pois, mutta tipan vinoon se saattaa jäädä. Edestä sivulle perusasentoon siirtyminen on parantunut teknisesti huimasti eikä vinoja suorituksia juuri tule. Välillä olen käyttänyt naksutintakin paikkojen vahvistamiseen.

Perjantaina liidettiin sitten agilitya Saarijärvellä. Ei kannata yrittää piirtää rataa pari päivää myöhemmin, sillä silloin saatat muistaa jopa puolet radasta :P Alla siis alkupätkä, kyseessä oli mölliradan tasoinen kieputtelu. Neo lähti kuin ohjus taas vaihteeksi, odottelin 3. putken suulla selkä Neoon päin ja himmailin. 4.-5. sitten valssi, jos nyt muistan radan oikein ylipäätään... Vaikein paikka oli 8. hyppy, jonne paras vaihtoehto Neon vauhtikäännöksiä ajatellen oli jaakotus. Keinua otettiin taas erikseen, paras olisi varmaan jatkossa käyttää vain leluja siinä niin vire pysyy korkealla.

Radan lopussa oli sitten mm. kepit ja pussi. Kepeissä mentiin taas vähän arpoen eka väli vaikeammalta puolelta, mutta ihme kyllä sitten ihan oikein parit seuraavat kerrat ilman mitään apuja. Ehkä se siitä ilman mitään kummempia tehotreenejä (?).

Kira

Perjantai-iltana ei meidän "Kohti alokasluokkaa"-tokokurssilla ollut kuin kaksi koirakkoa paikalla. No sehän passasi mulle, tehtiin kisamaisesti hommat. Luoksepäästävyydessä Neo pysyi nätisti sivulla vaikka oli henkilönä uusi liikkeenohjaaja ja paikkamakuussa pysyi koko 2 min vaikka viereinen koira lähti jolkuttelemaan poispäin. Kyllä jännitti, mutta tuli uskoa lisää Neoon. Meidän yksilösuoritus oli kuulemma "heittämällä ykköstulos" (jota en tykkää kuulla juuri ennen kisoja, olen vähän taikauskoinen tuollaisissa, no palaamme tähän kohta...) mutta omasta mielestäni liikkeiden välillä perusasentoon siirtyminen oli kauheaa laamailua. Ja vire tietysti ylipääätään. Ainoa varsinainen virhe oli luoksetulon hieman vino asento edessä, maahanmeno oli hidas mutta sinänsä ihan oikein ettei koira ottanut askelia eteenpäin.

Mitä tästä opimme. Pitäisi treenata enemmän palkattomasti, ainakin alkaa ketjuttaa paria liikettä niin että ensimmäisen jälkeen ei saakaan palkkaa. Saatiin myös vinkki, että liikkeestä maahanmenossa voisi ottaa käyttöön takapalkan. Naksutin kun nostaa virepiikin eikä sinänsä palkitse koiraa.

Ihanat ilmat!

Sitten meidän ekaan toko-kokeeseen. III-tulos ja 139 p eli pistettä vailla II-tulos. Lisää tähän huokaus... -.- Voihan sitä optimistisesti ajatella, että olisi voinut jäädä tulokset kokonaan saamatta, kuten yhdeltä koirakolta meidän luokassa.

Tuomarina Pauli Härkönen

Osasuoritukset:
Luoksepäästävyys 10 (nousi seisomaan).
Paikalla makaaminen 0. Viereinen koira ampaisi kuin ohjus eteenpäin, siitä sitten viereiset koirat (toinen näistä Neo) ampaisivat myös perään ja tämän jälkeen kaikki muutkin koirat. Yhteensä kuusi koiraa, olipas se ralli. Saatiin uusinta ilman härdellin aiheuttajaa, mutta Neo oli sitten sen verran kiihkeässä mielentilassa että kellon lähestyessä kahta minuuttia herra ryömi jonkun 10 cm... sitten nousi istumaan + ryömi maassa vielä oman mittansa verran 10 sekuntia ennen kuin aika oli täynnä. Sen verran sentään lämmittää mieltä, että hyvä ettei tullut mun luokse - koiran pääkoppaa ajatellen hyvä. Silti vaan miettii sitä, että jos tästä liikkeestä oltaisiin saatu täydet niin se olisi ollut ykköstulos... Voi snautseri... Meiltä kyllä kysyttiin olisimmeko halunneet tauon ennen uusintaa, mutta turha sitä on enää tässä vaiheessa miettiä että olisiko pitänyt ottaa.
Seuraaminen kytkettynä 6½. Varsinaisen yksilösuorituksen ongelma oli yllättäen seuraaminen! Mitä?! Se oli siis luokattoman huonoa ja pilasi myös liikkeestä jääviä, jotka muuten olisivat menneeet täydellisesti. Näin videolta katsottuna Neo taisi osittain jänskätä isoa tuulessa heiluvaa telttaa kentällä, sinne suuntaan ainakin kovasti katseli.
Seuraaminen taluttimetta 7½. Vähän parempi, mutta silti kamala :P

Ajoittain seurattiin jopa oikeassa paikassa...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6½. Olisi pitänyt tajuta aiemmin toistaa seuraa-käsky kun Neolla ei ollut seuraamispäivä. Meni varmaan viisi metriä mun edelle (:D) ennen kuin tajusin toistaa käskyn ja siitä eteenpäin liike oli hyvä.

Luoksetulo 10. Voi tätä ironiaa... Meidän vaikein liike jota ollaan hinkattu viime kuukausi... No, treeni ainakin tuotti tulosta?!
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Tässä vaiheessa sentään tajusin toistaa seuraa-käskyn aiemmin, loppu meni taas hyvin.

Estehyppy 10. Sentään johonkin voi luottaa...
Kokonaisvaikutus 7. Koska liikkeiden välillä oli hinkkaamista saada Neo perusasentoon.

Aluksi oli vähän pettynyt olo, mutta sitten kun asiaa sulatteli niin hyvinhän tuo meni meidän ekaksi kisaksi. Siinä nyt oli vähän epäonnea viereisen koiran kanssa, mutta kyllähän sen paikkamakuun pitäisi olla niin varma että koira pysyy siinä vaikka viereinen laukkaa pois. Seuraamisessa näkyi sitten varmaan se fakta, että ei olla tehty palkattomia treenejä "kisamaisesti". Ohjaaja tietenkin myös jännitti ja kentällä oli outoja telttahökötyksiä, mitä kaikkea siihen nyt voi liittyä. Sivulle tulojen tiesin olevan hankalia ja ollaan tehty innostavaa treeniä missä otetaan vaan palkka sivulle tulosta, mutta eipä sillä ole paljon vaikutusta ollut. Tätä kaikkea pohdimme varmasti tänä iltana Katja Kiviahon koulutuksessa.

Tuomarista sen verran, että hän oli mukava eikä varmasti tiukimmasta päästä arvostelussaan. Välillä oikein itseäkin ihmetytti, miten joidenkin kolmoiskäskyistä ja käsimerkeistä ei lähde enempää pisteitä. Ei jutellut liikkeiden välissä turhia, paitsi harmitteli meidän paikkamakuun nollaantumista ja totesi (nauraen) liikkeestä maahanmenossa meidän seuraamisen olleen luokatonta. :D

Hyvien puolien fiilistely vielä tähän väliin, kympin arvoiset luoksetulo + estehyppy (hypyssäkin muuten huomaa miten viereinen teltta jännittää, mutta onneksi ei vaikuttanut arvosteluun):



Ihanat treenikaverit yllättivät taululla, jossa on kuvia meidän treeneistä kesältä. Ja niin hieno seuraaminen ;) Kiitos!!

Kaksi belgiläistä

Neo ja Kira

Voi kauheeta kun on mahtunut actionia viikkoon. Olen ollut iltaisin aina niin uupunut, että blogikaan ei ole edennyt. Mutta asiaan... Viime tiistaina tehtiin hakua. Suunnitelman mukaisesti otettiin Neolle nenänkäyttötreeni eli suorapalkkaa, 6 pistoa muutamalla ääniavulla. Etukulmat meni hienosti, niissä piti tosin alunperin olla ääniapu mutta unohdin huutaa maalimiehille... ;) 3. piilolla ei myöskään apuja, Neo lähti työskentelemään hieman taaksepäin mutta löysi kuitenkin maalimiehen. 4. piilolle ääniapu, oikein hieno pisto. 5. piilolle Neo teki kaksi kertaa lenkin (liian oikealla piiloon nähden) ja tuli takaisin keskilinjalle, tämän jälkeen pyysin ääniavun. 6. piilon maalimiehen Neo oli sattumalta kuullut liikkuvan jo 4. piilon jälkeen, meni hyvin ilman ääniapuja.

Herra oli ihan poikki tuon suorituksen jälkeen, tulisi kyllä muistaa kantaa vesipulloa keskilinjalla koko ajan. Treenit meni ihan hyvin, mutta sain hakukoulutuksesta kuullun ehdotuksen, että apuja tulisi päinvastoin lisätä radan loppua kohti. Huomasihan sen kyllä, että etukulmiin oli hirveä into ja varma meno, mutta niitä seuraavalla piilolla pisto ei ollut suora. Eli seuraavalla kerralla kun harjoitellaan nenän käyttöä otetaan ääniapua vasta etukulmien jälkeen.

Keskiviikkona oli harrasteryhmän agilityt, rata alla. Kiva pikkurata, missä oli kyllä treenin paikkoja. Renkaalle ei tarvinnut tehdä mitään vekkiä kun Neo tekee itse aina nuo vauhtikaaret :P Keinu oli vähän hutera, sitä otettiin erillisenä esteenä. Muutama eka toisto keinua meni hyvin, mutta sitten alkoi jännittää liikaa... Hypystä pimeään putkeen lähettäminen oli odotettavasti hankala (4.-5.) kun suoraan linjalla houkutteli helpompi putken suu. En halunnut tehdä siinä valssia, joten jarrutin vastakkaisella kädellä hypylle. Olisi pitänyt tehdä takaa leikkaus kun ohjasin sitten "väärällä" kädellä putkeen, vähän tökerön näköistä touhua oli mutta meni senoinkin.

Kontakteilla pysähtyminen on painunut vähän unholaan, Neo jarruttaa liian aikaisin A-esteellä joten voisi palauttaa namialustaa jatkossa maahan. Jos jaksaisi niin treenaisi jonkun koske-käskyn, mutta... :P Ei riittänyt into siihen 2on2off:iinkaan. 11. hypylle osumisessa sai itse olla tarkkana ja vähän herätellä koiran suuntaa, ettei mene renkaalle. Loppu sujuikin sitten kivasti, Neo irtoaa niin hyvin ettei siinä tarvinnut kun olla paikallaan ja luetella esteiden nimiä. :)

Naiset osaa ton poseerauksen paremmin...

Tokon suhteen mulle on herännyt kisajännitys ja kisakauhu! "Voi ei apua ei me olla valmiita miks piti ilmottautua" ja niin päin pois. Kiva kun epävarmimmat liikkeet on ne, missä on 2. ja 3. suurimmat kertoimet... Tuntuu, ettei luoksetulo tule millään varmaksi vaikka sitä hinkkaa ja hinkkaa. Edestä sivulle siirtyminen ollaan tehty aina erikseen, ettei tule mitään sekavia mielleyhtymiä. Sivulle siirtyminen on tosi hyvä pallo kainalossa, mutta ilman näkyvää palkkaa Neo tahtoo jäädä vinoon.

Treenisuunnitelma kisoja varten:
- Lyhyttä innostavaa treenipätkää, sekä niin että on palkka kainalossa että piilossa / takana tms.
- Koko yksilösuoritus pari kertaa läpi kisamaisesti. Huomio liikkeiden väleihin, vireen ylläpitoon ja siihen, että muistaa valmistella liikkeet.
- Luoksetuloa vaan hirveeeeesti. Naksutin mukaan että paikan oppii paremmin?
- Paikkamakuuta

Torstai-illasta perjantai-iltaan meillä oli malinois nimeltä Kira hoidossa, kuten kuvasaldosta huomaa. Kaverukset olivat kyllä niin ihania ja tottelevaisia, mulla oli hauskaa aina seuruuttaa niitä suojateiden yli kun kummankin reiden vieressä tapitti nappisilmät. Paikkamakuutakin otettiin parit toistot. Toista koiraa miettiessäni olen aina ajatellut, että se on pitkäkarvainen muunnos belgistä, mutta täytyy sanoa että olen tykästynyt tuohon malinois-versioonkin nyt. Kun on päässyt läheltä katselemaan kauemman aikaa niin ovathan ne aika uljaita :) Tervu on kyllä vielä ykkösvaihtoehto... Alla vähän rauhallisempia sadepäivän leikkejä perjantaiaamulta. Belgeillä on kyllä niin kiva leikkityyli (ja säästää korvia)!



Perjantaina liidettiin agilitya Neon kanssa Saarijärvellä, hankalin kohta taisi olla ohjauskäden vaihto (persjättö) sellaiseen kohtaan missä on kaksi putken suuta lähes kiinni toisissaan. Sai olla hyvin tarkkana omasta ohjauksestaan että koira valitsi oikean putken. Viilattiin myös sellaista kohtaa, missä ohjattiin putken takaa hypylle ja taas piti valita kolmesta putken suusta se oikea. Neo hiffasi hienosti yhdestä toistosta sellaisen vaikean kuvion, missä kepeiltä heitetään koira takana olevalle A-esteelle ja kepit pysyvät koko ajan ohjaajan ja koiran välissä.

Pe-iltana myös tokoiltiin Laukaassa, Neo oli ihan laamaväsymysotus mikä oli ihan hyvä koska suoritimme kisapaikalla 2 min ohjatun paikkamakuun viiden muun koirakon kanssa onnistuneesti. Ai että tuli hyvä mieli siitä. Väsymys vaikutti myös luoksetuloihin positiivisesti, sillä riitti vain "shhh" kuiskaus loppumatkasta ja Neo tuli superhienosti eteen törmäämättä :P No se ei kestänyt seuraavaan päivään, mutta kuitenkin... Otettiin myös apparin kanssa naksutintreeniä, missä appari naksauttaa heti liikkeistä jäävät että saataisiin ne nopeiksi.

Kira katsoo kateellisena Neon uintia... Oli ollut vesihäntä, eli ei uskaltanut päästää neitiä pulikoimaan

Voi kauheeta tästä tulee pitkä postaus. No onneksi kukaan ei pakota lukemaan :P Lauantaina tehtiin tokoilua ja esineruutua. Samaa naksutinhommaa ja luoksetuloja. Minut saatiin myös vakuuttuneeksi siitä, että nenäkosketus luoksetulossa ei ole sellainen asia jota kannattaa tässä vaiheessa yrittää saada pois. Olin siis ajatellut, että sellaisista luoksetuloista en palkkaa ollenkaan, kehun vaan korkeintaan. Mutta Neo-raukka ei tietysti ymmärrä mitä se tekee väärin ja pakka menee sekaisin... Parempi vaan vahvistaa, että kaikki mikä tapahtuu siinä edessä ilman isoa törmäystä on ok.

Esineruudussa Neolle kaksi esinettä, kauemmasta käytiin hakemassa haju ennen lähetystä. Hieno ja määrätietoinen nouto siinä. Uudessa lähetyksessä sitten ei usko riittänytkään, vaan Neo palasi kaksi kertaa keskilinjalle kun ei esine alkanut löytyä (vähän sama kuin haussa). Appari sitten kävi heiluttelemassa esinettä ja siitä sitten hieno nouto. Molemmilla kerroilla esine myös palautui minun käteeni asti eikä tipahtanut viimeisen metrin säteellä.

Paikkamakuut hoituivat molemmilta hienosti

Sunnuntaina olin talkoohommissa agilityn möllikisoissa ja tehtiin Neonkin kanssa jopa yksi rata, kilpahyppy. Ajanottaja kommentoi, että Neo menee putket kuin itse piru jahtaisi sitä :P Viitaten radan esteisiin 1.-4... Onhan tuo koira kyllä ihan älytön ohjus, tommosessa kisafiiliksessä tuntuu että sen vauhti vielä tuplaantuu. Olispa sillä vaan taitavampi ohjaaja... ;)

Lähdin siis 4. putken luota ohjaamaan, ekalla yrittämällä ei vastakkaisen käden herättely riittänyt ohjaamaan oikeaan 6. putken reikään kuten arvelinkin. Uusinnalla kuunneltiin sitten paremmin. Kepeissä molemmilla kertaa virhe alussa, muuten nätisti ("vaikeampi" ohjauspuoli). Ohjasin vaan suoraan samalta pulelta 10.-14. hypyt, joten 13. hyppy korjasi kurssin suuntaa sen verran ikävästi, että Neo protestoi kovasti menoa 14. hypylle. Harmi, että uusinnassa takaa kierto (16.) meni pitkäksi eli lähti takana olevalle hypylle... Lopun eteenmeno epävarma viimeiselle 19. hypylle ja uusinnalla jopa meni väärältä puolelta :D Eli harjoiteltavaa riittää siinä, että Neo irtoaa kun jään taakse. Tämä rata kyllä herätteli ihan hyvin tajuamaan millä tasolla ollaan tällä hetkellä, eli kisat jätetään suosiolla ensi vuoteen.

Tauko lenkillä

Möllien jälkeen otettiin pikku esineruutu (~ 40 m jana), Neolle näytettiin molemmat esineet ja appari kävi ne viemässä samalla kertaa. Ensimmäinen palautui hienosti, mutta kun toiselle ei taaskaan ollut apuja niin sama kuin ennen, lenkki ja paluu minun luo... Ei sitä vaan näköjään opi. Eli jatkossa aina apu jokaiseen lähetykseen! Toinenkin esine palautui kyllä kahden lähetyksen jälkeen, jossa aina siirryttiin lähemmäs esinettä.

Ja vielä sunnuntai-illan ratoksi tokoilua. Naksutinhommia, luoksetuloa ja patukka kainalossa ohjattu seuraaminen. Joko tähän saa viikon lopettaa :P Puuh.

Tehotreeniä

Neo odottelee vuoroaan hakumetsään

Sunnuntai oli oikein tehotreenipäivä. Klo 9 oltiin sovittu hakutreenit ja erinäisten kommellusten (alempi kuva) jälkeen olin jopa 9:30 paikalla. Autotallin ovi meni pois paikaltaan ja onnistuin siis jättämään auton avaimen takaluukun ja katon väliin... Ei siitä sen enempää... :P Neo pääsi heti tositoimiin ja pieni odottelu metsän reunassa vaan nosti virettä. Pohdin otanko tällä kertaa vain suorapalkkaa vai kokeillaanko ilmaisuja niin että heitän rullaa - päädyin jälkimmäiseen joka olikin hyvä ratkaisu.

Kiireellä kun lähtee...

Maalimiehet siis lähtivät tarpomaan metsään ~15 m päähän ja heitin rullan aina maalimiehen lähistölle (no kerran osui korvaan...). Maalimies poimi rullan ja siirtyi vielä viitisen metriä piiloon, neljä pistoa. Neo ampaisi matkaan eikä mitään arpomista rullan nappaamisen jälkeen!! Upeaa, äijä lähti heti pinkomaan takaisin. Luovutus oli vähän niin ja näin, tahtoi olla halu jo näytölle niin tiputti rullaa siinä metrin säteellä minusta. Näytöissä ei mitään kummallista, ne menee hyvin. Tuli kyllä hyvä fiilis kun pitkäaikaiseen pulmaan näyttää nyt olevan ratkaisu :)  Seuraavana treenataan sitten rullan luovutus kuntoon. Ensi kerralla voisi vaihteeksi ottaa vaativampia pistoja suorapalkalla ilman ääni/näköapuja lähdössä.

VIDEO

No yllä olevaa linkkiä klikkaamalla voi sitten kauhistella meidän ensimmäistä kisamaista yritystä tehdä läpi toko:n alo-luokan yksilösuoritus, ilman mitään palkkausta liikkeiden välissä herkuilla/lelulla. Hihnassa seuraaminen oli aika kauhea, mutta ilman hihnaa homma sujui jo hyvin. Pari kertaa Neo taisi vähän haaveilla ja jatkaa matkaa kun pysähdyin ja silloin perusasento oli huono. Liikkeestä maahanmeno ok, joskin Neomaisen hidas. Luoksetulossa törmäys ja sivulle :P Ja vähän korvaakin kutitti. En tiedä mistä se on keksinyt että voi mennä suoraan sivulle vaikka ollaan otettu medium-matkalla tehotreeniä että tullaan eteen. Eihän se väärin kokeessa ole, jos ei vaan törmää, mutta... Liikkeestä seisominen ok, vähän jalat liikkuivat. Hyppy hieno :) Kyllähän tuo kokonaisuutena oli hyvin matalan vireen haahuilu ja hellekin varmaan vaikutti, mutta pääasia että Neo hoiti hommat loppuun asti. Eikä tokossa sen vireen tarvitsekaan olla niin superkorkea.

Luoksepäästävyydessä Neo yllättävää kyllä pysyi istumassa, tosin höpötin sille vähän kehuja... ;) Paikkamakuu taas meni perseelleen. Vaikka vieressä oli raudanvarma Eva :(  Minuutin jälkeen nousi, täytyi kaksi kertaa käydä laittamassa maahan. En nyt tiedä sitten voiko syyttää paikkaa, autot + kaikki ihmiset siinä rykelmässä ja sama asetelma kuin silloin kun pikkulapsi aiheutti ahdistukset. Kyllähän sen tietysti pitäisi pysyä siinä noinkin päin vaikka mikä olisi. Ihmetyttää vaan kun tiistainakin meni niin hyvin "vieraiden" koirien kanssa Laukaassa... Loppuun otettiin kyllä ihan lyhyt onnistunut 15 sek paikkamakuu toiseen suuntaan. Nyt pitää vaan reenata tuota hirveästi vähitellen kasvattaen aikaa ja yrittää niin, ettei enää tule yhtään epäonnistunutta suoritusta. Luoksetuloa, paikkamakuuta, luoksetuloa, paikkamakuuta...

Olen unohtanut näköjään kertoa, että viestiäkin treenattiin tuossa viikko pari sitten. Minä keräsin mustikoita ja Panu vadelmia jossain 200 m päässä (en edes tiedä miten kaukana), joten siinä tuli ihan luonnollisesti jäljestysosuuskin kun liikuimme hieman koko ajan. Panu soitti ensimmäisellä lähetyksellä, ettei Neo lähde etenemään. Samassa säikähdin kun musta belgiläinen rymähti metsästä luokseni :D "No nyt itse asiassa se kyllä katosi..." "Joo se on täällä...". Merkkasimme sen jälkeen pannassa olevaan lappuun käynnit.

Olisi voinut pitää hieman enemmän taukoa lähetyksissä, sillä saattoi olla että Neo ei käskystä lähtenyt vaan makoili puoli minuuttia ja ampaisi sitten omin toimin matkaan. Viiden pätkän jälkeen otin herralta vermeet pois päältä, mutta Neo päätti kuitenkin jatkaa viestiä vielä loppuajankin kun marjastettiin :P  En sitten viitsinyt kieltääkään. Se jäljesti/hakuili upeasti myös sellaisenkin vaikean pätkän, missä oli myötätuuli ja olin kiivennyt ison kallion jyrkänteen ylös. Palkaksi se sai mustikoita, jotka on hyviä metsässä mutta joita ei voi syödä kotona (?)...

Slurps!

Kavereille tuli lauantaina Mosku-niminen koiranpentu Nemi-neidin kaveriksi (molemmat japseja), joten tässä hieman pentusaastetta... ;) Neo ja Mosku eivät ole vielä tavanneet.

Laukaan möllikisat korkattu agilityssa

Hauku!

Saalisviettikurssi päättyi viime lauantaina ja paikalla oli maalimies & kouluttaja Asko Hämäläinen koiria leikittämässä. Neo oli siis x-valjaissa ja pitkässä liinassa, minä pitelin sitä paikallaan ja Asko hoiti raskaamman työn. Vaikka tuollaista treeniä ei oltu juurikaan tehty aiemmin, niin Neo lähti hyvin tavoittelemaan patukkaa vieraalta mieheltä. Vetämisen vahvistamiseksi vedin liinasta taaksepäin samaan aikaan kun Neokin veti patukkaa. Harjoiteltiin myös voittamisen jälkeen rauha-vaihetta, missä pidetään toisella kädellä koiran leuan alta kiinni ja toinen käsi on koiran kyljellä.

Toisella kierroksella otettiin kolme hyppyä, missä Neo sai ottaa kunnon vauhdin ja hypätä korkealla ilmassa olevaan patukkaan jota Asko piteli. Taitavasti meni! Asko puheli että läheskään kaikki koirat eivät lähde hyppäämään vieraalle ihmiselle - kyllä vaan nähtiin belgeiltä niin hienoja suorituksia. Me jatketaan kyllä ehdottomasti tuota saalistreeniä, koira saa mukavasti itsevarmuuttakin hyppyjä harjoitellessa. Oikein opettavainen kurssi.

Rakas vasen käteni, voisitko olla vähemmän vammainen?

Tiistaina meillä ei ollut normaalia Laukaan agilitytreenivuoroa, sillä illalla oli agilityn möllikisat. No mehän päätettiin sitten viimein Neon kanssa korkata Laukaan epäviralliset kisat, ihan näin alkajaisiksi pelkästään mölliradalla. Laukaassa on vähän tiukemmat säännöt eli hylkäys on hylkäys eikä esim. 15 vp kuten Saarijärvellä. Siinä mielessä vähän "ikävämpää" kun palkintoja jaetaan vain ei-hylätyille, mutta niinhän ne oikeat kisatkin menevät.

Muistelisin, että rata oli suunnilleen alla olevan näköinen kun me sitten Neon kanssa viiletettiin. Lähdin ohjaamaan 3. hypyn jälkeen, viime möllikisoista tuli varmuus että kyllä se koira pysyy siinä eikä väistä esteitä. Meidän ainoat virheet MOLEMMILLA kierroksilla tulivat siitä, että Neo ei mennyt oikealla hetkellä 6. putkeen vaan siihen takana olevaan... :P Toisella kerralla vielä yritin antaa tilaa etten omalla ohjauksella mokaa, mutta ei auttanut. Ehkä se lohduttaa, että oikeasti putkia asetellaan noin ikävästi lähekkäin jossain 3. luokassa. Katsojilta kuultua.

 

Noh loppu menikin kivasti, puomi meni mycket bra vaikka ei oltu juuri tuota kyseistä puomia koskaan mentykään, himmailut jees. Neo irtosi tosi kivasti 11.-15., annoin hidastuskäskyä ennen 15. hyppyä ihan varmuuden vuoksi. Jatkossa voisin sanoa vähän lyhyemmän "shh", sillä Neo kyllä tottelee tuota niin hyvin että lähes pysähtyy haukkumaan mua kun ärsyttää niin perkuleesti :P Putkeen-käsky on onneksi niin vahva ettei Neo lähtenyt sooloilemaan 16. hypyn jälkeen. Eteen-käskyä täytyy harjoitella, vaikka virhettä ei tuossa 18. esteellä tullutkaan. 

Hylätty siis väärän putken takia, aika ensin 40,43 ja uusinnalla 37,08. On se taitava ja nopee <3  Vähän tekisi mieli korkata meidän kisaura 1.9 Laukaassa, mutta... en tiedä. Keinu ainakin pitäisi treenata varmaksi. Ehkä joku puhdas nollaratakin möllikisoissa ylentäisi mielialaa :D

Torstaina suunnattiin lähes 3 viikon tauon jälkeen hakumetsään. Olin ajatellut, että nyt viimeksi tapahtuneen kärpäsepisodin jälkeen otetaan Neolle ihan vaan suoraa palkkaa maalimiesten löytämisestä eikä mitään ilmaisuja. No kuitenkin mietittiin porukalla sitten, josko kierrettäisiin yhdessä maalimiehen kanssa piilolle, näytettäisiin palkat ja rulla, ja sitten lähetettäisiin normaalisti. Siinä nyt oli kaikenlaista säätöä, esim. juoksuiselta nartulta haisevan maalimiehen astumista (:P) ja Neon sotkeutumista verkkoon ... Lopulta saatiin kuitenkin molemmat pistot tehtyä niin että Neo toi rullan, mutta eipä se missään nimessä varmalta hommalta tuntunut.

Lopussa otetiin Neolle vielä alkuperäisen idean mukaisesti pari suorapalkkaa, jotka äijä suoritti tosi kivasti. Vähän se arastelee piiloja joita ei ole ennen nähnyt, niitä varmaan kannattaisi ottaa kuvioihin vasta kun hausta saadaan Neolle superkiva ja rento puuha. Kokeiltiin myös parit "ilmaisut" niin että heitin rullan ja maalimies kipitti rullan viereen, ne noudot onnistuivat superhienosti. Täytyy nyt taas miettiä miten parhaiten vahvistaa sitä, että maalimiehen luota on tosi kivaa ja rentoa hakea rulla ja se tuodaan heti minulle.

Niin, ilmoitin Neon muuten TOKO-kisoihin 18.8.2013 alokasluokkaan! A-pu-a. Onneks jännittää jo valmiiksi, että varmasti paikan päällä on vähintään kakkoset housussa... :P Vai miten se menikään... Nyt olis sitten kuukausi aikaa viilata liikkeet loppuun, ehkä se päivämäärä motivoi sitten treenaamaankin. Pääasia nyt kuitenkin on, että saadaan multa kisajännitystä pois alta ja kerätään ne pisteet mitä kerätään, BH:ssa olisi jotenkin ikävämpää saada HYLÄTTY jos se olisi ensimmäinen virallinen tapahtuma. Ei kai me tokossa voida saada hylättyä, eihän... :D

Lomaloikat eli agilitymöllit 11.7.2013

Valmistautumassa täyskäännökseen, puhallan ulos ;) Onko mulla noin iso koira!?

Tämän postauksen kuvat aiemmista tottis/toko harjoituskisoista © Sanna L., kiitos! Täältä löytyy muitakin koirakoita.

Viime sunnuntaina Panu yllätti mut täysin kun oltiin lähdössä Neoa lenkittämään, sanoi että nyt mennään metsään. Tehtiin neljä hakupistoa ilmaisuilla ja oli hyvä huomata maalimiehenkin näkökulmasta mitä se Neo siellä duunaa. Kun se sai rullan, se tahtoi hetkeksi mennä jonnekin muutaman metrin päähän sitä ihailemaan ennen kuin tajusi että pitäisiköhän katsoa missä se lähettäjä on... Loppu sujuikin hienosti. Varsinaista ilmahajua Neo ei kylläkään päässyt käyttämään kun aluetta ei tallattu, mutta hyvinhän tuo jäljesti L-muotoisia pitkiä jälkiäkin... ;D

Tehtiin myös vuoden eka esineruutu, n. 10 x 10 m tallattu alue minne jätettiin kolme palloa. Ei mennä heti liian vaikeisiin esineisiin... Neo löysi ne supernopeasti, mutta sitä tuomista täytyy kyllä ylipäätään treenata. Suu on löysä, ja kerran Neo päätti pudottaa löytämänsä pallon kun sai yhtäkkiä nenäänsä toisen pallon hajun. Toi sitten sen toisen kyllä nätisti. Noutoa noutoa siis.

Maanantaina ihmettelin ensimmäistä virallista lomapäivääni. Miten siinä aina menee aikaa, ennen kuin pystyy kunnolla asennoitumaan että voi vaan olla! Harjoittelin Neon kanssa parit noutamiset palloilla yrittäen viilata lopun luovutusta, ettei suu olisi niin löysä ja irti päästettäisiin vasta käskystä. Tein sille myös kesän ekan jäljen, joku 20 m mutaisilla kukkuloilla, kuivattu maksapala joka 3. askeleella. Haastava ympäristö mutta yllättävän hyvin meni. Vain yhdessä kohdassa täytyi pysäyttää koira että keskitypäs, jälkeä jatketaan koko ajan sitä seuraten eikä kaarreta eteenpäin johonkin kohtaan missä se jatkuu... Hauskaa puuhaahan tuokin on, tehtiin myös toisena päivänä yksi jälki kuivatuilla kanan sydämillä.

Mitäs me tiistaina tehtiin... Joka päivä jotain puuhaa tietysti, tämähän on kuin päiväkirja. Tokoa ainakin otettiin itseksemme kentällä ja se meni oikein hienosti kuumasta kelistä huolimatta. Pitkästä aikaa otettiin eteen lähetyskin ja äijä sai viilettää kuin tuulispää.

Tiistai-iltana Laukaassa treenailtiin agilityssa käännöksiä tiukemmiksi alla olevan radan tyyliin. Neo tahtoi vetää kaarella (joskin oikein) 2.-3. välin ja 4. hypyn jälkeisen käännöksen, joten sain vinkkiä että 4. hypylle tultaessa voi pitää oikeaa kättä "vatsaa vasten" nyrkissä hidastamiseen. Se toimikin ihan hyvin Neon kanssa.

Keskiviikkona agilityn harrasteryhmässä oli perus soikiorata, missä oli päissä kaksi U-putkea ja välissä 2 x 2 hyppyestettä. Tehtiin Neon kanssa kolmea eri versiota siinä ja pääsin myös testaamaan tuota "nyrkkijarrutusta", että putket eivät imisi Neoa. Hienosti meni.

Lähes valmiina seuraavaan liikkeeseen

Torstaina 11.7 olikin sitten lomaloikat eli möllikisat agilityssa Saarijärvellä. Ajattelin, että menisimme vain tosimölli- ja mölliluokkaan, mutta ilmoittautumisten ottajat rohkaisivat kilpa-hyppyradalle ja vähän kauhuissani ilmoitin meidät sinnekin. Radat olivat erittäin vauhdikkaita, erityisesti mölliversiot, ja tosimölliluokassa osoittautui taas vaikeaksi putken jälkeinen viimeinen hyppy... Ihan mahdotonta itse ehtiä sinne noin vauhdikkaan koiran kanssa! Neo meni kuin ohjus :P No mölliluokassa Neo jo tajusi mitä se "Eteen!" oli. Taidettiin tulla toiseksi tosimölliradalla, mölleissä ei kolmen parhaan joukkoon.

Luoksetulo!

No sitten suureen yllätykseen, kilpa-hyppyrataan. Olisin voinut pähkäillä rataa kauemmin kuin sen 5 minuuttia, mitä rataan tutustumiseen annetaan - siellä oli kohtia, missä kovasti mietin miten parhaiten saisin ohjattua Neoa. Onneksi mielensisäinen rataan tutustuminen toimi myös muita katsellessa, joten meidän vuoron tullessa olin jo päättänyt miten teen... ;)  Ja sehän meni hemmetin hyvin!! Alla rata (suunnilleen) ja koiran reitti merkattu niille, joita ei tuo numeroiden lukeminen niin kiinnosta.

Lähdin ohjaamaan Neoa vasta 3. hypyn kohdalta, merkkasin 5. esteen ja tein pikaisen valssin siinä 5-6. välissä. Valssi myös 8. hypyn jälkeen, yllätyin että Neo meni täydellisesti vaikeat käännökset sen jälkeen! Kepitkin menivät oikein hienosti, pysyttelin kuitenkin lähellä koska tuo on meille se vaikeampi ohjauspuoli. 14. hypyn jälkeen valssi ja homma kotiin, oltiin kolmansia! Voi hurja, ja kaikkien kilpailevien kanssa samassa luokassa. Hieno Neo, mun ihana superohjusmies <3

Onnistunut lopetus hypylle

Juuri äsken perjantai-illan ratoksi aloitettiin tokon "Kohti alokasluokkaa" kurssi (8 krt), Laukaan järjestämä ja jäsenille siis ilmainen. Ensimmäisellä kerralla sekä penturyhmä että aikuiset olivat samaan aikaan, joten 12 koiraa oli kaukalossa. Ehkä se nyt oli vähän virhearvio mennä tuonne Neon kanssa kun ollaan kuitenkin aika pitkällä muihin verrattuna... Ensimmäiset puoli tuntia katsottiin läpi liikkeet ja kerrottiin miten koiraa voi palkata, seuraavat 1,5 h tehtiin sivulle tulon treeniä. :E  Olihan se nyt tiedossa, mutta odotin että luoksepäästävyyttäkin voitaisiin treenata useampaan otteeseen eikä vain kokeilla kerran.

No me tehtiin Neon kanssa aluksi sivu-treeniä eri tyyleillä ja eri palkoilla, välissä käytiin lenkillä tai autossa lepäämässä, sitten tehtiin ihan muita tokojuttuja. Otetaan nyt tuo homma häiriötreenin kannalta, olihan se kiva huomata ihan vaan sekin, että pystyin pitämään Neoa irti 11 muun koiran lähellä ja se keskittyi meidän puuhiin. Ja huumoripuolesta vastasi Neo, kun me oltiin ekana luoksepäästävyydessä ja odoteltiin sen jälkeen. Käytin koirakkorivin hyödyksi ja otin pientä paikkamakuutreeniä: yhdessä vaiheessa kuitenkin läheinen jättiläiskoira päätti alkaa haukkumaan ja Neo säikähti niin että teki siitä täydellisen luoksetulon mun luo :D  Ai että mua nauratti... No sen jälkeen tehtiin kyllä pari pientä paikkamakuupätkää ihan onnistuneesti.