Tervetulovöyhötys ja pientä puuhastelua

Hei taas! Viikko sitten keskiviikon ja torstain välisenä yönä jalkani koskivat Tikkakosken maaperää klo 00:25. Back in Finland, joskin hetkellisesti. Neon tervetulovöyhötys oli kaavaltaan samanlainen kuin silloin kun tulen töistä: ensin juostaan täysillä luokse ja sitten käydään vauhdilla hakemassa lähin lelu suuhun... ;)

Oli virkistävää varmasti sekä minulle että Neolle olla treenaamatta puolitoista viikkoa. Ja vielä erossa toisistamme. Tosin tämä reissu taisi vähän laskea treenimotivaatiotakin, on ollut vähän "why bother" fiilis.... Kaikki tuntuu hauskemmalta niin kauan kuin ei ole kisatavoitteita.



Neon ruokahalu on edelleen pysynyt kesästä asti yhtä hyvänä. Ennen ruokakupin kanssa treenaamisessa ei ole ollut järkeä, mutta nyt kun päätin kokeilla naudan mahan kanssa niin herranen aika kun äijä yritti! Kyllä oli intoa tekemisessä ja tsemppi vaan nousi jos ei heti hyväksynyt suoritusta. Noutoa ollaan harjoiteltu tunnarikapulan kanssa niin että Neo itse tarjoaa kapulan nostoa ilman käskyä ja palkkaan siitä. Multahan meinaa lähteä sormet irti kun herra on niin nälkäinen kaveri nykyään.



Tajusin myös, kuten yllä näkyy, että olen vahingossa saanut opetettua Neolle oma-aloitteisen irtoamisen takapihan ovella. Tätä voi kivasti käyttää hyödyksi pikatreeneissä. Tuo punainen lelu on myös sellainen, jonka kanssa on ikuisuus vain leikitty noutoa (Neon lempipuuha) eikä tehty mitään tottishinkkauksia - huomaa, että Neo on "vapautuneempi" kun tietää miten homma toimii tuon kyseisen lelun kanssa eikä se mällää lelua noudon loppumatkasta kuten yleensä. Ehkä siihen vaikuttaa myös lelun muotoki, mutta mielenkiintoinen asia sinänsä.

Happy Birthday Panu!!

Perjantai-iltana startattiin tokon ALO/AVO -yhdistetty kurssi Laukaassa. Aika meni lähinnä siihen, että katsottiin kunkin lähtötaso arvioimalla seuraamisen laatu. Mua vähän kauhistutti tehdä juuri se liike lähes kymmenen ihmisen edessä, mikä meni vikaan kokeessa... Ja vielä sama liikkuri arvioimassa kuin kokeessa :D No mutta tehtiin patukka kainalossa ja Neo meni superhienosti, taisi liikkurikin yllättyä että kyllä se homman sinänsä "osaa". Kysyi sitten, että paineistuuko koira minusta kisatilanteessa. Varmasti, mutta osaltaan voi olla myös sitä että kun palkka ei ole näkyvillä niin huomio menee helposti häiriötekijöihin -> ahdistuminen -> homma hajoaa.

Paikkamakuu otettiin noin 10 koirakon voimin joten päätin palata koiran luo 1 min jälkeen, joka oli varmasti hyvä ratkaisu ja saatiin onnistunut suoritus loppuun asti. Neo heitti nimittäin välissä kyljelleen makaamaan.. :P Sain sen normiasentoon hipaisemalla kädellä maata. Muista ihmisistä se saattoi näyttää siltä että onpas koira rento, mutta omistajana kyllä tietää että se on vaan sitä hermostuneisuutta.

Se aika vuodesta, että iltaliivi alkaa olla pakollinen...

Keskiviikkona harrasteltiin agilitya neljän koirakon voimin. Rata oli ilmeisesti jostain möllikisoista, ei mikään turhan helppo 21 esteen setti.

Eräistä möllikisoista viisastuneena nappasin Neon 2. hypyn takaa matkaan (koiraa kohti, käsi esteen yli) ja se meni hyvin. Muut jättivät renkaan uusinnan (5.) välistä, mutta arvelin ettei Neolla ole siinä ongelmaa joten tehtiin alkuperäisen suunnitelman mukaan, no problem. Ensimmäinen vaikea kohta tuli siinä kun ajattelin tehdä persjätön 8. hypylle - taitaa toimia vain pienillä koirilla tuollaisessa paikassa... Neo siis kiersi esteen takaa. Valssilla homma korjaantui, mutta takaa kiertämisessä oli vähän arpomista (9.) vaikka mielestäni ohjaukseni oli kunnossa. Ei sitten vissiin ollut :P

Keppien jälkeen kokeilin valssilla yhden version 11.-12. mikä toimi, joskin käännös ei ollut tiukka. Yhdelle koirakolle vinkattiin sylkkärin (= sylikäännös) käyttöä ja kokeilin sitä myös Neon kanssa tuohon. Toimi niin tyylikkäästi kuin voi, ottaen huomioon että ohjaaja ei muista aiemmin juurikaan harjoitelleensa sylkkäriä...

16.-17. väliin tein valssin ja Neo sai sinne toki älyttömät vauhdit 14. ja 15. hypyiltä, joten pitkäksi meni käännös. Aina ei voi muistaa hidastamiskäskyä... *viheltelyä* Kokeiltiin myös keinua joka meni paljon reippaammin kuin aiemmin! Nyt kun Neo vielä tajuaisi liikkua hieeeeman enemmän keskellä ennen pysähtymistä/hidastamista. Oli myös kiva, että äijä tajusi mennä siihen vaikeampaan putken päähän loppuradasta (20.) - vedin vähän vastakkaisella kädellä renkaan jälkeen.

The hunger games

Meillä on meneillään kummalliset ajat. Erkkarin jälkeen Neolle on tullut älytön ruokahalu! Ja jos tiedätte Neon, niin se todellakin on outoa. Ensin kiinnitimme huomiota siihen, että se meni aamupäivisinkin nuolemaan tyhjää ruokakuppiaan. Lisäksi se alkoi iltaisin tulla jo aikaisin pyytämään ruokaa: Neon tyyli on tulla häntä heiluen viereen, istua, ja kun se saa katsekontaktin se laittaa tassun reidelle. Olen siis syöttänyt sille nappulaa aamupäivisin ja illalla se on saanut kunnon annoksen normiruokaa (raakaruokinta). Treeneissä se on vielä lisäksi saanut nakkeja/lihapullia.

Paikallisen eläintarvikeliikkeen omistaja suositteli, että kokeilemme nappulaksi Power of Nature -nimistä merkkiä. Hintaa on, mutta tuoteseloste lupaa paljon ja hyvin se kyllä maistui Neolle ensimmäisen kokeilun perusteella. Ruoan on kehitellyt suomalainen Elina Sistonen, joka on opiskellut Amerikassa eläinten ravintoneuvojaksi. Mm. tästä postauksesta löytyy vähän lisätietoja (loppupäässä tekstiä, luomukuivaruoan voittaja). Annoin ~2 dl nappuloita torstaina aamupäivällä ja perjantaina Neo teki ensin aika normit kakat aamusta, sitten iltapäivää kohti tuli löysää... Oli muutenkin vaisu koko päivän :( En tiedä johtuiko nappulasta vai siitä että lorautin iltaruokaan piimää, joten seuraamme tilannetta.

Sitten viikon treeniuutisiin. Agility on alkoi vähän nihkeänlaisesti, toko taas hienosti. Harvinaista näin päin. Tiistain agilityssa oli taas niin lyhyt pätkä että mulla lopahti motivaatio täysin kun näin sen. Ei siinä, kyllä siinä treenattavaa oli ja tekniikkaa on hyvä hioa tuolla lailla, mutta että AINA on Laukaassa tuollainen... Joskus olisi kiva mennä vähän pidempää rataa kuin 4 estettä. Meidän "ongelmat" agilityssa liittyy edelleen siihen, että Neo hyppää vauhdilla pitkälle (tiukat käännökset) eikä tajua seurata mun käsiä ohjauskäden vaihdoksissa. Mutta! Agilityn jälkeen tehtiin kolmen koirakon voimin 1 min paikkamakuu nurmikentällä ilman mitään liinoja ja Neo oli hyvin nätisti, siitä tuli superhyvä mieli.

Draw me like one of your French girls

Keskiviikkona agilitypulma liittyi kolmeen esteeseen, jotka olivat lähekkäin siksakkina: yritin ohjata "takaa" heittämällä mutta Neo ei taas näyttänyt seuraavan käsiä. Sen nyt arvasikin, että kuvio on Neolle tosi vaikea. Hyvähän se on tietysti tehdä haastavampaakin hommaa aina välillä. Otin vähän tokohommia kentällä treenien jälkeen ja taas tuli hyvä mieli, täyskäännös sujuu nyt kivasti! Kiitos Saijalle, joka huomautti aiemmin etten käännä päätäni ajoissa - homma alkoi sujumaan kun tajusin tämän.

Torstaina käytiin Nemi-kaverin kanssa kympin kierroksella kuntopolulla ja uhmattiin kylttiä "Koirat täytyy pitää kytkettyinä", ne kun saa hyvin kutsuttua luo jos joku tulee vastaan. No yhtäkkiä joku koira alkoi kuitenkin haukkua meitä polun reunassa ihan muutaman metrin päässä (jonkun tontti, ei oltu huomattu että siinä on koira ihan vieressä) ja Neo alkoi jäykistyneenä hipsiä sitä kohti... Karjuin sitten täysillä että "TÄNNE, EI MENE!!". Onneksi pysähtyi 2 m tästä toisesta kaverista ja tuli luo. Muutama vastaava tilanne on tullut aiemminkin kun Laukaan parkkipaikalla koirat liikkuvat / hengailevat ihan vieressä, mutta onneksi korvat lopulta löytyvät vaikka pari askelta pitääkin ottaa toista kohti...

Perjantaina juoksenneltiin Saarijärvellä alla olevaa agilityrataa. Mittasuhteet (ja ehkä rata muutenkin) voi olla vähän päin seiniä, mutta anyway... Ensimmäisessä kuvassa ensimmäinen pätkä eli 16 estettä. 6.-7. hypyille valssi, täytyi liikkua aika paljon 7. hyppyä kohti. 9. takaa kierto piti napata toisella kädellä, ettei mene mutkat pitkiksi. Hyvä irtoaminen renkaalle <3 12.-13. valssi, sai tehdä aika lähellä 13. hyppyä ja kunnon heitto putkeen ettei A-este kiinnosta liikaa.

Alla olevassa loppupätkässä viilattiin sitten 24. hyppyä, tuntui että Neolla oli joko sporttivaihde päällä (teki mieli putkeen) tai kun annoin hidastuskäskyn niin se pysähtyi ennen estettä. Ei medium-vaihtoehtoa... :P Eteen-käsky sentään toimi hienosti ja saatiin tuo tiukka käännöskin kyllä toimimaan. 26. putkeen rintamasuunta oikein ja varmistus vielä vastakkaisella kädellä jos meinasi lähteä kaartamaan esteelle.

Loppuun otettiin keinua, joka meni yllättävän hyvin. Pelkäsin että se erään kerran paineistuminen olisi jäänyt Neon mieleen, mutta sehän kiipesi jopa ilman välinakkeja kun heiluttelin palloa. Pysähdyksen jälkeen Neo sai sitten juosta putkeen ja kunnon vauhtipalkan pallon kanssa, mikä oli hyvä idea. Keinua treenatessa voisi olla kaksi putkea, ennen ja jälkeen, että saa välillä irrotella.