Vastaukset haasteeseen

Heipä hei taas, I'm back from Germany! Tällä kertaa ennen tervetulovöyhötystä kerättiin kaikki lelut pois lattialta, joten sain jakamattoman huomion.


Blogin ulkoasukin sai uuden ilmeen näin pitkästä aikaa, vaihtelu virkistää.

Tässä postauksessa vastaan haasteeseen, jonka sain Minnalta Stella Nova -blogista.
Haasteen säännöt ovat:

• vastaa haastajan 11 kysymykseen
• keksi 11 uutta kysymystä
• haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
• kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

Leipzig

 
1. Jos sinun olisi pakko vaihtaa rotua, mihin vaihtaisit ja miksi?
Lasketaanko eri muunnos belgianpaimenkoirien suhteen? :P Pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira tai ehkä australianpaimenkoira.

2. Minkä biisin omistaisit koirallesi?
Voi apua... No yksi mikä ekana tulee mieleen on Ellie Gouldingin "Figure 8" koska tein kokoelmavideon Neosta joskus 8 kuukautta sitten. Editoidessa klippejä biisistä jäi vahva mielleyhtymä Neoon.

Place a kiss on my cheekbone
Then you vanish me
I'm buried in the snow
But something tells me I'm not alone
But lovers hold on to everything

3. Onko sinulla jokin koirarotu, josta haaveilet, mutta jota et todennäköisesti koskaan tule omistamaan? Mikä ja miksi et?
Eipä taida olla.

4. Turhamaisin/turhin asia, jonka olet koirallesi koskaan hankkinut?
Jaaa. Pikkujouluihin tuli joskus hankittua joku lasten punainen mekko joka leikeltiin Neolle sopivaksi liiviksi. Eikä sitä edes laitettu Neon päälle!

5. Millaisen tahtoisit seuraavan koirasi olevan nykyiseen verrattuna? Mitä piirteitä haluaisit kenties nähdä myös seuraavassa koirassa, mitä haluaisit vähentää tai kaipaatko kentien vielä jotain lisää?
Haluaisin seuraavan koiran olevan yhtä leluhullu kuin Neo, eli helppo motivoitava myös muulla kuin ruualla. Myös lelujen kanniskelun soisin tulevalle koiralle, tosin niitä ei tarvitsisi pyöritellä samalla suussa... ;) Pidän myös siitä, että Neo ei ole ylisosiaalinen ihmisten suhteen: lenkillä saa rauhassa mennä läpi lapsilauman eikä Neo vaivaa ketään, eikä koskaan hypi tuntemattomia vasten ym. ikävää. Myös vähä-äänisyys on iso plussa, ei piippailua ja liiallista haukkumista kiitos.

Seuraavassa koirassa haluaisin ehkä nähdä enemmän kestävyyttä häiriöiden suhteen. Myös hermorakenne voisi olla aavistuksen rauhallisempi ja jotain "levollista rohkeutta" enemmän.

Leipzigin syysmarkkinat

6. Rumin koirarotu, jonka tiedät? Mikä siitä tekee mielestäsi ruman?
Bordeauxindoggi ja kaikki mopsilättäkuonot, jotka ihmisrotu on jalostanut pilalle. Myös chihuahuat, koska koiran vaan kuuluu mielestäni olla eri kokoinen kuin rotta.

7. Mihin suuntaan toivoisit jalostuksen etenevän nykyisen rotusi kohdalla? Mihin sinun mielestäsi tulisi ennen kaikkea kiinnittää huomiota, mitä seikkoja painottaa, mitä ehkä jättää vähemmälle arvolle?
Toivoisin, että jalostuksessa käytettäisiin sekä hyviä käyttötuloksia (myös pk-lajien ulkopuolelta: agility, toko...) että hyviä näyttelytuloksia saaneita yksilöitä. Pelkästään "käyttölinjaiset" belgit eivät aina miellytä omaa silmääni, joten kannatan näyttelylinjan säilymistä terveissä ja luonteeltaan hyvissä yksilöissä. Terveys on kuitenkin tärkein asia ja toivoisin, että belgien herkkämahaisuuteen kiinnitettäisiin enemmän huomioita eikä tällaisia yksilöitä käytettäisi jalostuksessa. Arkuutta on jo saatu hyvin kitkettyä menneiltä vuosikymmeniltä sekä epilepsiaan kiinnitetty huomiota. Loistava edistysaskel geenipoolin laajentamisessa on myös tehty siinä, että vuoden alusta on saanut risteyttää tiettyjä muunnoksia keskenään ilman erityislupaa (esim. tervueren ja groenendael).

8. Jos voisit kertoa koirallesi yhden asian niin, että se ymmärtäisi mitä puhut, mitä sille sanoisit?
Love you <3

9. Jos koirasi olisi ihminen, millainen pukeutumistyyli sillä olisi?
Jopas on kysymys! No aika casual varmasti. Nahkatakin kanssa:

10. Mikä ärsyttää koiramaailmassa/koiraharrastuksissa eniten?
Hmm... En nyt keksi tähän mitään ykkösärsytystä. Yksi asia voisi olla vaikka odottelu: jos eksyt jonnekin toko/tottiskoulutukseen ja odottelet 1-2 h omaa 10 minuutin vuoroa, josta et sitten mahdollisesti saakaan paljon uutta irti. "On hyödyllistä katsoa muiden suorituksia" joo joo, mutta kun joskus toisilla on vaan niin eri ongelmat kuin itsellä ja joskus ei vaan huvita... ;)

11. Jos koirasi voisi muuttua hetkeksi näkymättömäksi, mitä se silloin tekisi?
Livahtaisi varmaan ulos tapaamaan Nemiä ja Moskua!

Omat kysymykseni:

1. Mistä keksit koirasi nimen?
2. Jos saisit opettaa koirallesi yhden tempun tai taidon niin, että se oppisi sen hetkessä, minkä asian opettaisit?
3. Jos koirasi olisi ihminen, miltä se näyttäisi? (saa etsiä sopivan kuvan)
4. Mikä on koirasi huvittavin tapa?
5. Jos alottaisit nyt täysin uuden koiraharrastuksen koirasi kanssa, mikä olisi ykkösvaihtoehto?
6. Jos sinun täytyisi valita joku muu lemmikki kuin koira, mikä se olisi ja miksi?
7. Jos itse olisit koira yhden päivän ajan, mitä tekisit?
8. Kuka on koirasi paras koirakaveri?
9. Onko koirasi tuhonnut omaisuuttasi? Jos, niin mitä?
10. Mikä on epämiellyttävin muistosi liittyen koiran kanssa harrastamiseen?
11. Millainen maisema kuvaa koirasi luonnetta? (saa liittää kuvan)

Thomaskirche

Taitaa olla, että lähes kaikki ovat jo vastanneet tähän haasteeseen, mutta heitetään pallo nyt eteenpäin ainakin parille henkilölle:
Bordercolliet Roki & Isla
Tietenkin Tuliset

Agilitya, hakua ja tokoa. Ja Kreikan kuvia.

Vaihtelua koirakuviin, tässä postauksessa on esillä kuvia Kreikan työreissulta.

Perjantaina oli superkiva 24 esteen agilityrata Saarijärvellä, hahmotelma alla:

Lähdin aluksi ohjaamaan 2. hypyn edestä, mutta Neolle toimi oikeastaan paremmin kun kouluttaja vinkkasi että voisin ottaa vastaan toisen hypyn takaa ja tehdä jaakotuksen: saatiin oikein nätti tiukka käännös muurille ja mentiin jopa hienosti siihen vaikeaan putken päähän. 9. hypyn jälkeen tuli aikamoinen kaarros 10. hypylle, joten viilattiin sitä hieman paremmaksi. 8.-9. välissä toimi kivasti se, että ohjasikin vastakkaisella kädellä valssin jälkeen hypylle. Lopetettiin eka pätkä keinulle, jota otettiin muutamat toistot. Hitsit, ei mennyt yhtä reippaasti kuin ulkotreeneissä keskiviikkona...

12. putken jälkeen takaa leikkaus, hienosti mentiin kepitkin (18.) ihan vaan niin että sanoin käskyn rinnakkain koiran kanssa heti renkaan jälkeen. Kokeiltiin myös takaa leikkaus renkaan ja keppien väliin. Viimeinen väli kepeissä on epävarma, Neo saattaa lopettaa kesken jos käsi ei ole ojossa tukemassa. Kouluttaja kyllä kommentoi, että hän pitää aina kättä tukena. 23. putken kohdalla tapahtui outous kun Neo ei voinut uskoa että se tosiaan on se edessä oleva putken suu, haki vaikeamman :P Kyllä herra meni taas niin kivasti <3 Ja oli mukava kuulla että Neo on edistynyt tosi paljon!

Lomailimme Sanissa viikonlopun

Perjantai-iltana myös tokoiltiin alo/avo -kurssin merkeissä. Alkuun otettiin koirien kehääntulotarkastukset, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Neo totesi tarkastuksessa että nyt on alamaailman kauhein demoni siinä, ei varmasti kannata mennä lähelle, parasta vaan haukkua jos tämä tarkastaja vaikka häipyisi pois... Nyt vasta tajusin kuinka paljon Neo itse asiassa pelkää tätä kyseistä (melko tuttua) henkilöä. Olemme siis treenanneet hakuakin yhdessä, mutta samalla lailla Neo varoo tätä tyyppiä metsässä. Todella outoa!

Noh siinä oli pasmat sekaisin ja Neolle tuli yleinen ahdistuneisuus ja pakokauhu. Sopiva tunnetila paikkamakuuseen, eikös joo... ;) Huomasin kyllä asian ja otin huimat ~ 10 sekuntia odotusta ennen kuin menin vapauttamaan Neon. Näki vaan heti, että nyt ei onnistu - vilkuili koko ajan ympärilleen kauhuissaan. Jätin tämän jälkeen vielä maahan, mutta otin hieman liian pitkän odotuksen kun herra ehti ryömimään hieman eteenpäin.

Thessaloniki

Seuraamista otettiin patukka kainalossa niin, että meillä oli merkkikartioista tehty pujottelurata. Kartiot vähän ihmetyttivät ja niitä piti haistella pari kertaa ennen kuin saatiin kontakti pysymään paremmin pujotellessa. Toinen teema oli luoksetulo, mietin että sitäpä ei kyllä olla otettu kokeen jälkeen, mitenkähän käy... Ja Neo teki täydellisen luoksetulon! Kyllä on hyvä mieli että hinkattiin se kesällä kuntoon. Kouluttajakin kommentoi miten näyttävä Neon suoritus on. En ole jotenkin aiemmin tajunnut, että joillain voi tosiaan olla ongelmia siinä että koira ei lähde vauhdilla ohjaajan luokse... :D Minä olen vain pelännyt törmäystä.

Tämä ylisöpö pikkukaveri yritti vetää minulta hameen pois yliopiston pihalla...

Lauantaiaamuna harrastettiin pitkästä aikaa hakua. Otettiin kolme maalimiestä ilmaisujen kanssa ja täydeltä matkalta, kaksi maalimiestä etukulmissa. Heitin siis rullat maalimiehille ja he haamuilivat piiloille. Neo oli liekeissä ja teki upeat pistot, oli hirmu kiva kuulla maalimiesten kehut. Testasin myös juottamista ennen kolmatta maalimiestä, hyvin maistui herralle vesi. Taas kuultiin, että kyllä on Neo edistynyt hirveästi :) Nyt pitäisi vaan tehdä suunnitelmaa jatkosta niin, että ei hypähdetä liian vaikeisiin hommiin liian äkkiä.

Treenilista hakuun:
- Tehdään etsintätreenejä ilman ilmaisuja pari seuraavaa kertaa, ilmaisuja voi harjoitella muidenkin treenien yhteydessä / kotona. Viimeisille maalimiehille voi ottaa esim. ääniavun. Etsintä varmaksi ennen tyhjien piilojen tuomista kuvioihin (ei palaa keskilinjalle ilman käskyä).
- Hommattava kiintorulla ja treenattava irtorullan loppuluovutus kuntoon. Voisiko opettaa tulemaan suoraan sivulle vai meneekö sekavaksi (vs. pk nouto)?
- Irtorullan heittämisen häivyttäminen: annetaanko rulla käteen maalimiehelle tämän lähtiessä? Joitain ilmaisukokeiluja niin, että maalimies menee lähelle valmiiksi piiloon - onko oppinut että rulla napataan ja lähdetään nopeasti takaisin.
- Vilkaisin edellistä heinäkuun treenilistaa ja esineruutua on tullut tehtyä, mutta sitä pitäisi tehdä kyllä paljon enemmän vielä ennen lumien tuloa.

Niin ja kiitos vaan treenikamut, meikäläinen nukahti lauantai-iltana jo klo 23 kesken leffan... ;)

Saanko ottaa kaikki koirat kotiin...?

Sunnuntaina oli lauantain tapaan herätys klo 08, suunta kohti tokohommia. On se kyllä omituista miten nuo koirat päättävät kenestä tykkäävät ja kenestä eivät, tämä "Kohti alokasluokkaa" -kouluttajamme on Neon mielestä maailman ihanin nainen ja hänelle voi tarjota esim. jalkojen välistä menemistä... Käytiin liike kerrallaan alokasluokan yksilöliikkeet läpi.

Saatiin kotiläksyksi treenata neliöseuraamista, sillä Neolla karkaa huomio hetkeksi muualle oikealle kääntymisissä. Vasen on ok. Olen itse myös ottanut nyt käyttöön pienen pallon joka piiloutuu kainaloon - voin hämätä sitten kisoissakin ottavani muka pallon sinne. Liikkeestä maahanmeno oli kuulemma nopeutunut, mutta siinäkin voisi käyttää apparia joka sanoo heti kun kyynärät koskevat maata. Stoppia saatiin kotiläksyksi harjoitella paikallaan niin, että pystyn kiertämään kaikista suunnista koiran ympäri ym. heilua ilman että Neo koskaan liikahtaa.

Om nom nom

Luoksetulo oli mielestäni hyvä, mutta tässä taas nähdään että mielipiteitä on monia - tällä kouluttajalla taas pisti silmään että Neo koskettaa liiviäni ja hyppää sivulle. Ja minä kun olin innoissani näyttävästä ja nopeasta hyppytyylistä :P Vinkiksi saatiin, että voisin nostaa vasenta polveani / käyttää vasenta kättä koiran ollessa edessä ennen sivu-käskyä jotta "tekisin oman reviirini". En ole tuosta luoksetulosta totta puhuen kovin huolissani kisoja ajatellen, sillä olen huomannut että Neon vire ehtii laskea paljon kyseiseen liikkeeseen mennessä eikä se kuitenkaan kosketa minua sivulle hypätessään. MUTTA ehkä otan jatkossa vähän käsivinkkiä tuohon... Kuulemma pitäisi kisoihin ilmoittautua, mutta on niin epävarma olo paikkamakuusta että että...

Treenilista tokoon:
- Pikkupallon kanssa vuoroin palkka kainalossa ja vuoroin hämytreeniä: paljon palkitsemista pelkästä sivulle tulosta ja kontaktin ottamisesta "Valmis"-sanan yhteydessä
- Neliöseuraamista, oikeat käännökset seuraamisessa kuntoon. Aluksi muutaman kerran vaikka namin kanssa.
- Liikkeistä jäävissä siirretään nyt homma sivulle seuraamiseen, tehty tarpeeksi nopeaa reaktiota edessä. Käsiapu vaikka tarvittaessa aluksi. Stoppi-treeniä niin että koira pysyy paikallaan vaikka tekisin minkälaista reittiä.
- Luoksetuloa matalassa vireessä, käsi apuna sivulle kääntämisessä (tai polven nosto)
- Hyppyä muistin virkistykseksi joskus
- Noudon harjoittelu tunnarikapulalla niin että suussa pidon aikaa voi pidentää

Kiitos lähiviljelijä aivan sairaan hyvän makuisista tuotteista! (Sani)

Oli nimittäin parempi kuin hotellin aamupala ja iso kassi maksoi 2 €...

Mitäs tässä vielä. Ostimme robotti-imurin :D Kyllä. Eihän tuollainen nyt mihinkään kerrostaloyksiöön kävisi, mutta kun meillä on tätä siivottavaa lääniä monia satoja neliömetrejä. Odotin, että Neo haukkuisi robotille, mutta kuten alla näkyy niin aika tyynesti kaveri suhtautui asiaan... Täytyy kyllä sanoa että ollaan tyytyväisiä tähän imuriin. Pelkäsin, että se jää koko ajan jumiin jonnekin tai kaartaa kaikki kulmat, mutta hemmetin näppärästi se pyörii kaikki tuolinjalat ympäri ja menee aina kynnysten yli. Robotti tekee max 2 h töitä ja sitten menee itsekseen latauspisteelleen tunniksi, sitten jatkaa siitä mihin jäi. Kyllä on hienoa näin Neon karvanlähdön aikaan :P



Keskiviikkona lähdenkin taas työreissulle, tällä kertaa Saksaan. Palataan treenikuulumisiin joskus kolmen viikon kuluttua!

Tervetulovöyhötys ja pientä puuhastelua

Hei taas! Viikko sitten keskiviikon ja torstain välisenä yönä jalkani koskivat Tikkakosken maaperää klo 00:25. Back in Finland, joskin hetkellisesti. Neon tervetulovöyhötys oli kaavaltaan samanlainen kuin silloin kun tulen töistä: ensin juostaan täysillä luokse ja sitten käydään vauhdilla hakemassa lähin lelu suuhun... ;)

Oli virkistävää varmasti sekä minulle että Neolle olla treenaamatta puolitoista viikkoa. Ja vielä erossa toisistamme. Tosin tämä reissu taisi vähän laskea treenimotivaatiotakin, on ollut vähän "why bother" fiilis.... Kaikki tuntuu hauskemmalta niin kauan kuin ei ole kisatavoitteita.



Neon ruokahalu on edelleen pysynyt kesästä asti yhtä hyvänä. Ennen ruokakupin kanssa treenaamisessa ei ole ollut järkeä, mutta nyt kun päätin kokeilla naudan mahan kanssa niin herranen aika kun äijä yritti! Kyllä oli intoa tekemisessä ja tsemppi vaan nousi jos ei heti hyväksynyt suoritusta. Noutoa ollaan harjoiteltu tunnarikapulan kanssa niin että Neo itse tarjoaa kapulan nostoa ilman käskyä ja palkkaan siitä. Multahan meinaa lähteä sormet irti kun herra on niin nälkäinen kaveri nykyään.



Tajusin myös, kuten yllä näkyy, että olen vahingossa saanut opetettua Neolle oma-aloitteisen irtoamisen takapihan ovella. Tätä voi kivasti käyttää hyödyksi pikatreeneissä. Tuo punainen lelu on myös sellainen, jonka kanssa on ikuisuus vain leikitty noutoa (Neon lempipuuha) eikä tehty mitään tottishinkkauksia - huomaa, että Neo on "vapautuneempi" kun tietää miten homma toimii tuon kyseisen lelun kanssa eikä se mällää lelua noudon loppumatkasta kuten yleensä. Ehkä siihen vaikuttaa myös lelun muotoki, mutta mielenkiintoinen asia sinänsä.

Happy Birthday Panu!!

Perjantai-iltana startattiin tokon ALO/AVO -yhdistetty kurssi Laukaassa. Aika meni lähinnä siihen, että katsottiin kunkin lähtötaso arvioimalla seuraamisen laatu. Mua vähän kauhistutti tehdä juuri se liike lähes kymmenen ihmisen edessä, mikä meni vikaan kokeessa... Ja vielä sama liikkuri arvioimassa kuin kokeessa :D No mutta tehtiin patukka kainalossa ja Neo meni superhienosti, taisi liikkurikin yllättyä että kyllä se homman sinänsä "osaa". Kysyi sitten, että paineistuuko koira minusta kisatilanteessa. Varmasti, mutta osaltaan voi olla myös sitä että kun palkka ei ole näkyvillä niin huomio menee helposti häiriötekijöihin -> ahdistuminen -> homma hajoaa.

Paikkamakuu otettiin noin 10 koirakon voimin joten päätin palata koiran luo 1 min jälkeen, joka oli varmasti hyvä ratkaisu ja saatiin onnistunut suoritus loppuun asti. Neo heitti nimittäin välissä kyljelleen makaamaan.. :P Sain sen normiasentoon hipaisemalla kädellä maata. Muista ihmisistä se saattoi näyttää siltä että onpas koira rento, mutta omistajana kyllä tietää että se on vaan sitä hermostuneisuutta.

Se aika vuodesta, että iltaliivi alkaa olla pakollinen...

Keskiviikkona harrasteltiin agilitya neljän koirakon voimin. Rata oli ilmeisesti jostain möllikisoista, ei mikään turhan helppo 21 esteen setti.

Eräistä möllikisoista viisastuneena nappasin Neon 2. hypyn takaa matkaan (koiraa kohti, käsi esteen yli) ja se meni hyvin. Muut jättivät renkaan uusinnan (5.) välistä, mutta arvelin ettei Neolla ole siinä ongelmaa joten tehtiin alkuperäisen suunnitelman mukaan, no problem. Ensimmäinen vaikea kohta tuli siinä kun ajattelin tehdä persjätön 8. hypylle - taitaa toimia vain pienillä koirilla tuollaisessa paikassa... Neo siis kiersi esteen takaa. Valssilla homma korjaantui, mutta takaa kiertämisessä oli vähän arpomista (9.) vaikka mielestäni ohjaukseni oli kunnossa. Ei sitten vissiin ollut :P

Keppien jälkeen kokeilin valssilla yhden version 11.-12. mikä toimi, joskin käännös ei ollut tiukka. Yhdelle koirakolle vinkattiin sylkkärin (= sylikäännös) käyttöä ja kokeilin sitä myös Neon kanssa tuohon. Toimi niin tyylikkäästi kuin voi, ottaen huomioon että ohjaaja ei muista aiemmin juurikaan harjoitelleensa sylkkäriä...

16.-17. väliin tein valssin ja Neo sai sinne toki älyttömät vauhdit 14. ja 15. hypyiltä, joten pitkäksi meni käännös. Aina ei voi muistaa hidastamiskäskyä... *viheltelyä* Kokeiltiin myös keinua joka meni paljon reippaammin kuin aiemmin! Nyt kun Neo vielä tajuaisi liikkua hieeeeman enemmän keskellä ennen pysähtymistä/hidastamista. Oli myös kiva, että äijä tajusi mennä siihen vaikeampaan putken päähän loppuradasta (20.) - vedin vähän vastakkaisella kädellä renkaan jälkeen.

Koirien leikkejä ja reissu tiedossa

Reilu viikko sitten lauantaina 24.8 japsipentu Mosku tapasi Neon ensi kertaa. Hieman jännitti pikkuhauvaa, mutta välillä uskallettiin jopa vähän leikkiäkin:



Viime maanantaina tehtiin esineruutu teemalla sinnikkyys. Otin matkaan kaksi kankaanpalasta, joiden tiedän olevan hyvin epämotivoivia löydettäviä Neolle. Maasto oli tiheää ja alue lyhyempi, ~ 2 m x 20 m. Äijä näytti tarkastavan koko alueen ennen kuin tuumasi että kai se täytyy sitten ällöä tuoda kun ei parempaakaan ole... Läheisempi kangas palautui parin metrin päähän minusta. Sitten käytiin tahtojen taisto viimeisen esineen kanssa, joka ei tahtonut löytyä. En ottanut uudelleen lähetystä kun äijä näytti kuitenkin työskentelevän koko ajan, vaikka välillä pysähtyikin hetkeksi katsomaan minua että olenko varma että siellä on vielä jotain... No sitten Neo sattui menemään oikeaan suuntaan ja huomasin sen saavan hajun. Toinen kangas palautui ihan käteen asti :) Sinnikäs kaveri!

Tiistaina otettiin tokoilua/tottista porukalla. Meillä oli kunnon häiriöt, vieressä pikkupojat skeittasivat rampilla ja koirat haukkuivat autoissa. Tavoitteena on nyt Neon kanssa ottaa aina ns. kisamainen alku treeneihinkin eli seuruuttaa kentälle perusasentoon ja siitä lähtee kaikki touhu. Pitäisi nyt vaan muistaa se, että ei houkuttele koiraa vaan antaa koiran olla aktiivinen! Se on mun synti että sorrun käskyttämään Neoa kun sen huomio menee ulkona kaikkiin häiriöihin, kotona kuitenkin palkkaan tosi paljon omasta aktiivisuudesta. Kun koira hakeutuu oma-aloitteisesti sivulle autosta hyppäämisen jälkeen -> saalispalkka, ei anneta purra -> seuraaminen treenikentällä -> pysäytetään perusasentoon ja palkka.

Otettiin myös maahanmenotreeniä ja pari hyppyä + luoksetulo. Ehkä mä vaan yritän saada sen maahanmenon nopeaksi ilman mitään tassujen läimäytyksiä kun ei se vaan ole Neon tyyli, palkkana ruoka ja ohjaajan siirtyminen vähitellen edestä sivulle. Hypyt ja luoksetulo menivät oikein mukavasti. Meinattiin ottaa 1 min paikkamakuu skeittirampin vieressä, mutta totesin että häiriö on nyt ihan liikaa. Otettiin siis onnistuneet luoksepäästävyys + tosi lyhyt paikkamakuu vähän kauempana, Neokin pysyi istumassa luoksepäästävyydessä. Sitten otettiin vielä se 1 min makuu kun skeittipojat lähtivät - no olisi vaan pitänyt jättää tekemättä... Huomasin että nyt koiraa ahdistaa ihan liikaa ja olin juuri palaamassa vierelle kun se varasti luo, argh. Alan huomata kaavan tuossa milloin se häipyy: ei tunne oloaan turvalliseksi + välimatka minuun on lyhyt. Tottelevaisuus on ihan p**seestä ja harkitsen vakavasti pelkkää agilityuraa... :P

Keskiviikkona ja torstaina oli agilitya. Alla keskiviikon harrasteporukan rata, jos taas muistan oikein näin viiden päivän jälkeen... Näytti hyvin simppeliltä mutta siinä oli pari mietityttävää kohtaa. Kokeilin vähän jaakotus-tyyppistä ratkaisua 2. hypylle kun putken suu oli siitä suoraan edessä: vähän matkaa vasemmalla ohjauskädellä ja oikealla kädellä heitto kepeille toimi hyvin. Valssikin olisi varmaan ollut ihan hyvä. 4. hypyltä takaa kierrolle oli ongelmia kun en uskaltanut lähteä kepeiltä ottamaan etumatkaa - tässä huomaa että kannattaa treenata kontaktit ym. varmoiksi pitkän matkan päästäkin niin ohjaus helpottuu. Suurin kysymysmerkki itselleni tuli putken jälkeen, miten sinne ehtii ohjaamaan?! Pyyhkäisin Neon oikealla kädellä vasemmalle puolelle ohjattavaksi eli vähän niin kuin epätyylikäs takaa leikkaus... :P

Perjantaina tokoiltiin illalla Laukaassa toiseksi viimeisen kerran "Kohti alokasluokkaa" -ryhmässä. Otettiin pari toistoa ruutua ja Neolle sai jo aloittaa stoppien teon. Sitten pohdittiin meidän noutopulmia eli edelleen sitä faktaa, että Neo pyörittelee kapulaa suussa löysällä otteella kun on paikallaan. Ei sillä että olisin asialle mitään tehnytkään kun nouto ei vielä alokasluokassa tule. Meille ehdotettiin noudon opettamista tunnarikapulalla, sillä se on tarpeeksi pieni ja epämotivoiva (ei nosta virettä liikaa) esine. Kouluttaja teki parit toistot Neon kanssa ja äijä ei olisi halunnut millään lopettaa tunnarin nostelua... :P Tuo vaikuttaa ihan varteenotettavalta keinolta, sillä en aio enää yhtään kertaa tehdä pakkonoutoa. Tajusin, että olin lähes pilannut noutoinnon kapulan kanssa pitotreeneillä. Neo ei vaan kestä sitä, että pakotteella laitetaan pitämään esinettä suussa nätisti - homman täytyy tapahtua positiivisen kivan touhun kautta.

Lauantaina olinkin sitten töissä agilitykisoissa (3. luokka) koko päivän. Klo 8:30-16, puuh... Kiitos vaan Nina aurinkolasien tuomisesta :P Oli sinänsä ihan mielenkiintoista katsella touhua. Monella tuntui 3. luokasta huolimatta olevan ongelmia siinä että koira pysyy paikallaan lähdössä ja monet koirat lipsuivat kontakteilla, erityisesti puomilla josta lähdettiin 90 asteen käännöksellä oikealle. Ohjaajilla oli myös hyvin erilaisia äänenkäyttötyylejä, toiset karjuivat aggressiivisesti koko radan ja toiset ohjasivat hillitymmin.



Sunnuntaina Nemi ja Mosku tulivat leffaseuraksi ja Nemillä ja Neolla oli taas omaa kivaa kuten ylhäältä huomaa... Tuollainen sähäkkyys liikkeestä jääviinkin niin hyvä tulee!

Välikommentti tähän, otin tänään vähän videolle omia treenejä että näkisin onko formi kunnossa liikkeissä... Huomasin sitten videolta että Neo ei oikein arvostanut tömistelyä kauneusunien aikaan :P Sen ilme oli juuri sellainen "I just don't get you humans."

Tuli tehtyä vähän rankempi treeni tänään koska huomenna lähden 9 päivän työreissulle Kreikkaan. Suosittelen masokisteille:

1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella
100 x heilautus kahvakuulalla kättä koko ajan vaihtaen (mulla 6 kg käsipaino, joka oli ehkä hieman liian kevyt touhuun)

3 kertaa seuraava kahden liikesarjan setti:
- 20 x tasajalkahyppy esteen yli (korkeus reiden puoliväli) + burpee punnerruksella
- 20 x käsilläseisonta seinää vasten

100 x heilautus kahvakuulalla
1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella

Aikaa en katsonut tarkasti, mutta alle 40 minuuttiin meni. Eniten hajottivat esteen yli hypyt, kyllä oli syke korkealla... Joku päivä mä vielä pistän treeniblogin pystyyn ja kaikki saavat kärsiä mun kanssa viisi kertaa viikossa :) Tosin normaalisti vain vartin kerrallaan.

Neolla alkaa siis kesäloma kun meikäläinen on poissa, katsotaan miten tämä vaikuttaa herran treeni-intoon reissun jälkeen. Kyllä tulee ikävä mun poikia <3 Palataan blogikuulumisiin taas parin viikon jälkeen!

Tehotreeniä

Neo odottelee vuoroaan hakumetsään

Sunnuntai oli oikein tehotreenipäivä. Klo 9 oltiin sovittu hakutreenit ja erinäisten kommellusten (alempi kuva) jälkeen olin jopa 9:30 paikalla. Autotallin ovi meni pois paikaltaan ja onnistuin siis jättämään auton avaimen takaluukun ja katon väliin... Ei siitä sen enempää... :P Neo pääsi heti tositoimiin ja pieni odottelu metsän reunassa vaan nosti virettä. Pohdin otanko tällä kertaa vain suorapalkkaa vai kokeillaanko ilmaisuja niin että heitän rullaa - päädyin jälkimmäiseen joka olikin hyvä ratkaisu.

Kiireellä kun lähtee...

Maalimiehet siis lähtivät tarpomaan metsään ~15 m päähän ja heitin rullan aina maalimiehen lähistölle (no kerran osui korvaan...). Maalimies poimi rullan ja siirtyi vielä viitisen metriä piiloon, neljä pistoa. Neo ampaisi matkaan eikä mitään arpomista rullan nappaamisen jälkeen!! Upeaa, äijä lähti heti pinkomaan takaisin. Luovutus oli vähän niin ja näin, tahtoi olla halu jo näytölle niin tiputti rullaa siinä metrin säteellä minusta. Näytöissä ei mitään kummallista, ne menee hyvin. Tuli kyllä hyvä fiilis kun pitkäaikaiseen pulmaan näyttää nyt olevan ratkaisu :)  Seuraavana treenataan sitten rullan luovutus kuntoon. Ensi kerralla voisi vaihteeksi ottaa vaativampia pistoja suorapalkalla ilman ääni/näköapuja lähdössä.

VIDEO

No yllä olevaa linkkiä klikkaamalla voi sitten kauhistella meidän ensimmäistä kisamaista yritystä tehdä läpi toko:n alo-luokan yksilösuoritus, ilman mitään palkkausta liikkeiden välissä herkuilla/lelulla. Hihnassa seuraaminen oli aika kauhea, mutta ilman hihnaa homma sujui jo hyvin. Pari kertaa Neo taisi vähän haaveilla ja jatkaa matkaa kun pysähdyin ja silloin perusasento oli huono. Liikkeestä maahanmeno ok, joskin Neomaisen hidas. Luoksetulossa törmäys ja sivulle :P Ja vähän korvaakin kutitti. En tiedä mistä se on keksinyt että voi mennä suoraan sivulle vaikka ollaan otettu medium-matkalla tehotreeniä että tullaan eteen. Eihän se väärin kokeessa ole, jos ei vaan törmää, mutta... Liikkeestä seisominen ok, vähän jalat liikkuivat. Hyppy hieno :) Kyllähän tuo kokonaisuutena oli hyvin matalan vireen haahuilu ja hellekin varmaan vaikutti, mutta pääasia että Neo hoiti hommat loppuun asti. Eikä tokossa sen vireen tarvitsekaan olla niin superkorkea.

Luoksepäästävyydessä Neo yllättävää kyllä pysyi istumassa, tosin höpötin sille vähän kehuja... ;) Paikkamakuu taas meni perseelleen. Vaikka vieressä oli raudanvarma Eva :(  Minuutin jälkeen nousi, täytyi kaksi kertaa käydä laittamassa maahan. En nyt tiedä sitten voiko syyttää paikkaa, autot + kaikki ihmiset siinä rykelmässä ja sama asetelma kuin silloin kun pikkulapsi aiheutti ahdistukset. Kyllähän sen tietysti pitäisi pysyä siinä noinkin päin vaikka mikä olisi. Ihmetyttää vaan kun tiistainakin meni niin hyvin "vieraiden" koirien kanssa Laukaassa... Loppuun otettiin kyllä ihan lyhyt onnistunut 15 sek paikkamakuu toiseen suuntaan. Nyt pitää vaan reenata tuota hirveästi vähitellen kasvattaen aikaa ja yrittää niin, ettei enää tule yhtään epäonnistunutta suoritusta. Luoksetuloa, paikkamakuuta, luoksetuloa, paikkamakuuta...

Olen unohtanut näköjään kertoa, että viestiäkin treenattiin tuossa viikko pari sitten. Minä keräsin mustikoita ja Panu vadelmia jossain 200 m päässä (en edes tiedä miten kaukana), joten siinä tuli ihan luonnollisesti jäljestysosuuskin kun liikuimme hieman koko ajan. Panu soitti ensimmäisellä lähetyksellä, ettei Neo lähde etenemään. Samassa säikähdin kun musta belgiläinen rymähti metsästä luokseni :D "No nyt itse asiassa se kyllä katosi..." "Joo se on täällä...". Merkkasimme sen jälkeen pannassa olevaan lappuun käynnit.

Olisi voinut pitää hieman enemmän taukoa lähetyksissä, sillä saattoi olla että Neo ei käskystä lähtenyt vaan makoili puoli minuuttia ja ampaisi sitten omin toimin matkaan. Viiden pätkän jälkeen otin herralta vermeet pois päältä, mutta Neo päätti kuitenkin jatkaa viestiä vielä loppuajankin kun marjastettiin :P  En sitten viitsinyt kieltääkään. Se jäljesti/hakuili upeasti myös sellaisenkin vaikean pätkän, missä oli myötätuuli ja olin kiivennyt ison kallion jyrkänteen ylös. Palkaksi se sai mustikoita, jotka on hyviä metsässä mutta joita ei voi syödä kotona (?)...

Slurps!

Kavereille tuli lauantaina Mosku-niminen koiranpentu Nemi-neidin kaveriksi (molemmat japseja), joten tässä hieman pentusaastetta... ;) Neo ja Mosku eivät ole vielä tavanneet.

Lomaloikat eli agilitymöllit 11.7.2013

Valmistautumassa täyskäännökseen, puhallan ulos ;) Onko mulla noin iso koira!?

Tämän postauksen kuvat aiemmista tottis/toko harjoituskisoista © Sanna L., kiitos! Täältä löytyy muitakin koirakoita.

Viime sunnuntaina Panu yllätti mut täysin kun oltiin lähdössä Neoa lenkittämään, sanoi että nyt mennään metsään. Tehtiin neljä hakupistoa ilmaisuilla ja oli hyvä huomata maalimiehenkin näkökulmasta mitä se Neo siellä duunaa. Kun se sai rullan, se tahtoi hetkeksi mennä jonnekin muutaman metrin päähän sitä ihailemaan ennen kuin tajusi että pitäisiköhän katsoa missä se lähettäjä on... Loppu sujuikin hienosti. Varsinaista ilmahajua Neo ei kylläkään päässyt käyttämään kun aluetta ei tallattu, mutta hyvinhän tuo jäljesti L-muotoisia pitkiä jälkiäkin... ;D

Tehtiin myös vuoden eka esineruutu, n. 10 x 10 m tallattu alue minne jätettiin kolme palloa. Ei mennä heti liian vaikeisiin esineisiin... Neo löysi ne supernopeasti, mutta sitä tuomista täytyy kyllä ylipäätään treenata. Suu on löysä, ja kerran Neo päätti pudottaa löytämänsä pallon kun sai yhtäkkiä nenäänsä toisen pallon hajun. Toi sitten sen toisen kyllä nätisti. Noutoa noutoa siis.

Maanantaina ihmettelin ensimmäistä virallista lomapäivääni. Miten siinä aina menee aikaa, ennen kuin pystyy kunnolla asennoitumaan että voi vaan olla! Harjoittelin Neon kanssa parit noutamiset palloilla yrittäen viilata lopun luovutusta, ettei suu olisi niin löysä ja irti päästettäisiin vasta käskystä. Tein sille myös kesän ekan jäljen, joku 20 m mutaisilla kukkuloilla, kuivattu maksapala joka 3. askeleella. Haastava ympäristö mutta yllättävän hyvin meni. Vain yhdessä kohdassa täytyi pysäyttää koira että keskitypäs, jälkeä jatketaan koko ajan sitä seuraten eikä kaarreta eteenpäin johonkin kohtaan missä se jatkuu... Hauskaa puuhaahan tuokin on, tehtiin myös toisena päivänä yksi jälki kuivatuilla kanan sydämillä.

Mitäs me tiistaina tehtiin... Joka päivä jotain puuhaa tietysti, tämähän on kuin päiväkirja. Tokoa ainakin otettiin itseksemme kentällä ja se meni oikein hienosti kuumasta kelistä huolimatta. Pitkästä aikaa otettiin eteen lähetyskin ja äijä sai viilettää kuin tuulispää.

Tiistai-iltana Laukaassa treenailtiin agilityssa käännöksiä tiukemmiksi alla olevan radan tyyliin. Neo tahtoi vetää kaarella (joskin oikein) 2.-3. välin ja 4. hypyn jälkeisen käännöksen, joten sain vinkkiä että 4. hypylle tultaessa voi pitää oikeaa kättä "vatsaa vasten" nyrkissä hidastamiseen. Se toimikin ihan hyvin Neon kanssa.

Keskiviikkona agilityn harrasteryhmässä oli perus soikiorata, missä oli päissä kaksi U-putkea ja välissä 2 x 2 hyppyestettä. Tehtiin Neon kanssa kolmea eri versiota siinä ja pääsin myös testaamaan tuota "nyrkkijarrutusta", että putket eivät imisi Neoa. Hienosti meni.

Lähes valmiina seuraavaan liikkeeseen

Torstaina 11.7 olikin sitten lomaloikat eli möllikisat agilityssa Saarijärvellä. Ajattelin, että menisimme vain tosimölli- ja mölliluokkaan, mutta ilmoittautumisten ottajat rohkaisivat kilpa-hyppyradalle ja vähän kauhuissani ilmoitin meidät sinnekin. Radat olivat erittäin vauhdikkaita, erityisesti mölliversiot, ja tosimölliluokassa osoittautui taas vaikeaksi putken jälkeinen viimeinen hyppy... Ihan mahdotonta itse ehtiä sinne noin vauhdikkaan koiran kanssa! Neo meni kuin ohjus :P No mölliluokassa Neo jo tajusi mitä se "Eteen!" oli. Taidettiin tulla toiseksi tosimölliradalla, mölleissä ei kolmen parhaan joukkoon.

Luoksetulo!

No sitten suureen yllätykseen, kilpa-hyppyrataan. Olisin voinut pähkäillä rataa kauemmin kuin sen 5 minuuttia, mitä rataan tutustumiseen annetaan - siellä oli kohtia, missä kovasti mietin miten parhaiten saisin ohjattua Neoa. Onneksi mielensisäinen rataan tutustuminen toimi myös muita katsellessa, joten meidän vuoron tullessa olin jo päättänyt miten teen... ;)  Ja sehän meni hemmetin hyvin!! Alla rata (suunnilleen) ja koiran reitti merkattu niille, joita ei tuo numeroiden lukeminen niin kiinnosta.

Lähdin ohjaamaan Neoa vasta 3. hypyn kohdalta, merkkasin 5. esteen ja tein pikaisen valssin siinä 5-6. välissä. Valssi myös 8. hypyn jälkeen, yllätyin että Neo meni täydellisesti vaikeat käännökset sen jälkeen! Kepitkin menivät oikein hienosti, pysyttelin kuitenkin lähellä koska tuo on meille se vaikeampi ohjauspuoli. 14. hypyn jälkeen valssi ja homma kotiin, oltiin kolmansia! Voi hurja, ja kaikkien kilpailevien kanssa samassa luokassa. Hieno Neo, mun ihana superohjusmies <3

Onnistunut lopetus hypylle

Juuri äsken perjantai-illan ratoksi aloitettiin tokon "Kohti alokasluokkaa" kurssi (8 krt), Laukaan järjestämä ja jäsenille siis ilmainen. Ensimmäisellä kerralla sekä penturyhmä että aikuiset olivat samaan aikaan, joten 12 koiraa oli kaukalossa. Ehkä se nyt oli vähän virhearvio mennä tuonne Neon kanssa kun ollaan kuitenkin aika pitkällä muihin verrattuna... Ensimmäiset puoli tuntia katsottiin läpi liikkeet ja kerrottiin miten koiraa voi palkata, seuraavat 1,5 h tehtiin sivulle tulon treeniä. :E  Olihan se nyt tiedossa, mutta odotin että luoksepäästävyyttäkin voitaisiin treenata useampaan otteeseen eikä vain kokeilla kerran.

No me tehtiin Neon kanssa aluksi sivu-treeniä eri tyyleillä ja eri palkoilla, välissä käytiin lenkillä tai autossa lepäämässä, sitten tehtiin ihan muita tokojuttuja. Otetaan nyt tuo homma häiriötreenin kannalta, olihan se kiva huomata ihan vaan sekin, että pystyin pitämään Neoa irti 11 muun koiran lähellä ja se keskittyi meidän puuhiin. Ja huumoripuolesta vastasi Neo, kun me oltiin ekana luoksepäästävyydessä ja odoteltiin sen jälkeen. Käytin koirakkorivin hyödyksi ja otin pientä paikkamakuutreeniä: yhdessä vaiheessa kuitenkin läheinen jättiläiskoira päätti alkaa haukkumaan ja Neo säikähti niin että teki siitä täydellisen luoksetulon mun luo :D  Ai että mua nauratti... No sen jälkeen tehtiin kyllä pari pientä paikkamakuupätkää ihan onnistuneesti.

 

Laukaan ryhmänäyttely 7.7.2013

Oletko nyt aivan varma, että mahdun tänne...

Tiistaina se sitten viimein tapahtui... Eli minä vaihdoin vm. -98 Almerani vm. -08 Passattiin, jossa on ilmastointi, voitteko kuvitella! :D Pari viimeistä viikkoa meni autoja tutkiessa, niin netissä kuin paikan päällä koeajaen. Uudessa autossa tuli tietysti olla tilaoptio kahdelle belgianpaimenkoiralle tulevaisuutta ajatellen... Tiistaina oli tarkoitus lähteä koeajamaan superkivaa Passattia Jyväskylästä, mutta soitto aamulla paljasti että kyseinen kaara oli jo myyty. Voi surku! Ei kun taas etsimään. Sitten huomasimme, että samanlainen Variant oli myynnissä Pohjanmaalla ja mittarilukema oli vielä huomattavasti pienempi. Eikun ajelemaan kohti Pohjanmaata ja sehän oli rakkautta ensisilmäyksellä. Nyt pitäisi vielä saada koiraveräjä autoon, pojat aloittivat jo hitsailun ja kehikko.. kehys.. mikä lie, alkaa olla jo valmiina :P Niin ja Almera on myynnissä jos kiinnostaa!

Sain kevättalven tottiksista hieman kuvia. Tässä luoksepäästävyystreeniä

Keskiviikkoaamuna treenailtiin vähän tokoa, tai lähinnä näytin alokasliikkeet Neon kanssa ja sitten mietittiin miten Nemi-japsi voisi lähteä liikkeitä harjoittelemaan. Mitähän mä teen ton mun vasemman käden kanssa seuraamisessa... :P Leikkaan pois. No sain itse asiassa illemmalla agilityn lomassa pari hyvää vinkkiä/muistutusta meidän tokojuttuihinkin: a) luoksetulossa aina vain eteentulo ja treenataan erikseen edestä sivulle siirtymistä (vain pari toistoa kerrallaan) b) liikkeestä jääviä voi treenata sivuttain kävelemällä, joka on astetta helpompi verrattuna että koira seuraa.

Keskiviikkoiltana mentiinkin sitten agilitya alla näkyvän radan mukaisesti. Neo teki heti kaksi nollarataa peräkkäin, upea miäs <3 Toisella kerralla sitten viilattiin vähän tiettyjä kohtia, esim. 9. hypylle oli niin paljon vauhtia että siihen tuli väkisinkin aika laaja kaari. Muutamia rimojakin tipahteli, mikä on tosi harvinaista Neolle. Johtuikohan siitä, että hypyt olivat erilaisia ja siten vähän eri korkeudella? Tai sitten sitä vauhtia vaan oli liikaa / näytin ponnistuspaikkoja väärin.

Keppejä treenattiin pariin otteeseen lyhyellä versiolla, lopuksi kokeilin sanoa käskyn ja kulkea itse reilusti kepeistä kauempana - onnistui ilman mitään käsiohjausta molemmilta puolilta! Vautsi miten Neo haki ensimmäisetkin välit oikein, ihan yllätyin. Siitä kiitos ja kunnia 2 x 2 treenaukselle (täältä alkoi ja kuukauden päästä oltiinkin jo tässä) jota kyllä suosittelen ensisijaiseksi opetusmenetelmäksi agiliitäjille keppien suhteen. Ja sitä on helppo treenata kotipihalla!

Kotipihalla ollaan myös tehty tokoa, aamulenkin yhteydessä on kiva ottaa pari toistot eri liikkeitä ja agilitykepit. Olen nyt vahvistanut luoksetuloa niin, että aina on pallo meikäläisen leuan alla josta palkka sitten tipahtaa. Kyllä tuolla koiralla on ihan eri meiniki tekemisessä lelun kanssa verrattuna ruokapalkkaan.

Hankala taito tuo kävely :D

Sunnuntaina käytiin sitten Laukaan ryhmänäyttelyssä. Groenendael uroksia ei ollut kuin kolme ja kaikki avoimessa luokassa. Panulle tuli joku kehää seurannut tuomari valittamaan avustamisesta - ei sitten sanonut mitään niille viereisille tytöille jotka huutelivat Pikiä ja Akua ja heittelivät palloa ja patukkaa... Kun seurasi sitä toimintaa niin tämä herra kävi juuri miehille sanomassa asiasta. Joooo-o, ymmärtäähän sen jos sanotaan mutta olisi reilua sanoa kaikille sitten.

Neo oli kuitenkin nätisti, korvat eivät nyt ihan niin tarkkaavaisena kuin joskus aiemmin. Muiden kanssa Neo tahtoi vetää juostessa, mutta tuomari oli tosi kiva kyllä liikuttamaan ja yksilöarvostelussa saatiin juosta pari kertaa ympäri + edestakaisin että saatiin varmasti nättiä ravia. Siitä tykkäsin tosi paljon, muut tuomarit saisivat ottaa mallia. Pidemmittä puheitta arvostelu:

Tuomari: Paavo Mattila (kehässä myös harjoitusarvostelija)
"Kaunis uros, jolla oikeat mittasuhteet, kaunisilmeinen pää, hyvät korvat, kaunis kaula. Sopusuhtainen runko, hieman luisu (?) lantio, kulmauksia voisi olla aavistuksen enemmän. Kaunis karva, liikkuu ja esiintyy hyvin."

ERI, AVK3, PU3

Ei sertiä meille tänäänkään... :(  Ehkä Neossa ei vaan ole tuota näyttelyainesta tarpeeksi, voi olla että me jätetään erkkarin jälkeen tämä touhu ja keskitytään vaan harrastamiseen. Neon iskä kuitenkin sai kaksi jäljellä olevaa sertiä kolmella ekalla avoimen luokan esiintymisellä :P Masentavaa.

Henkilöryhmää

Kärpäsiä metsässä ja Mörkö kylässä

Neo ja Mörkö

Aloitetaas ihan maanantaista ja hakutreeneistä. "Jee ensimmäiset hakutreenit tänä vuonna kun pääsee metsään, eikä pelkkiä ilmaisuja!" - tai jotain sinne päin kuten tulen kertomaan... Alkuun mietin, että en ota ilmaisuja ollenkaan kun metsähommista on niin pitkä aika. Ympärillä hääräsi vielä pörriäisiä, joten mietin mitä Neo oikein niistä miettii sitten. Päätettiin kuitenkin kokeilla metsän reunassa että miten rullanäyttö sujuu, ja sehän meni loistavasti. Sitä paremmin tietysti mitä parempi maalimies oli, kyllähän koirat sen huomaa jos ollaan sydämellä touhussa.

Äläs ala isottelemaan JUNIORI!

No, hienoista ilmaistuista rohkaistuneena siirryttiin sitten metsään. Ensimmäinen pisto valmiiksi piilossa olevalle maalimiehelle ok, hyvin meni ilmaisutkin. Sitten loppuikin vietillä meneminen ja surinapelko vei voiton - toisessa lähetyksessä Neo pysähtyi 10 m päähän ja pälyili minua, sitten juoksi äkkiä kuusen alle piiloon... Voi elämä :(  Saatiin onneksi kuitenkin loppuun onnistunuttakin touhua kun hetsattiin vähän, mutta kyllä hajotti. Teepä nyt sitten hakukoira surinaa pelkäävästä koirasta, onko järkeä edes yrittää... Maanantain fiilis:

Tiistaina käytiin pitkästä aikaa Laukaassa treenaamassa agilitya alla olevaan tyyliin. Näytti simppeliltä valssiharjoitukselta, mutta kyllä sai Neonkin kanssa olla tarkkana rintamasuunnasta ja minne kenkien kärjet osoittavat 3. putken jälkeen.

Torstaina käytiin Saarijärvellä agilityssa. Perussettiä, vähän valssia ja harjoiteltiin "shhh" -hidastusta, jotta Neo saa nopeita käännöksiä tarvittaessa. Takaa kiertämiset menevät nätisti. Tosi kiva edelleen että puomi sujuu nykyään!

Lauantaina olikin toiseksi viimeinen kerta saalisviettikurssia. Neo sai aluksi toimia esimerkkinä, miten kahdella lelulla leikitään oikeaoppisesti. Täytyy vaan muistaa heittää toista palloa aina koiran menosuuntaan eli vaihdella oikealle ja vasemmalle. Irti-käsky taitaa itseltä tulla melko ajoissa, mutta se jäi monella aika myöhäiseen hetkeen. Toisella kiekalla otettiin Neon kanssa seuraamista ja olikin huippua saada vinkkejä, miten alun nostatus tehdään oikeaoppisesti: saalis, haukutus, saalis -> seuraa. Ja KUNNON saalis, minä kun luulin että yritän jo, mutta täytyy laittaa vielä enemmän kehiin :P Lopun palkkauksessa on myös muistettava irti -käskyn jälkeen vetää palkkaa saaliina taakse/poispäin, kun vapautetaan koira.

Kurssin jälkeen jäin vielä treenailemaan Neon kanssa pari toko-juttua hallille. Yritettiin ohitustreeniäkin, mutta se meni taas niin nätisti että vaatii luultavimmin kotihoodit että Neo vetää hihnassa... No, yritän pitää mielessä että ensin 100 onnistunutta toistoa ja sitten vaativampaan ympäristöön. Tehtiin kuitenkin pari seuraamispätkää käskittyen hyvään nostatukseen, jotta homma sujuu hyvällä vireellä niin ettei palkka ole näkyvissä missään. Vau mikä ero siihen, että tuosta vaan sanoo "seuraa"! Ja me kun ei olla edes tuollaista palkatonta treeniä tehty, vitsit miten meni kivasti.

Otettiin myös liikkeestä maahanmeno ja stoppi ihan loppuun asti kokonaisina suorituksina, erityisesti stoppi oli supernopea. Luoksetuloa tehtiin lyhyeltä matkalta, sillä Neolla on näköjään joku kumma idea että 15 m luoksetulossa se voi tulla suoraan perusasentoon sivulle? Wat. Hyppy meni kokonaisena suorituksena hienosti ja paikkamakuunkin otin 2 min ihan itsekseen.

Tauko, jookos... Wanhus ei jaksa

Lauantaina ystävällemme järjestettiin 30 w yllätyssynttärit (nyt uskaltaa jo postata kun sankari tietää :P) Tampereella ja minä kävin varkain hakemassa Mörkö-koiran hoitoon. Neo ja Mörköhän tapasivat Mörkön ollessa vasta joku 9-viikkoinen pikkupentu, mutta eivät olleet tämän jälkeen juuri nähneet joten jänskäsin vähän että mitähän tapahtuu. En ottanut huomioon, että Mörköhän ei yhtään tykännyt siitä, että vieras, jota se ei muista, tulee yhtäkkiä sen kotiin :D Se murisi korvat luimussa eteisessä ja tuumasin vähän aikaa ovea vasten istuttuani, että tilanne vaatii lihapullia. Onneksi niitä sattui olemaan mukana! Parin lihapullan jälkeen aloimme tulla paremmin juttuun. Loppusilauksena nappasin mörkön pedistä peiton ja kuljeskelin hyvin vaarattomasti, sitten Mörkö uskaltautui haistelemaan ja oltiinkin taas kavereita.

[ Koska Blogger taas vammaa eikä löydä videoitani, tästä näkee hieman actionia. Tein hienon aitaviritelmänkin, ettei Mörkö vaan miettisi etupihalle juoksemista :P ]

Pojat tulivat kuitenkin heti juttuun toistensa kanssa, kuten kuvista näkyy. Ihan mahtavaa :) Asennetta nuoressa (puolivuotiaassa?) käyttislabradorissa on kyllä siinä mielessä, että Neon on pitänyt välillä hypätä selkään ojentamaan ettei vanhempien päälle hypitä. Äristä ei kuitenkaan ole tarvinnut kuin silloin, kun Mörkö on tavoitellut Neon suusta palloa. Vaikka luulisi, että käyttis voisi olla kovapäinenkin, niin Mörkö kyllä tottelee heti kun sille sanoo ei (nimim. kerran karjaisin että nyt loppuu, kun leikkiä oli jatkunut 2 h sisätiloissa!) ja tulee heti kutsusta luo. Näköjään kehuistakin, vaikka kehuisi Neoa :P Molemmat ovat niin ihanan leikkisiä että ovat kyllä samalla aaltopituudella.

Nesteytyskin täytyy toki muistaa