Pahoittelut tauosta

Hupsista heijaa, lähes kuukausi meni hiljaisuudessa. Anteeksipyyntönä seuraa kuva/videopostaus missä on mahdollisimman vähän tekstiä... ;)

Ollaan kuitenkin puuhasteltu kaikenlaista: agilitya, agilityn möllikisoja, tokoa, esineruutua ja hoidossa on ollut koirakavereita. Osaltaan blogihiljaisuus johtuu myös siitä, että minulla on ollut toinen blogiprojekti vireillä HIIT-tyyppiseen treenaamiseen liittyen. Olen jo ikuisuuden kypsytellyt ideaa ja viimeinen niitti projektin aloittamiselle taisi olla se, kun Iltalehti pyysi minulta äskettäin haastattelua aiheesta. Minä kun starttasin homman ennen crossfit- ja HIIT-buumia 3-4 v sitten ja muutenkin treenitapani poikkeaa "normeista". Tarkoituksena on ensi vuoden alusta tarjota ilmaisia treenejä blogissa, video-ohjeistuksin. Toivottavasti alatte sitten kaikki treenaamaan kanssani :) Tekosyitähän ei ole kun treenit vievät vain 15 min päivässä, 5 krt viikossa, ja treenit voi tehdä helposti kotosalla!

Tuleva blogi

Takaisin koirapuoleen. Kävimme siis itsenäisyyspäivänä 6.12 agimöllikisoissa Saarijärvellä pokkaamassa vähän palkintoja nyt joulukuussa. Ihmettelin kun emme päässeet eräässä luokassa kolmen parhaan joukkoon palkintopallille, vaikka mielestämme teimme nollaradan ja Neo oli tosi nopea. No siinä tarkistelin sitten pistelappua ja virhehän siinä oli laskijalle tullut - ykkösiä oltiin. Kannattaa tosiaan varmistaa näitä, kerran aikaisemminkin taisi käydä Laukaassa näin. Palkintokakku oli jo jaettu, mutta saatiin muita palkintoja ja jälkeenpäin vielä kivoja kuvia, joten tämähän kävi meille. Kuvaajana Henna Suhonen:

 

 

  

 Vielä palkintopose:

Tänään käytiin Neon kanssa treenailemassa ihan omin päin pari agilityrataa kun ei ollut joululoman vuoksi normitreenejä:

Kavereitakin on ollut kylässä, Kira-malinois ja Nemi-japsi viettivät öitä hoidossa meillä. Tässä vähän belgijuoksentelua:



Kovin hauskoja otuksia ovat nuo belgit keskenään.

Jouluna Neo tapasi myös pukin, ei pelottanut:

 

Ja onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta 2014 kaikille lukijoille!

Hiljaiselon jälkeen

Pahoittelen pitkää kirjoitustaukoa... On näköjään mennyt yli kuukausi kun olen kirjoitellut varsinaisista treenikuulumisista. Arvostan sitä, että eilenkin 50 innokasta kävi tarkastamassa joko on uutta sisältöä... ;)

Tästä meinasi tulla angstipostaus, missä kirjoitan miten mikään ei ole huvittanut ja miten ei jaksa hinkata samoja vanhoja ongelmia... Olin kirjoittamassa että paikkamakuu menee aivan perseelleen ja agilityn keinu on yhtä pelottava kuin ennen. No se keinu kyllä on, mutta tänään tehtiin ihan kivat paikkamakuut - palataan tähän myöhemmin.

Mosku, Nemi & Neo metsäreissulla

Ollaan siis harrasteltu erityisesti tokoa ja agilitya viime ajat. Tokossa meille sanottiin sellainen idea, että voitaisiin aina pitääkin pallo siellä kainalossa ja kisat olisivat ainoa paikka missä pallo ei ole siellä missä sen pitäisi. Olen ottanut nyt käyttöön pikkupallon mikä uppoaa näkymättömiin kainaloon, jotta näköärsyke häviää. Saatiin myös Laukaasta sellainen vinkki/ehdotus/huomio, että jotkut "huiput" treenaavat niin että koira nostetaan ihan älyttömään viettiin (mm. eteenlähetyksiä aina välissä) eikä sitä ns. pureta missään vaiheessa kentällä, palkka tulee vasta autolla. Neo vissiin on sen verran hanskassa ja kiltti poika että se voisi kestääkin sen - mitä enemmän viettiä sitä vähemmän ympäristön häiriöt vaikuttavat - mutta en tiedä tuosta... Ei sitä itse ainakaan osaa lähteä tuollaista rakentamaan.

Mutta kun minä en yletä...

Nouto on kuitenkin mennyt eteenpäin, pienellä treenimäärälläkin. Vaihdoin tunnarikapulan 1 kg noutokapulaan ja Neo nostaa sen + pitää sitä suussa nätisti vapautukseen asti, aikaa on kasvatettu vähitellen. Ihan hyvin kun miettii että lähdettiin siitä 0.5 s heittelystä/pureskelusta. Nyt on ihan eri fiilis koirallakin verrattuna pakkonoutoon, missä painoin kädellä kuonoa mälläyksen lopettamiseksi. Videollakin näkyy miten Neo tarjoaa hommaa ilman käskyjä:



Eilen käytiin Neon kanssa eläinlääkärissä uusimassa rokotukset. Olisi noilla vanhoilla tosin tainnut päästä vielä vuoden, mutta kun soitin viime vuonna että täytyykö uusia 1 v vai 2 v päästä (ei lukenut lapussa) niin sanottiin että vuoden. No onpahan hoidettu ja samalla pääsin kysymään Neon toisesta silmästä, joka aina välillä vuotaa. Olin arvellut oikein, että jos se on aina sama silmä ja rähmä on harmaata niin ei sitä joka kerta kannata eläinlääkäriin viedä. Otin muuten aamulla Neon painon ja se oli mukavasti 27 kg, rotumääritelmässähän belgiurosten paino on 25-30 kg.

Ja toiset ylettää kiipeämättäkin...

Agilityssa meidän suurin mörkö on edelleen keinu, kuten jo mainitsinkin. Se ei ole vaan yhtään edistynyt jostain syystä vaikka joka viikko sitä treenataan. Pitäisi varmaan hommata joku laudanpala millä Neo voisi tasapainoilla kotona. Noh, tässä eilisen ratahahmotelma:

Piirretty reitti oli siis meille haastavin osuus. 4.-5. hypyt valssilla, kepeille (9.) Neo meni upeasti täydestä vauhdista oikeaan väliin kun tajusin olla itse rynnimättä sinne. Hypylle 14. tuli jaakotus, jossa onnistuin jopa tekemään liian hyviä jarrutuksia ja sain houkutella Neoa yli. Parin yrityksen jälkeen tajusin että Neo täytyy saada himmaamaan vauhtia jo pituudelle (15.) että se tajuaa lähteä putkeen. Renkaalla (17.) oltiin rintamasuunta koiraan päin ja ohjattiin vielä oikealla kädellä kunnes koira lukitsi esteen, sitten tuli pakkovalssi hypylle 18. Aika nopeasti Neo hoksasikin homman, vaikka tuollaiset nopeat käännökset ohjauspuolen vaihdoilla ovat yleensä sille hankalia.

Keinua varten olin tuonut Neolle grillattua broilerin nahkaa ja kyllähän sen näki että nyt on aivan superherkku, mutta ei se rohkeutta oikein lisää tuonut. Pöh :(

Kyllähän se Moskukin sinne lopulta pääsi.

Pe-iltana tokoiltiin vielä Laukaassa ja täytyy sanoa että oli hyvät treenit! Ehkä se on tuo agility ennen sitä mikä rauhoittaa sopivasti, Neo lönkytteli nimittäin jäähdyttelylenkillä pari metriä minun takanani mikä on todella harvinaista... Meillä oli hyvä paikkamakuu. Luitte oikein. Neljä koiraa ja 10 sekuntia ennen kahta minuuttia toisesta reunasta nousi koira, joten päätin mennä palkkaamaan Neon onnistuneesta suorituksesta. Wuhuu! Sitten tehtiin kaikki yhtä aikaa omia juttujamme kentällä, Neo meni tosi kivasti oikeat kulmat seuraamisessa ihan vaan näkymätön pallo kainalossa. Tajusin myös, että en oikein osaa itse kääntyä oikealle kun pelkään että astun koiran tassujen päälle, täytyy hidastaa vauhtia ja alkaa kääntää rintamasuuntaa yhtä hyvin kuin vasemmalle.

Noutohommia tehtiin myös, näköjään voidaan jo ottaa askelia nätisti kapulaa kantaen. En tiedä pitäisikö nyt sitten opettaa Neo tuomaan kaikki lelut ja pallot niin että istutaan edessä, helpottaisiko se sitten tulevaisuutta... Nyt se siis vain tulee eteen seisomaan palauttaessa.

Lauantaina jatkettiin tokohommia osaavassa ohjauksessa Saarijärvellä. Kyselin vinkkiä mikä olisi seuraava askel noudon luovutuksen rakentamisessa ja homma päätyi siihen että Neo haki heitetyn kapulan + tuli oikeaan paikkaan eteen istumaan se suussa. Wat? Olin henkisesti valmistautunut taas pitkään kiviseen tiehen. Piti vain sanoa Neon pidellessä kapulaa käsky "Tänne". Kannatti rakentaa luoksetulo varmaksi ennen kuin lähti tähän noutohommaan. Vähän se kapula meinasi lähteä pyörähtämään suussa wanhan ajan malliin tuossa vauhtihommassa, joten saatiin vinkki että voisin opettaa Neon koskettamaan kättä. Tällöin ei kuono nousisi ylös.

Väliin otettiin kaikkien kanssa (~ 6 koiraa) 2 x paikkamakuu. Kylläpä jännitti... Mutta siellä se Neo pysyi loppuun asti! Aikaa en edes tiedä, mutta se tuntui kahdelta minuutilta. Uusinnalla Neo päätti käydä kyljellään kun ohjaajat lähtivät koiria kohti, siitä se kyllä mahalleen kierähti kun tulin sivulle... :P Nauratti niin paljon että en tajunnut sanoa höpö höpö.

Toisella kierroksella tiedustelin sitten vinkkejä kaukokäskyihin, minä kun olen ajatellut että ne ovat meillä ihan perseellään ja olen tehnyt kaiken väärin kun en ymmärrä mitään asiasta... :P Positiivinen suhtautuminen. Paljastuikin, että Neo osaa monta juttua oikein nätisti takajalkoja liikuttamatta: maahan - istu, istu - maahan, istu -seiso ja maahan - seiso. Neo osasi myös siirtää painonsa oikein seiso - maahan ja seiso - istu, mutta näihin täytyy opettaa eri käskyt. Taidan käyttää "down" ja "peru". Sitten vaan kotona jumppaamaan! Tulipas loistofiilis kun Neo yhtäkkiä osasikin niin paljon treeneissä, vaikka ajattelin että nyt on vaikeat hommat. Tässähän tulee kohta positiivinen fiilis tokosta, apua... ;)

Siellä juonitaan taas kavalia kepposia omistajien päänmenoksi...

Tokon jälkeen tehtiin vielä parit hakuilmaisut läheisessä metsässä. Päätin testata, josko Neo handlaisi jo rullan tuonnin ilman sen heittämistä maalimiehelle lähtötilanteessa. Otettiin aluksi yksi kokeilu vanhaan malliin ja sitten ihan vaan niin, että maalimies lähti rullan kanssa piiloon. Hienosti meni, jee! Ote on hyvä ja selvästi päämäärä tiedossa, kerrankin en ole edennyt liian nopeasti eteenpäin.

To do:
- Hommaa viimeinkin se kiintorulla
- Kotona Panu avuksi ja rullan noutotreeniä niin että luovutusasento tulee selväksi. Vaaditaan joko seisaaltaan edessä tai sama kuin noudossa eli istuen, täytyy katsoa kumpi on parempi ettei koira paineistu ja menetä intoaan.
- Ilmaisut muutaman kerran niin että Neo näkee maalimiehen lähtevän rullan kanssa, kokeillaan kuitenkin aika pian myös sitä että maalimies on jo piilossa.

Koirien leikkejä ja reissu tiedossa

Reilu viikko sitten lauantaina 24.8 japsipentu Mosku tapasi Neon ensi kertaa. Hieman jännitti pikkuhauvaa, mutta välillä uskallettiin jopa vähän leikkiäkin:



Viime maanantaina tehtiin esineruutu teemalla sinnikkyys. Otin matkaan kaksi kankaanpalasta, joiden tiedän olevan hyvin epämotivoivia löydettäviä Neolle. Maasto oli tiheää ja alue lyhyempi, ~ 2 m x 20 m. Äijä näytti tarkastavan koko alueen ennen kuin tuumasi että kai se täytyy sitten ällöä tuoda kun ei parempaakaan ole... Läheisempi kangas palautui parin metrin päähän minusta. Sitten käytiin tahtojen taisto viimeisen esineen kanssa, joka ei tahtonut löytyä. En ottanut uudelleen lähetystä kun äijä näytti kuitenkin työskentelevän koko ajan, vaikka välillä pysähtyikin hetkeksi katsomaan minua että olenko varma että siellä on vielä jotain... No sitten Neo sattui menemään oikeaan suuntaan ja huomasin sen saavan hajun. Toinen kangas palautui ihan käteen asti :) Sinnikäs kaveri!

Tiistaina otettiin tokoilua/tottista porukalla. Meillä oli kunnon häiriöt, vieressä pikkupojat skeittasivat rampilla ja koirat haukkuivat autoissa. Tavoitteena on nyt Neon kanssa ottaa aina ns. kisamainen alku treeneihinkin eli seuruuttaa kentälle perusasentoon ja siitä lähtee kaikki touhu. Pitäisi nyt vaan muistaa se, että ei houkuttele koiraa vaan antaa koiran olla aktiivinen! Se on mun synti että sorrun käskyttämään Neoa kun sen huomio menee ulkona kaikkiin häiriöihin, kotona kuitenkin palkkaan tosi paljon omasta aktiivisuudesta. Kun koira hakeutuu oma-aloitteisesti sivulle autosta hyppäämisen jälkeen -> saalispalkka, ei anneta purra -> seuraaminen treenikentällä -> pysäytetään perusasentoon ja palkka.

Otettiin myös maahanmenotreeniä ja pari hyppyä + luoksetulo. Ehkä mä vaan yritän saada sen maahanmenon nopeaksi ilman mitään tassujen läimäytyksiä kun ei se vaan ole Neon tyyli, palkkana ruoka ja ohjaajan siirtyminen vähitellen edestä sivulle. Hypyt ja luoksetulo menivät oikein mukavasti. Meinattiin ottaa 1 min paikkamakuu skeittirampin vieressä, mutta totesin että häiriö on nyt ihan liikaa. Otettiin siis onnistuneet luoksepäästävyys + tosi lyhyt paikkamakuu vähän kauempana, Neokin pysyi istumassa luoksepäästävyydessä. Sitten otettiin vielä se 1 min makuu kun skeittipojat lähtivät - no olisi vaan pitänyt jättää tekemättä... Huomasin että nyt koiraa ahdistaa ihan liikaa ja olin juuri palaamassa vierelle kun se varasti luo, argh. Alan huomata kaavan tuossa milloin se häipyy: ei tunne oloaan turvalliseksi + välimatka minuun on lyhyt. Tottelevaisuus on ihan p**seestä ja harkitsen vakavasti pelkkää agilityuraa... :P

Keskiviikkona ja torstaina oli agilitya. Alla keskiviikon harrasteporukan rata, jos taas muistan oikein näin viiden päivän jälkeen... Näytti hyvin simppeliltä mutta siinä oli pari mietityttävää kohtaa. Kokeilin vähän jaakotus-tyyppistä ratkaisua 2. hypylle kun putken suu oli siitä suoraan edessä: vähän matkaa vasemmalla ohjauskädellä ja oikealla kädellä heitto kepeille toimi hyvin. Valssikin olisi varmaan ollut ihan hyvä. 4. hypyltä takaa kierrolle oli ongelmia kun en uskaltanut lähteä kepeiltä ottamaan etumatkaa - tässä huomaa että kannattaa treenata kontaktit ym. varmoiksi pitkän matkan päästäkin niin ohjaus helpottuu. Suurin kysymysmerkki itselleni tuli putken jälkeen, miten sinne ehtii ohjaamaan?! Pyyhkäisin Neon oikealla kädellä vasemmalle puolelle ohjattavaksi eli vähän niin kuin epätyylikäs takaa leikkaus... :P

Perjantaina tokoiltiin illalla Laukaassa toiseksi viimeisen kerran "Kohti alokasluokkaa" -ryhmässä. Otettiin pari toistoa ruutua ja Neolle sai jo aloittaa stoppien teon. Sitten pohdittiin meidän noutopulmia eli edelleen sitä faktaa, että Neo pyörittelee kapulaa suussa löysällä otteella kun on paikallaan. Ei sillä että olisin asialle mitään tehnytkään kun nouto ei vielä alokasluokassa tule. Meille ehdotettiin noudon opettamista tunnarikapulalla, sillä se on tarpeeksi pieni ja epämotivoiva (ei nosta virettä liikaa) esine. Kouluttaja teki parit toistot Neon kanssa ja äijä ei olisi halunnut millään lopettaa tunnarin nostelua... :P Tuo vaikuttaa ihan varteenotettavalta keinolta, sillä en aio enää yhtään kertaa tehdä pakkonoutoa. Tajusin, että olin lähes pilannut noutoinnon kapulan kanssa pitotreeneillä. Neo ei vaan kestä sitä, että pakotteella laitetaan pitämään esinettä suussa nätisti - homman täytyy tapahtua positiivisen kivan touhun kautta.

Lauantaina olinkin sitten töissä agilitykisoissa (3. luokka) koko päivän. Klo 8:30-16, puuh... Kiitos vaan Nina aurinkolasien tuomisesta :P Oli sinänsä ihan mielenkiintoista katsella touhua. Monella tuntui 3. luokasta huolimatta olevan ongelmia siinä että koira pysyy paikallaan lähdössä ja monet koirat lipsuivat kontakteilla, erityisesti puomilla josta lähdettiin 90 asteen käännöksellä oikealle. Ohjaajilla oli myös hyvin erilaisia äänenkäyttötyylejä, toiset karjuivat aggressiivisesti koko radan ja toiset ohjasivat hillitymmin.



Sunnuntaina Nemi ja Mosku tulivat leffaseuraksi ja Nemillä ja Neolla oli taas omaa kivaa kuten ylhäältä huomaa... Tuollainen sähäkkyys liikkeestä jääviinkin niin hyvä tulee!

Välikommentti tähän, otin tänään vähän videolle omia treenejä että näkisin onko formi kunnossa liikkeissä... Huomasin sitten videolta että Neo ei oikein arvostanut tömistelyä kauneusunien aikaan :P Sen ilme oli juuri sellainen "I just don't get you humans."

Tuli tehtyä vähän rankempi treeni tänään koska huomenna lähden 9 päivän työreissulle Kreikkaan. Suosittelen masokisteille:

1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella
100 x heilautus kahvakuulalla kättä koko ajan vaihtaen (mulla 6 kg käsipaino, joka oli ehkä hieman liian kevyt touhuun)

3 kertaa seuraava kahden liikesarjan setti:
- 20 x tasajalkahyppy esteen yli (korkeus reiden puoliväli) + burpee punnerruksella
- 20 x käsilläseisonta seinää vasten

100 x heilautus kahvakuulalla
1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella

Aikaa en katsonut tarkasti, mutta alle 40 minuuttiin meni. Eniten hajottivat esteen yli hypyt, kyllä oli syke korkealla... Joku päivä mä vielä pistän treeniblogin pystyyn ja kaikki saavat kärsiä mun kanssa viisi kertaa viikossa :) Tosin normaalisti vain vartin kerrallaan.

Neolla alkaa siis kesäloma kun meikäläinen on poissa, katsotaan miten tämä vaikuttaa herran treeni-intoon reissun jälkeen. Kyllä tulee ikävä mun poikia <3 Palataan blogikuulumisiin taas parin viikon jälkeen!

Ensimmäinen TOKO-koe 18.8.2013

Viime maanantaina lähdettiin vähän kauemmas hakumetsään. Oli taas sateista, vaihteeksi... Alussa meni pasmat hieman sekaisin kun eräs bortsu päätti tehdä mulle lävistykset ylähuuleen! Olin kuullut jotain varoitusta nenän nappaamisesta aiemmin, mutta ajattelin että se on vain sellaista perus hyppytörmäyspusua. Ei se sitten ihan perus tainnut olla kun tuli kaksi reikää ja verta :P Tähän mennessä olen iloisesti pusutellut kaikkien koirien kanssa, mutta jatkossa Neo on kyllä ainoa kenet päästän lähelle naamaa...

Neolle otettiin neljä pistoa (3 maalimiestä) ilmaisuilla. Heitin taas rullaa metsään ja maalimies paineli siitä piilolle. Mokailin vähän itse siinä vaiheessa kun Neo toi rullaa: ei saisi antaa isoja kehuja (tiputtaa rullan liian aikaisin) ja täytyy muistaa itse liikkua keskilinjalla eteenpäin! Mutta aina se rulla sieltä kyllä palautui ja kerran jopa suoraan käteen asti. Kunhan aletaan noudon luovutus treenaamaan kuntoon niin luulen, että se vaikuttaa rullaankin. Ja tietysti se aito kaulassa roikkuva rulla on helpompi pitää suussa kuin kaasuletkun palaset.

Keskiviikkona satoi niin paljon, että agilitytreeneistä ei tullut mitään. Siis osallistujia ei tullut paikalle, vaikka oli se hiekkakenttäkin kyllä kamala. Neon kanssa otettiin vähän tokohommia ennen kuin lähdettiin kotiin. Se on selvästi alkanut hiffata luoksetulon paikkaa sen verran, että törmäys ja sivulle tulo on jäänyt pois, mutta tipan vinoon se saattaa jäädä. Edestä sivulle perusasentoon siirtyminen on parantunut teknisesti huimasti eikä vinoja suorituksia juuri tule. Välillä olen käyttänyt naksutintakin paikkojen vahvistamiseen.

Perjantaina liidettiin sitten agilitya Saarijärvellä. Ei kannata yrittää piirtää rataa pari päivää myöhemmin, sillä silloin saatat muistaa jopa puolet radasta :P Alla siis alkupätkä, kyseessä oli mölliradan tasoinen kieputtelu. Neo lähti kuin ohjus taas vaihteeksi, odottelin 3. putken suulla selkä Neoon päin ja himmailin. 4.-5. sitten valssi, jos nyt muistan radan oikein ylipäätään... Vaikein paikka oli 8. hyppy, jonne paras vaihtoehto Neon vauhtikäännöksiä ajatellen oli jaakotus. Keinua otettiin taas erikseen, paras olisi varmaan jatkossa käyttää vain leluja siinä niin vire pysyy korkealla.

Radan lopussa oli sitten mm. kepit ja pussi. Kepeissä mentiin taas vähän arpoen eka väli vaikeammalta puolelta, mutta ihme kyllä sitten ihan oikein parit seuraavat kerrat ilman mitään apuja. Ehkä se siitä ilman mitään kummempia tehotreenejä (?).

Kira

Perjantai-iltana ei meidän "Kohti alokasluokkaa"-tokokurssilla ollut kuin kaksi koirakkoa paikalla. No sehän passasi mulle, tehtiin kisamaisesti hommat. Luoksepäästävyydessä Neo pysyi nätisti sivulla vaikka oli henkilönä uusi liikkeenohjaaja ja paikkamakuussa pysyi koko 2 min vaikka viereinen koira lähti jolkuttelemaan poispäin. Kyllä jännitti, mutta tuli uskoa lisää Neoon. Meidän yksilösuoritus oli kuulemma "heittämällä ykköstulos" (jota en tykkää kuulla juuri ennen kisoja, olen vähän taikauskoinen tuollaisissa, no palaamme tähän kohta...) mutta omasta mielestäni liikkeiden välillä perusasentoon siirtyminen oli kauheaa laamailua. Ja vire tietysti ylipääätään. Ainoa varsinainen virhe oli luoksetulon hieman vino asento edessä, maahanmeno oli hidas mutta sinänsä ihan oikein ettei koira ottanut askelia eteenpäin.

Mitä tästä opimme. Pitäisi treenata enemmän palkattomasti, ainakin alkaa ketjuttaa paria liikettä niin että ensimmäisen jälkeen ei saakaan palkkaa. Saatiin myös vinkki, että liikkeestä maahanmenossa voisi ottaa käyttöön takapalkan. Naksutin kun nostaa virepiikin eikä sinänsä palkitse koiraa.

Ihanat ilmat!

Sitten meidän ekaan toko-kokeeseen. III-tulos ja 139 p eli pistettä vailla II-tulos. Lisää tähän huokaus... -.- Voihan sitä optimistisesti ajatella, että olisi voinut jäädä tulokset kokonaan saamatta, kuten yhdeltä koirakolta meidän luokassa.

Tuomarina Pauli Härkönen

Osasuoritukset:
Luoksepäästävyys 10 (nousi seisomaan).
Paikalla makaaminen 0. Viereinen koira ampaisi kuin ohjus eteenpäin, siitä sitten viereiset koirat (toinen näistä Neo) ampaisivat myös perään ja tämän jälkeen kaikki muutkin koirat. Yhteensä kuusi koiraa, olipas se ralli. Saatiin uusinta ilman härdellin aiheuttajaa, mutta Neo oli sitten sen verran kiihkeässä mielentilassa että kellon lähestyessä kahta minuuttia herra ryömi jonkun 10 cm... sitten nousi istumaan + ryömi maassa vielä oman mittansa verran 10 sekuntia ennen kuin aika oli täynnä. Sen verran sentään lämmittää mieltä, että hyvä ettei tullut mun luokse - koiran pääkoppaa ajatellen hyvä. Silti vaan miettii sitä, että jos tästä liikkeestä oltaisiin saatu täydet niin se olisi ollut ykköstulos... Voi snautseri... Meiltä kyllä kysyttiin olisimmeko halunneet tauon ennen uusintaa, mutta turha sitä on enää tässä vaiheessa miettiä että olisiko pitänyt ottaa.
Seuraaminen kytkettynä 6½. Varsinaisen yksilösuorituksen ongelma oli yllättäen seuraaminen! Mitä?! Se oli siis luokattoman huonoa ja pilasi myös liikkeestä jääviä, jotka muuten olisivat menneeet täydellisesti. Näin videolta katsottuna Neo taisi osittain jänskätä isoa tuulessa heiluvaa telttaa kentällä, sinne suuntaan ainakin kovasti katseli.
Seuraaminen taluttimetta 7½. Vähän parempi, mutta silti kamala :P

Ajoittain seurattiin jopa oikeassa paikassa...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6½. Olisi pitänyt tajuta aiemmin toistaa seuraa-käsky kun Neolla ei ollut seuraamispäivä. Meni varmaan viisi metriä mun edelle (:D) ennen kuin tajusin toistaa käskyn ja siitä eteenpäin liike oli hyvä.

Luoksetulo 10. Voi tätä ironiaa... Meidän vaikein liike jota ollaan hinkattu viime kuukausi... No, treeni ainakin tuotti tulosta?!
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Tässä vaiheessa sentään tajusin toistaa seuraa-käskyn aiemmin, loppu meni taas hyvin.

Estehyppy 10. Sentään johonkin voi luottaa...
Kokonaisvaikutus 7. Koska liikkeiden välillä oli hinkkaamista saada Neo perusasentoon.

Aluksi oli vähän pettynyt olo, mutta sitten kun asiaa sulatteli niin hyvinhän tuo meni meidän ekaksi kisaksi. Siinä nyt oli vähän epäonnea viereisen koiran kanssa, mutta kyllähän sen paikkamakuun pitäisi olla niin varma että koira pysyy siinä vaikka viereinen laukkaa pois. Seuraamisessa näkyi sitten varmaan se fakta, että ei olla tehty palkattomia treenejä "kisamaisesti". Ohjaaja tietenkin myös jännitti ja kentällä oli outoja telttahökötyksiä, mitä kaikkea siihen nyt voi liittyä. Sivulle tulojen tiesin olevan hankalia ja ollaan tehty innostavaa treeniä missä otetaan vaan palkka sivulle tulosta, mutta eipä sillä ole paljon vaikutusta ollut. Tätä kaikkea pohdimme varmasti tänä iltana Katja Kiviahon koulutuksessa.

Tuomarista sen verran, että hän oli mukava eikä varmasti tiukimmasta päästä arvostelussaan. Välillä oikein itseäkin ihmetytti, miten joidenkin kolmoiskäskyistä ja käsimerkeistä ei lähde enempää pisteitä. Ei jutellut liikkeiden välissä turhia, paitsi harmitteli meidän paikkamakuun nollaantumista ja totesi (nauraen) liikkeestä maahanmenossa meidän seuraamisen olleen luokatonta. :D

Hyvien puolien fiilistely vielä tähän väliin, kympin arvoiset luoksetulo + estehyppy (hypyssäkin muuten huomaa miten viereinen teltta jännittää, mutta onneksi ei vaikuttanut arvosteluun):



Ihanat treenikaverit yllättivät taululla, jossa on kuvia meidän treeneistä kesältä. Ja niin hieno seuraaminen ;) Kiitos!!

Kaksi belgiläistä

Neo ja Kira

Voi kauheeta kun on mahtunut actionia viikkoon. Olen ollut iltaisin aina niin uupunut, että blogikaan ei ole edennyt. Mutta asiaan... Viime tiistaina tehtiin hakua. Suunnitelman mukaisesti otettiin Neolle nenänkäyttötreeni eli suorapalkkaa, 6 pistoa muutamalla ääniavulla. Etukulmat meni hienosti, niissä piti tosin alunperin olla ääniapu mutta unohdin huutaa maalimiehille... ;) 3. piilolla ei myöskään apuja, Neo lähti työskentelemään hieman taaksepäin mutta löysi kuitenkin maalimiehen. 4. piilolle ääniapu, oikein hieno pisto. 5. piilolle Neo teki kaksi kertaa lenkin (liian oikealla piiloon nähden) ja tuli takaisin keskilinjalle, tämän jälkeen pyysin ääniavun. 6. piilon maalimiehen Neo oli sattumalta kuullut liikkuvan jo 4. piilon jälkeen, meni hyvin ilman ääniapuja.

Herra oli ihan poikki tuon suorituksen jälkeen, tulisi kyllä muistaa kantaa vesipulloa keskilinjalla koko ajan. Treenit meni ihan hyvin, mutta sain hakukoulutuksesta kuullun ehdotuksen, että apuja tulisi päinvastoin lisätä radan loppua kohti. Huomasihan sen kyllä, että etukulmiin oli hirveä into ja varma meno, mutta niitä seuraavalla piilolla pisto ei ollut suora. Eli seuraavalla kerralla kun harjoitellaan nenän käyttöä otetaan ääniapua vasta etukulmien jälkeen.

Keskiviikkona oli harrasteryhmän agilityt, rata alla. Kiva pikkurata, missä oli kyllä treenin paikkoja. Renkaalle ei tarvinnut tehdä mitään vekkiä kun Neo tekee itse aina nuo vauhtikaaret :P Keinu oli vähän hutera, sitä otettiin erillisenä esteenä. Muutama eka toisto keinua meni hyvin, mutta sitten alkoi jännittää liikaa... Hypystä pimeään putkeen lähettäminen oli odotettavasti hankala (4.-5.) kun suoraan linjalla houkutteli helpompi putken suu. En halunnut tehdä siinä valssia, joten jarrutin vastakkaisella kädellä hypylle. Olisi pitänyt tehdä takaa leikkaus kun ohjasin sitten "väärällä" kädellä putkeen, vähän tökerön näköistä touhua oli mutta meni senoinkin.

Kontakteilla pysähtyminen on painunut vähän unholaan, Neo jarruttaa liian aikaisin A-esteellä joten voisi palauttaa namialustaa jatkossa maahan. Jos jaksaisi niin treenaisi jonkun koske-käskyn, mutta... :P Ei riittänyt into siihen 2on2off:iinkaan. 11. hypylle osumisessa sai itse olla tarkkana ja vähän herätellä koiran suuntaa, ettei mene renkaalle. Loppu sujuikin sitten kivasti, Neo irtoaa niin hyvin ettei siinä tarvinnut kun olla paikallaan ja luetella esteiden nimiä. :)

Naiset osaa ton poseerauksen paremmin...

Tokon suhteen mulle on herännyt kisajännitys ja kisakauhu! "Voi ei apua ei me olla valmiita miks piti ilmottautua" ja niin päin pois. Kiva kun epävarmimmat liikkeet on ne, missä on 2. ja 3. suurimmat kertoimet... Tuntuu, ettei luoksetulo tule millään varmaksi vaikka sitä hinkkaa ja hinkkaa. Edestä sivulle siirtyminen ollaan tehty aina erikseen, ettei tule mitään sekavia mielleyhtymiä. Sivulle siirtyminen on tosi hyvä pallo kainalossa, mutta ilman näkyvää palkkaa Neo tahtoo jäädä vinoon.

Treenisuunnitelma kisoja varten:
- Lyhyttä innostavaa treenipätkää, sekä niin että on palkka kainalossa että piilossa / takana tms.
- Koko yksilösuoritus pari kertaa läpi kisamaisesti. Huomio liikkeiden väleihin, vireen ylläpitoon ja siihen, että muistaa valmistella liikkeet.
- Luoksetuloa vaan hirveeeeesti. Naksutin mukaan että paikan oppii paremmin?
- Paikkamakuuta

Torstai-illasta perjantai-iltaan meillä oli malinois nimeltä Kira hoidossa, kuten kuvasaldosta huomaa. Kaverukset olivat kyllä niin ihania ja tottelevaisia, mulla oli hauskaa aina seuruuttaa niitä suojateiden yli kun kummankin reiden vieressä tapitti nappisilmät. Paikkamakuutakin otettiin parit toistot. Toista koiraa miettiessäni olen aina ajatellut, että se on pitkäkarvainen muunnos belgistä, mutta täytyy sanoa että olen tykästynyt tuohon malinois-versioonkin nyt. Kun on päässyt läheltä katselemaan kauemman aikaa niin ovathan ne aika uljaita :) Tervu on kyllä vielä ykkösvaihtoehto... Alla vähän rauhallisempia sadepäivän leikkejä perjantaiaamulta. Belgeillä on kyllä niin kiva leikkityyli (ja säästää korvia)!



Perjantaina liidettiin agilitya Neon kanssa Saarijärvellä, hankalin kohta taisi olla ohjauskäden vaihto (persjättö) sellaiseen kohtaan missä on kaksi putken suuta lähes kiinni toisissaan. Sai olla hyvin tarkkana omasta ohjauksestaan että koira valitsi oikean putken. Viilattiin myös sellaista kohtaa, missä ohjattiin putken takaa hypylle ja taas piti valita kolmesta putken suusta se oikea. Neo hiffasi hienosti yhdestä toistosta sellaisen vaikean kuvion, missä kepeiltä heitetään koira takana olevalle A-esteelle ja kepit pysyvät koko ajan ohjaajan ja koiran välissä.

Pe-iltana myös tokoiltiin Laukaassa, Neo oli ihan laamaväsymysotus mikä oli ihan hyvä koska suoritimme kisapaikalla 2 min ohjatun paikkamakuun viiden muun koirakon kanssa onnistuneesti. Ai että tuli hyvä mieli siitä. Väsymys vaikutti myös luoksetuloihin positiivisesti, sillä riitti vain "shhh" kuiskaus loppumatkasta ja Neo tuli superhienosti eteen törmäämättä :P No se ei kestänyt seuraavaan päivään, mutta kuitenkin... Otettiin myös apparin kanssa naksutintreeniä, missä appari naksauttaa heti liikkeistä jäävät että saataisiin ne nopeiksi.

Kira katsoo kateellisena Neon uintia... Oli ollut vesihäntä, eli ei uskaltanut päästää neitiä pulikoimaan

Voi kauheeta tästä tulee pitkä postaus. No onneksi kukaan ei pakota lukemaan :P Lauantaina tehtiin tokoilua ja esineruutua. Samaa naksutinhommaa ja luoksetuloja. Minut saatiin myös vakuuttuneeksi siitä, että nenäkosketus luoksetulossa ei ole sellainen asia jota kannattaa tässä vaiheessa yrittää saada pois. Olin siis ajatellut, että sellaisista luoksetuloista en palkkaa ollenkaan, kehun vaan korkeintaan. Mutta Neo-raukka ei tietysti ymmärrä mitä se tekee väärin ja pakka menee sekaisin... Parempi vaan vahvistaa, että kaikki mikä tapahtuu siinä edessä ilman isoa törmäystä on ok.

Esineruudussa Neolle kaksi esinettä, kauemmasta käytiin hakemassa haju ennen lähetystä. Hieno ja määrätietoinen nouto siinä. Uudessa lähetyksessä sitten ei usko riittänytkään, vaan Neo palasi kaksi kertaa keskilinjalle kun ei esine alkanut löytyä (vähän sama kuin haussa). Appari sitten kävi heiluttelemassa esinettä ja siitä sitten hieno nouto. Molemmilla kerroilla esine myös palautui minun käteeni asti eikä tipahtanut viimeisen metrin säteellä.

Paikkamakuut hoituivat molemmilta hienosti

Sunnuntaina olin talkoohommissa agilityn möllikisoissa ja tehtiin Neonkin kanssa jopa yksi rata, kilpahyppy. Ajanottaja kommentoi, että Neo menee putket kuin itse piru jahtaisi sitä :P Viitaten radan esteisiin 1.-4... Onhan tuo koira kyllä ihan älytön ohjus, tommosessa kisafiiliksessä tuntuu että sen vauhti vielä tuplaantuu. Olispa sillä vaan taitavampi ohjaaja... ;)

Lähdin siis 4. putken luota ohjaamaan, ekalla yrittämällä ei vastakkaisen käden herättely riittänyt ohjaamaan oikeaan 6. putken reikään kuten arvelinkin. Uusinnalla kuunneltiin sitten paremmin. Kepeissä molemmilla kertaa virhe alussa, muuten nätisti ("vaikeampi" ohjauspuoli). Ohjasin vaan suoraan samalta pulelta 10.-14. hypyt, joten 13. hyppy korjasi kurssin suuntaa sen verran ikävästi, että Neo protestoi kovasti menoa 14. hypylle. Harmi, että uusinnassa takaa kierto (16.) meni pitkäksi eli lähti takana olevalle hypylle... Lopun eteenmeno epävarma viimeiselle 19. hypylle ja uusinnalla jopa meni väärältä puolelta :D Eli harjoiteltavaa riittää siinä, että Neo irtoaa kun jään taakse. Tämä rata kyllä herätteli ihan hyvin tajuamaan millä tasolla ollaan tällä hetkellä, eli kisat jätetään suosiolla ensi vuoteen.

Tauko lenkillä

Möllien jälkeen otettiin pikku esineruutu (~ 40 m jana), Neolle näytettiin molemmat esineet ja appari kävi ne viemässä samalla kertaa. Ensimmäinen palautui hienosti, mutta kun toiselle ei taaskaan ollut apuja niin sama kuin ennen, lenkki ja paluu minun luo... Ei sitä vaan näköjään opi. Eli jatkossa aina apu jokaiseen lähetykseen! Toinenkin esine palautui kyllä kahden lähetyksen jälkeen, jossa aina siirryttiin lähemmäs esinettä.

Ja vielä sunnuntai-illan ratoksi tokoilua. Naksutinhommia, luoksetuloa ja patukka kainalossa ohjattu seuraaminen. Joko tähän saa viikon lopettaa :P Puuh.

Tehotreeniä

Neo odottelee vuoroaan hakumetsään

Sunnuntai oli oikein tehotreenipäivä. Klo 9 oltiin sovittu hakutreenit ja erinäisten kommellusten (alempi kuva) jälkeen olin jopa 9:30 paikalla. Autotallin ovi meni pois paikaltaan ja onnistuin siis jättämään auton avaimen takaluukun ja katon väliin... Ei siitä sen enempää... :P Neo pääsi heti tositoimiin ja pieni odottelu metsän reunassa vaan nosti virettä. Pohdin otanko tällä kertaa vain suorapalkkaa vai kokeillaanko ilmaisuja niin että heitän rullaa - päädyin jälkimmäiseen joka olikin hyvä ratkaisu.

Kiireellä kun lähtee...

Maalimiehet siis lähtivät tarpomaan metsään ~15 m päähän ja heitin rullan aina maalimiehen lähistölle (no kerran osui korvaan...). Maalimies poimi rullan ja siirtyi vielä viitisen metriä piiloon, neljä pistoa. Neo ampaisi matkaan eikä mitään arpomista rullan nappaamisen jälkeen!! Upeaa, äijä lähti heti pinkomaan takaisin. Luovutus oli vähän niin ja näin, tahtoi olla halu jo näytölle niin tiputti rullaa siinä metrin säteellä minusta. Näytöissä ei mitään kummallista, ne menee hyvin. Tuli kyllä hyvä fiilis kun pitkäaikaiseen pulmaan näyttää nyt olevan ratkaisu :)  Seuraavana treenataan sitten rullan luovutus kuntoon. Ensi kerralla voisi vaihteeksi ottaa vaativampia pistoja suorapalkalla ilman ääni/näköapuja lähdössä.

VIDEO

No yllä olevaa linkkiä klikkaamalla voi sitten kauhistella meidän ensimmäistä kisamaista yritystä tehdä läpi toko:n alo-luokan yksilösuoritus, ilman mitään palkkausta liikkeiden välissä herkuilla/lelulla. Hihnassa seuraaminen oli aika kauhea, mutta ilman hihnaa homma sujui jo hyvin. Pari kertaa Neo taisi vähän haaveilla ja jatkaa matkaa kun pysähdyin ja silloin perusasento oli huono. Liikkeestä maahanmeno ok, joskin Neomaisen hidas. Luoksetulossa törmäys ja sivulle :P Ja vähän korvaakin kutitti. En tiedä mistä se on keksinyt että voi mennä suoraan sivulle vaikka ollaan otettu medium-matkalla tehotreeniä että tullaan eteen. Eihän se väärin kokeessa ole, jos ei vaan törmää, mutta... Liikkeestä seisominen ok, vähän jalat liikkuivat. Hyppy hieno :) Kyllähän tuo kokonaisuutena oli hyvin matalan vireen haahuilu ja hellekin varmaan vaikutti, mutta pääasia että Neo hoiti hommat loppuun asti. Eikä tokossa sen vireen tarvitsekaan olla niin superkorkea.

Luoksepäästävyydessä Neo yllättävää kyllä pysyi istumassa, tosin höpötin sille vähän kehuja... ;) Paikkamakuu taas meni perseelleen. Vaikka vieressä oli raudanvarma Eva :(  Minuutin jälkeen nousi, täytyi kaksi kertaa käydä laittamassa maahan. En nyt tiedä sitten voiko syyttää paikkaa, autot + kaikki ihmiset siinä rykelmässä ja sama asetelma kuin silloin kun pikkulapsi aiheutti ahdistukset. Kyllähän sen tietysti pitäisi pysyä siinä noinkin päin vaikka mikä olisi. Ihmetyttää vaan kun tiistainakin meni niin hyvin "vieraiden" koirien kanssa Laukaassa... Loppuun otettiin kyllä ihan lyhyt onnistunut 15 sek paikkamakuu toiseen suuntaan. Nyt pitää vaan reenata tuota hirveästi vähitellen kasvattaen aikaa ja yrittää niin, ettei enää tule yhtään epäonnistunutta suoritusta. Luoksetuloa, paikkamakuuta, luoksetuloa, paikkamakuuta...

Olen unohtanut näköjään kertoa, että viestiäkin treenattiin tuossa viikko pari sitten. Minä keräsin mustikoita ja Panu vadelmia jossain 200 m päässä (en edes tiedä miten kaukana), joten siinä tuli ihan luonnollisesti jäljestysosuuskin kun liikuimme hieman koko ajan. Panu soitti ensimmäisellä lähetyksellä, ettei Neo lähde etenemään. Samassa säikähdin kun musta belgiläinen rymähti metsästä luokseni :D "No nyt itse asiassa se kyllä katosi..." "Joo se on täällä...". Merkkasimme sen jälkeen pannassa olevaan lappuun käynnit.

Olisi voinut pitää hieman enemmän taukoa lähetyksissä, sillä saattoi olla että Neo ei käskystä lähtenyt vaan makoili puoli minuuttia ja ampaisi sitten omin toimin matkaan. Viiden pätkän jälkeen otin herralta vermeet pois päältä, mutta Neo päätti kuitenkin jatkaa viestiä vielä loppuajankin kun marjastettiin :P  En sitten viitsinyt kieltääkään. Se jäljesti/hakuili upeasti myös sellaisenkin vaikean pätkän, missä oli myötätuuli ja olin kiivennyt ison kallion jyrkänteen ylös. Palkaksi se sai mustikoita, jotka on hyviä metsässä mutta joita ei voi syödä kotona (?)...

Slurps!

Kavereille tuli lauantaina Mosku-niminen koiranpentu Nemi-neidin kaveriksi (molemmat japseja), joten tässä hieman pentusaastetta... ;) Neo ja Mosku eivät ole vielä tavanneet.