sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Vastaukset haasteeseen

Heipä hei taas, I'm back from Germany! Tällä kertaa ennen tervetulovöyhötystä kerättiin kaikki lelut pois lattialta, joten sain jakamattoman huomion.


Blogin ulkoasukin sai uuden ilmeen näin pitkästä aikaa, vaihtelu virkistää.

Tässä postauksessa vastaan haasteeseen, jonka sain Minnalta Stella Nova -blogista.
Haasteen säännöt ovat:
  • vastaa haastajan 11 kysymykseen
  • keksi 11 uutta kysymystä
  • haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
  • kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät
Leipzig
 
1. Jos sinun olisi pakko vaihtaa rotua, mihin vaihtaisit ja miksi?
Lasketaanko eri muunnos belgianpaimenkoirien suhteen? :P Pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira tai ehkä australianpaimenkoira.

2. Minkä biisin omistaisit koirallesi?
Voi apua... No yksi mikä ekana tulee mieleen on Ellie Gouldingin "Figure 8" koska tein kokoelmavideon Neosta joskus 8 kuukautta sitten. Editoidessa klippejä biisistä jäi vahva mielleyhtymä Neoon.
Place a kiss on my cheekbone
Then you vanish me
I'm buried in the snow
But something tells me I'm not alone
But lovers hold on to everything



3. Onko sinulla jokin koirarotu, josta haaveilet, mutta jota et todennäköisesti koskaan tule omistamaan? Mikä ja miksi et?
Eipä taida olla.

4. Turhamaisin/turhin asia, jonka olet koirallesi koskaan hankkinut?
Jaaa. Pikkujouluihin tuli joskus hankittua joku lasten punainen mekko joka leikeltiin Neolle sopivaksi liiviksi. Eikä sitä edes laitettu Neon päälle!

5. Millaisen tahtoisit seuraavan koirasi olevan nykyiseen verrattuna? Mitä piirteitä haluaisit kenties nähdä myös seuraavassa koirassa, mitä haluaisit vähentää tai kaipaatko kentien vielä jotain lisää?
Haluaisin seuraavan koiran olevan yhtä leluhullu kuin Neo, eli helppo motivoitava myös muulla kuin ruualla. Myös lelujen kanniskelun soisin tulevalle koiralle, tosin niitä ei tarvitsisi pyöritellä samalla suussa... ;) Pidän myös siitä, että Neo ei ole ylisosiaalinen ihmisten suhteen: lenkillä saa rauhassa mennä läpi lapsilauman eikä Neo vaivaa ketään, eikä koskaan hypi tuntemattomia vasten ym. ikävää. Myös vähä-äänisyys on iso plussa, ei piippailua ja liiallista haukkumista kiitos.

Seuraavassa koirassa haluaisin ehkä nähdä enemmän kestävyyttä häiriöiden suhteen. Myös hermorakenne voisi olla aavistuksen rauhallisempi ja jotain "levollista rohkeutta" enemmän.

Leipzigin syysmarkkinat

6. Rumin koirarotu, jonka tiedät? Mikä siitä tekee mielestäsi ruman?
Bordeauxindoggi ja kaikki mopsilättäkuonot, jotka ihmisrotu on jalostanut pilalle. Myös chihuahuat, koska koiran vaan kuuluu mielestäni olla eri kokoinen kuin rotta.

7. Mihin suuntaan toivoisit jalostuksen etenevän nykyisen rotusi kohdalla? Mihin sinun mielestäsi tulisi ennen kaikkea kiinnittää huomiota, mitä seikkoja painottaa, mitä ehkä jättää vähemmälle arvolle?
Toivoisin, että jalostuksessa käytettäisiin sekä hyviä käyttötuloksia (myös pk-lajien ulkopuolelta: agility, toko...) että hyviä näyttelytuloksia saaneita yksilöitä. Pelkästään "käyttölinjaiset" belgit eivät aina miellytä omaa silmääni, joten kannatan näyttelylinjan säilymistä terveissä ja luonteeltaan hyvissä yksilöissä. Terveys on kuitenkin tärkein asia ja toivoisin, että belgien herkkämahaisuuteen kiinnitettäisiin enemmän huomioita eikä tällaisia yksilöitä käytettäisi jalostuksessa. Arkuutta on jo saatu hyvin kitkettyä menneiltä vuosikymmeniltä sekä epilepsiaan kiinnitetty huomiota. Loistava edistysaskel geenipoolin laajentamisessa on myös tehty siinä, että vuoden alusta on saanut risteyttää tiettyjä muunnoksia keskenään ilman erityislupaa (esim. tervueren ja groenendael).

8. Jos voisit kertoa koirallesi yhden asian niin, että se ymmärtäisi mitä puhut, mitä sille sanoisit?
Love you <3

9. Jos koirasi olisi ihminen, millainen pukeutumistyyli sillä olisi?
Jopas on kysymys! No aika casual varmasti. Nahkatakin kanssa:


10. Mikä ärsyttää koiramaailmassa/koiraharrastuksissa eniten?
Hmm... En nyt keksi tähän mitään ykkösärsytystä. Yksi asia voisi olla vaikka odottelu: jos eksyt jonnekin toko/tottiskoulutukseen ja odottelet 1-2 h omaa 10 minuutin vuoroa, josta et sitten mahdollisesti saakaan paljon uutta irti. "On hyödyllistä katsoa muiden suorituksia" joo joo, mutta kun joskus toisilla on vaan niin eri ongelmat kuin itsellä ja joskus ei vaan huvita... ;)

11. Jos koirasi voisi muuttua hetkeksi näkymättömäksi, mitä se silloin tekisi?
Livahtaisi varmaan ulos tapaamaan Nemiä ja Moskua!

Omat kysymykseni:

1. Mistä keksit koirasi nimen?
2. Jos saisit opettaa koirallesi yhden tempun tai taidon niin, että se oppisi sen hetkessä, minkä asian opettaisit?
3. Jos koirasi olisi ihminen, miltä se näyttäisi? (saa etsiä sopivan kuvan)
4. Mikä on koirasi huvittavin tapa?
5. Jos alottaisit nyt täysin uuden koiraharrastuksen koirasi kanssa, mikä olisi ykkösvaihtoehto?
6. Jos sinun täytyisi valita joku muu lemmikki kuin koira, mikä se olisi ja miksi?
7. Jos itse olisit koira yhden päivän ajan, mitä tekisit?
8. Kuka on koirasi paras koirakaveri?
9. Onko koirasi tuhonnut omaisuuttasi? Jos, niin mitä?
10. Mikä on epämiellyttävin muistosi liittyen koiran kanssa harrastamiseen?
11. Millainen maisema kuvaa koirasi luonnetta? (saa liittää kuvan)

Thomaskirche


Taitaa olla, että lähes kaikki ovat jo vastanneet tähän haasteeseen, mutta heitetään pallo nyt eteenpäin ainakin parille henkilölle:
Bordercolliet Roki & Isla
Tietenkin Tuliset

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Agilitya, hakua ja tokoa. Ja Kreikan kuvia.

Vaihtelua koirakuviin, tässä postauksessa on esillä kuvia Kreikan työreissulta.

Perjantaina oli superkiva 24 esteen agilityrata Saarijärvellä, hahmotelma alla:


Lähdin aluksi ohjaamaan 2. hypyn edestä, mutta Neolle toimi oikeastaan paremmin kun kouluttaja vinkkasi että voisin ottaa vastaan toisen hypyn takaa ja tehdä jaakotuksen: saatiin oikein nätti tiukka käännös muurille ja mentiin jopa hienosti siihen vaikeaan putken päähän. 9. hypyn jälkeen tuli aikamoinen kaarros 10. hypylle, joten viilattiin sitä hieman paremmaksi. 8.-9. välissä toimi kivasti se, että ohjasikin vastakkaisella kädellä valssin jälkeen hypylle. Lopetettiin eka pätkä keinulle, jota otettiin muutamat toistot. Hitsit, ei mennyt yhtä reippaasti kuin ulkotreeneissä keskiviikkona...

12. putken jälkeen takaa leikkaus, hienosti mentiin kepitkin (18.) ihan vaan niin että sanoin käskyn rinnakkain koiran kanssa heti renkaan jälkeen. Kokeiltiin myös takaa leikkaus renkaan ja keppien väliin. Viimeinen väli kepeissä on epävarma, Neo saattaa lopettaa kesken jos käsi ei ole ojossa tukemassa. Kouluttaja kyllä kommentoi, että hän pitää aina kättä tukena. 23. putken kohdalla tapahtui outous kun Neo ei voinut uskoa että se tosiaan on se edessä oleva putken suu, haki vaikeamman :P Kyllä herra meni taas niin kivasti <3 Ja oli mukava kuulla että Neo on edistynyt tosi paljon!

Lomailimme Sanissa viikonlopun

Perjantai-iltana myös tokoiltiin alo/avo -kurssin merkeissä. Alkuun otettiin koirien kehääntulotarkastukset, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Neo totesi tarkastuksessa että nyt on alamaailman kauhein demoni siinä, ei varmasti kannata mennä lähelle, parasta vaan haukkua jos tämä tarkastaja vaikka häipyisi pois... Nyt vasta tajusin kuinka paljon Neo itse asiassa pelkää tätä kyseistä (melko tuttua) henkilöä. Olemme siis treenanneet hakuakin yhdessä, mutta samalla lailla Neo varoo tätä tyyppiä metsässä. Todella outoa!

Noh siinä oli pasmat sekaisin ja Neolle tuli yleinen ahdistuneisuus ja pakokauhu. Sopiva tunnetila paikkamakuuseen, eikös joo... ;) Huomasin kyllä asian ja otin huimat ~ 10 sekuntia odotusta ennen kuin menin vapauttamaan Neon. Näki vaan heti, että nyt ei onnistu - vilkuili koko ajan ympärilleen kauhuissaan. Jätin tämän jälkeen vielä maahan, mutta otin hieman liian pitkän odotuksen kun herra ehti ryömimään hieman eteenpäin.

Thessaloniki

Seuraamista otettiin patukka kainalossa niin, että meillä oli merkkikartioista tehty pujottelurata. Kartiot vähän ihmetyttivät ja niitä piti haistella pari kertaa ennen kuin saatiin kontakti pysymään paremmin pujotellessa. Toinen teema oli luoksetulo, mietin että sitäpä ei kyllä olla otettu kokeen jälkeen, mitenkähän käy... Ja Neo teki täydellisen luoksetulon! Kyllä on hyvä mieli että hinkattiin se kesällä kuntoon. Kouluttajakin kommentoi miten näyttävä Neon suoritus on. En ole jotenkin aiemmin tajunnut, että joillain voi tosiaan olla ongelmia siinä että koira ei lähde vauhdilla ohjaajan luokse... :D Minä olen vain pelännyt törmäystä.

Tämä ylisöpö pikkukaveri yritti vetää minulta hameen pois yliopiston pihalla...

Lauantaiaamuna harrastettiin pitkästä aikaa hakua. Otettiin kolme maalimiestä ilmaisujen kanssa ja täydeltä matkalta, kaksi maalimiestä etukulmissa. Heitin siis rullat maalimiehille ja he haamuilivat piiloille. Neo oli liekeissä ja teki upeat pistot, oli hirmu kiva kuulla maalimiesten kehut. Testasin myös juottamista ennen kolmatta maalimiestä, hyvin maistui herralle vesi. Taas kuultiin, että kyllä on Neo edistynyt hirveästi :) Nyt pitäisi vaan tehdä suunnitelmaa jatkosta niin, että ei hypähdetä liian vaikeisiin hommiin liian äkkiä.

Treenilista hakuun:
- Tehdään etsintätreenejä ilman ilmaisuja pari seuraavaa kertaa, ilmaisuja voi harjoitella muidenkin treenien yhteydessä / kotona. Viimeisille maalimiehille voi ottaa esim. ääniavun. Etsintä varmaksi ennen tyhjien piilojen tuomista kuvioihin (ei palaa keskilinjalle ilman käskyä).
- Hommattava kiintorulla ja treenattava irtorullan loppuluovutus kuntoon. Voisiko opettaa tulemaan suoraan sivulle vai meneekö sekavaksi (vs. pk nouto)?
- Irtorullan heittämisen häivyttäminen: annetaanko rulla käteen maalimiehelle tämän lähtiessä? Joitain ilmaisukokeiluja niin, että maalimies menee lähelle valmiiksi piiloon - onko oppinut että rulla napataan ja lähdetään nopeasti takaisin.
- Vilkaisin edellistä heinäkuun treenilistaa ja esineruutua on tullut tehtyä, mutta sitä pitäisi tehdä kyllä paljon enemmän vielä ennen lumien tuloa.

Niin ja kiitos vaan treenikamut, meikäläinen nukahti lauantai-iltana jo klo 23 kesken leffan... ;)

Saanko ottaa kaikki koirat kotiin...?

Sunnuntaina oli lauantain tapaan herätys klo 08, suunta kohti tokohommia. On se kyllä omituista miten nuo koirat päättävät kenestä tykkäävät ja kenestä eivät, tämä "Kohti alokasluokkaa" -kouluttajamme on Neon mielestä maailman ihanin nainen ja hänelle voi tarjota esim. jalkojen välistä menemistä... Käytiin liike kerrallaan alokasluokan yksilöliikkeet läpi.

Saatiin kotiläksyksi treenata neliöseuraamista, sillä Neolla karkaa huomio hetkeksi muualle oikealle kääntymisissä. Vasen on ok. Olen itse myös ottanut nyt käyttöön pienen pallon joka piiloutuu kainaloon - voin hämätä sitten kisoissakin ottavani muka pallon sinne. Liikkeestä maahanmeno oli kuulemma nopeutunut, mutta siinäkin voisi käyttää apparia joka sanoo heti kun kyynärät koskevat maata. Stoppia saatiin kotiläksyksi harjoitella paikallaan niin, että pystyn kiertämään kaikista suunnista koiran ympäri ym. heilua ilman että Neo koskaan liikahtaa.

Om nom nom

Luoksetulo oli mielestäni hyvä, mutta tässä taas nähdään että mielipiteitä on monia - tällä kouluttajalla taas pisti silmään että Neo koskettaa liiviäni ja hyppää sivulle. Ja minä kun olin innoissani näyttävästä ja nopeasta hyppytyylistä :P Vinkiksi saatiin, että voisin nostaa vasenta polveani / käyttää vasenta kättä koiran ollessa edessä ennen sivu-käskyä jotta "tekisin oman reviirini". En ole tuosta luoksetulosta totta puhuen kovin huolissani kisoja ajatellen, sillä olen huomannut että Neon vire ehtii laskea paljon kyseiseen liikkeeseen mennessä eikä se kuitenkaan kosketa minua sivulle hypätessään. MUTTA ehkä otan jatkossa vähän käsivinkkiä tuohon... Kuulemma pitäisi kisoihin ilmoittautua, mutta on niin epävarma olo paikkamakuusta että että...

Treenilista tokoon:
- Pikkupallon kanssa vuoroin palkka kainalossa ja vuoroin hämytreeniä: paljon palkitsemista pelkästä sivulle tulosta ja kontaktin ottamisesta "Valmis"-sanan yhteydessä
- Neliöseuraamista, oikeat käännökset seuraamisessa kuntoon. Aluksi muutaman kerran vaikka namin kanssa.
- Liikkeistä jäävissä siirretään nyt homma sivulle seuraamiseen, tehty tarpeeksi nopeaa reaktiota edessä. Käsiapu vaikka tarvittaessa aluksi. Stoppi-treeniä niin että koira pysyy paikallaan vaikka tekisin minkälaista reittiä.
- Luoksetuloa matalassa vireessä, käsi apuna sivulle kääntämisessä (tai polven nosto)
- Hyppyä muistin virkistykseksi joskus
- Noudon harjoittelu tunnarikapulalla niin että suussa pidon aikaa voi pidentää

Kiitos lähiviljelijä aivan sairaan hyvän makuisista tuotteista! (Sani)

Oli nimittäin parempi kuin hotellin aamupala ja iso kassi maksoi 2 €...

Mitäs tässä vielä. Ostimme robotti-imurin :D Kyllä. Eihän tuollainen nyt mihinkään kerrostaloyksiöön kävisi, mutta kun meillä on tätä siivottavaa lääniä monia satoja neliömetrejä. Odotin, että Neo haukkuisi robotille, mutta kuten alla näkyy niin aika tyynesti kaveri suhtautui asiaan... Täytyy kyllä sanoa että ollaan tyytyväisiä tähän imuriin. Pelkäsin, että se jää koko ajan jumiin jonnekin tai kaartaa kaikki kulmat, mutta hemmetin näppärästi se pyörii kaikki tuolinjalat ympäri ja menee aina kynnysten yli. Robotti tekee max 2 h töitä ja sitten menee itsekseen latauspisteelleen tunniksi, sitten jatkaa siitä mihin jäi. Kyllä on hienoa näin Neon karvanlähdön aikaan :P



Keskiviikkona lähdenkin taas työreissulle, tällä kertaa Saksaan. Palataan treenikuulumisiin joskus kolmen viikon kuluttua!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Tervetulovöyhötys ja pientä puuhastelua

Hei taas! Viikko sitten keskiviikon ja torstain välisenä yönä jalkani koskivat Tikkakosken maaperää klo 00:25. Back in Finland, joskin hetkellisesti. Neon tervetulovöyhötys oli kaavaltaan samanlainen kuin silloin kun tulen töistä: ensin juostaan täysillä luokse ja sitten käydään vauhdilla hakemassa lähin lelu suuhun... ;)

Oli virkistävää varmasti sekä minulle että Neolle olla treenaamatta puolitoista viikkoa. Ja vielä erossa toisistamme. Tosin tämä reissu taisi vähän laskea treenimotivaatiotakin, on ollut vähän "why bother" fiilis.... Kaikki tuntuu hauskemmalta niin kauan kuin ei ole kisatavoitteita.



Neon ruokahalu on edelleen pysynyt kesästä asti yhtä hyvänä. Ennen ruokakupin kanssa treenaamisessa ei ole ollut järkeä, mutta nyt kun päätin kokeilla naudan mahan kanssa niin herranen aika kun äijä yritti! Kyllä oli intoa tekemisessä ja tsemppi vaan nousi jos ei heti hyväksynyt suoritusta. Noutoa ollaan harjoiteltu tunnarikapulan kanssa niin että Neo itse tarjoaa kapulan nostoa ilman käskyä ja palkkaan siitä. Multahan meinaa lähteä sormet irti kun herra on niin nälkäinen kaveri nykyään.



Tajusin myös, kuten yllä näkyy, että olen vahingossa saanut opetettua Neolle oma-aloitteisen irtoamisen takapihan ovella. Tätä voi kivasti käyttää hyödyksi pikatreeneissä. Tuo punainen lelu on myös sellainen, jonka kanssa on ikuisuus vain leikitty noutoa (Neon lempipuuha) eikä tehty mitään tottishinkkauksia - huomaa, että Neo on "vapautuneempi" kun tietää miten homma toimii tuon kyseisen lelun kanssa eikä se mällää lelua noudon loppumatkasta kuten yleensä. Ehkä siihen vaikuttaa myös lelun muotoki, mutta mielenkiintoinen asia sinänsä.

Happy Birthday Panu!!

Perjantai-iltana startattiin tokon ALO/AVO -yhdistetty kurssi Laukaassa. Aika meni lähinnä siihen, että katsottiin kunkin lähtötaso arvioimalla seuraamisen laatu. Mua vähän kauhistutti tehdä juuri se liike lähes kymmenen ihmisen edessä, mikä meni vikaan kokeessa... Ja vielä sama liikkuri arvioimassa kuin kokeessa :D No mutta tehtiin patukka kainalossa ja Neo meni superhienosti, taisi liikkurikin yllättyä että kyllä se homman sinänsä "osaa". Kysyi sitten, että paineistuuko koira minusta kisatilanteessa. Varmasti, mutta osaltaan voi olla myös sitä että kun palkka ei ole näkyvillä niin huomio menee helposti häiriötekijöihin -> ahdistuminen -> homma hajoaa.

Paikkamakuu otettiin noin 10 koirakon voimin joten päätin palata koiran luo 1 min jälkeen, joka oli varmasti hyvä ratkaisu ja saatiin onnistunut suoritus loppuun asti. Neo heitti nimittäin välissä kyljelleen makaamaan.. :P Sain sen normiasentoon hipaisemalla kädellä maata. Muista ihmisistä se saattoi näyttää siltä että onpas koira rento, mutta omistajana kyllä tietää että se on vaan sitä hermostuneisuutta.

Se aika vuodesta, että iltaliivi alkaa olla pakollinen...

Keskiviikkona harrasteltiin agilitya neljän koirakon voimin. Rata oli ilmeisesti jostain möllikisoista, ei mikään turhan helppo 21 esteen setti.

Eräistä möllikisoista viisastuneena nappasin Neon 2. hypyn takaa matkaan (koiraa kohti, käsi esteen yli) ja se meni hyvin. Muut jättivät renkaan uusinnan (5.) välistä, mutta arvelin ettei Neolla ole siinä ongelmaa joten tehtiin alkuperäisen suunnitelman mukaan, no problem. Ensimmäinen vaikea kohta tuli siinä kun ajattelin tehdä persjätön 8. hypylle - taitaa toimia vain pienillä koirilla tuollaisessa paikassa... Neo siis kiersi esteen takaa. Valssilla homma korjaantui, mutta takaa kiertämisessä oli vähän arpomista (9.) vaikka mielestäni ohjaukseni oli kunnossa. Ei sitten vissiin ollut :P


Keppien jälkeen kokeilin valssilla yhden version 11.-12. mikä toimi, joskin käännös ei ollut tiukka. Yhdelle koirakolle vinkattiin sylkkärin (= sylikäännös) käyttöä ja kokeilin sitä myös Neon kanssa tuohon. Toimi niin tyylikkäästi kuin voi, ottaen huomioon että ohjaaja ei muista aiemmin juurikaan harjoitelleensa sylkkäriä...

16.-17. väliin tein valssin ja Neo sai sinne toki älyttömät vauhdit 14. ja 15. hypyiltä, joten pitkäksi meni käännös. Aina ei voi muistaa hidastamiskäskyä... *viheltelyä* Kokeiltiin myös keinua joka meni paljon reippaammin kuin aiemmin! Nyt kun Neo vielä tajuaisi liikkua hieeeeman enemmän keskellä ennen pysähtymistä/hidastamista. Oli myös kiva, että äijä tajusi mennä siihen vaikeampaan putken päähän loppuradasta (20.) - vedin vähän vastakkaisella kädellä renkaan jälkeen.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Koirien leikkejä ja reissu tiedossa

Reilu viikko sitten lauantaina 24.8 japsipentu Mosku tapasi Neon ensi kertaa. Hieman jännitti pikkuhauvaa, mutta välillä uskallettiin jopa vähän leikkiäkin:



Viime maanantaina tehtiin esineruutu teemalla sinnikkyys. Otin matkaan kaksi kankaanpalasta, joiden tiedän olevan hyvin epämotivoivia löydettäviä Neolle. Maasto oli tiheää ja alue lyhyempi, ~ 2 m x 20 m. Äijä näytti tarkastavan koko alueen ennen kuin tuumasi että kai se täytyy sitten ällöä tuoda kun ei parempaakaan ole... Läheisempi kangas palautui parin metrin päähän minusta. Sitten käytiin tahtojen taisto viimeisen esineen kanssa, joka ei tahtonut löytyä. En ottanut uudelleen lähetystä kun äijä näytti kuitenkin työskentelevän koko ajan, vaikka välillä pysähtyikin hetkeksi katsomaan minua että olenko varma että siellä on vielä jotain... No sitten Neo sattui menemään oikeaan suuntaan ja huomasin sen saavan hajun. Toinen kangas palautui ihan käteen asti :) Sinnikäs kaveri!


Tiistaina otettiin tokoilua/tottista porukalla. Meillä oli kunnon häiriöt, vieressä pikkupojat skeittasivat rampilla ja koirat haukkuivat autoissa. Tavoitteena on nyt Neon kanssa ottaa aina ns. kisamainen alku treeneihinkin eli seuruuttaa kentälle perusasentoon ja siitä lähtee kaikki touhu. Pitäisi nyt vaan muistaa se, että ei houkuttele koiraa vaan antaa koiran olla aktiivinen! Se on mun synti että sorrun käskyttämään Neoa kun sen huomio menee ulkona kaikkiin häiriöihin, kotona kuitenkin palkkaan tosi paljon omasta aktiivisuudesta. Kun koira hakeutuu oma-aloitteisesti sivulle autosta hyppäämisen jälkeen -> saalispalkka, ei anneta purra -> seuraaminen treenikentällä -> pysäytetään perusasentoon ja palkka.


Otettiin myös maahanmenotreeniä ja pari hyppyä + luoksetulo. Ehkä mä vaan yritän saada sen maahanmenon nopeaksi ilman mitään tassujen läimäytyksiä kun ei se vaan ole Neon tyyli, palkkana ruoka ja ohjaajan siirtyminen vähitellen edestä sivulle. Hypyt ja luoksetulo menivät oikein mukavasti. Meinattiin ottaa 1 min paikkamakuu skeittirampin vieressä, mutta totesin että häiriö on nyt ihan liikaa. Otettiin siis onnistuneet luoksepäästävyys + tosi lyhyt paikkamakuu vähän kauempana, Neokin pysyi istumassa luoksepäästävyydessä. Sitten otettiin vielä se 1 min makuu kun skeittipojat lähtivät - no olisi vaan pitänyt jättää tekemättä... Huomasin että nyt koiraa ahdistaa ihan liikaa ja olin juuri palaamassa vierelle kun se varasti luo, argh. Alan huomata kaavan tuossa milloin se häipyy: ei tunne oloaan turvalliseksi + välimatka minuun on lyhyt. Tottelevaisuus on ihan p**seestä ja harkitsen vakavasti pelkkää agilityuraa... :P


Keskiviikkona ja torstaina oli agilitya. Alla keskiviikon harrasteporukan rata, jos taas muistan oikein näin viiden päivän jälkeen... Näytti hyvin simppeliltä mutta siinä oli pari mietityttävää kohtaa. Kokeilin vähän jaakotus-tyyppistä ratkaisua 2. hypylle kun putken suu oli siitä suoraan edessä: vähän matkaa vasemmalla ohjauskädellä ja oikealla kädellä heitto kepeille toimi hyvin. Valssikin olisi varmaan ollut ihan hyvä. 4. hypyltä takaa kierrolle oli ongelmia kun en uskaltanut lähteä kepeiltä ottamaan etumatkaa - tässä huomaa että kannattaa treenata kontaktit ym. varmoiksi pitkän matkan päästäkin niin ohjaus helpottuu. Suurin kysymysmerkki itselleni tuli putken jälkeen, miten sinne ehtii ohjaamaan?! Pyyhkäisin Neon oikealla kädellä vasemmalle puolelle ohjattavaksi eli vähän niin kuin epätyylikäs takaa leikkaus... :P


Perjantaina tokoiltiin illalla Laukaassa toiseksi viimeisen kerran "Kohti alokasluokkaa" -ryhmässä. Otettiin pari toistoa ruutua ja Neolle sai jo aloittaa stoppien teon. Sitten pohdittiin meidän noutopulmia eli edelleen sitä faktaa, että Neo pyörittelee kapulaa suussa löysällä otteella kun on paikallaan. Ei sillä että olisin asialle mitään tehnytkään kun nouto ei vielä alokasluokassa tule. Meille ehdotettiin noudon opettamista tunnarikapulalla, sillä se on tarpeeksi pieni ja epämotivoiva (ei nosta virettä liikaa) esine. Kouluttaja teki parit toistot Neon kanssa ja äijä ei olisi halunnut millään lopettaa tunnarin nostelua... :P Tuo vaikuttaa ihan varteenotettavalta keinolta, sillä en aio enää yhtään kertaa tehdä pakkonoutoa. Tajusin, että olin lähes pilannut noutoinnon kapulan kanssa pitotreeneillä. Neo ei vaan kestä sitä, että pakotteella laitetaan pitämään esinettä suussa nätisti - homman täytyy tapahtua positiivisen kivan touhun kautta.


Lauantaina olinkin sitten töissä agilitykisoissa (3. luokka) koko päivän. Klo 8:30-16, puuh... Kiitos vaan Nina aurinkolasien tuomisesta :P Oli sinänsä ihan mielenkiintoista katsella touhua. Monella tuntui 3. luokasta huolimatta olevan ongelmia siinä että koira pysyy paikallaan lähdössä ja monet koirat lipsuivat kontakteilla, erityisesti puomilla josta lähdettiin 90 asteen käännöksellä oikealle. Ohjaajilla oli myös hyvin erilaisia äänenkäyttötyylejä, toiset karjuivat aggressiivisesti koko radan ja toiset ohjasivat hillitymmin.



Sunnuntaina Nemi ja Mosku tulivat leffaseuraksi ja Nemillä ja Neolla oli taas omaa kivaa kuten ylhäältä huomaa... Tuollainen sähäkkyys liikkeestä jääviinkin niin hyvä tulee!

Välikommentti tähän, otin tänään vähän videolle omia treenejä että näkisin onko formi kunnossa liikkeissä... Huomasin sitten videolta että Neo ei oikein arvostanut tömistelyä kauneusunien aikaan :P Sen ilme oli juuri sellainen "I just don't get you humans."


Tuli tehtyä vähän rankempi treeni tänään koska huomenna lähden 9 päivän työreissulle Kreikkaan. Suosittelen masokisteille:

1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella
100 x heilautus kahvakuulalla kättä koko ajan vaihtaen (mulla 6 kg käsipaino, joka oli ehkä hieman liian kevyt touhuun)

3 kertaa seuraava kahden liikesarjan setti:
- 20 x tasajalkahyppy esteen yli (korkeus reiden puoliväli) + burpee punnerruksella
- 20 x käsilläseisonta seinää vasten

100 x heilautus kahvakuulalla
1 min polvennostojuoksu hyppynarulla
1 min sama mutta tuplanopeudella

Aikaa en katsonut tarkasti, mutta alle 40 minuuttiin meni. Eniten hajottivat esteen yli hypyt, kyllä oli syke korkealla... Joku päivä mä vielä pistän treeniblogin pystyyn ja kaikki saavat kärsiä mun kanssa viisi kertaa viikossa :) Tosin normaalisti vain vartin kerrallaan.


Neolla alkaa siis kesäloma kun meikäläinen on poissa, katsotaan miten tämä vaikuttaa herran treeni-intoon reissun jälkeen. Kyllä tulee ikävä mun poikia <3 Palataan blogikuulumisiin taas parin viikon jälkeen!

lauantai 24. elokuuta 2013

Paljon agilitya ja hyvät möllikisat

Don't ask...

Se on taas aika viikon treenikuulumisille. Maanantaina käväistiin Neon kanssa Katja Kiviahon toko-koulutuksessa. Sen verran oli vielä kisan jälkeinen what ever -fiilis, että tuntui ettei saanut hommasta kauheasti irti:


Totta puhuen olisi varmaan pitänyt olla joku hienompi ongelma. Aikaa oli 2 x 15 min per koirakko ja ensin halusin vähän tietää mitä voisin tehdä meidän "tehdäänpäs kisoissa seuraaminen perseelleen" ongelmalle. No häiriötreeniä, eihän se yllätyksenä tullut. Pitäisi viedä Neoa paljon eri paikkoihin; isossa häiriössä leikittäisiin vaan ja yritettäisiin pitää huomio koko ajan touhussa, sitten otettaisiin vähitellen liikkeitä mukaan. Toisena ongelmana esitin sitten liikkeestä maahanmenon hitauden. Katja ehdotti, että ensin opettaisin Neolle maahanmenon hypyn kautta varmaksi ennen kuin siirrän sen sivulle. Eli että koira "läimäyttää" etutassut maahan, en ole tuollaista versiota vaatinut. Mitäs vielä opittiin... No sitä, että ensin pitäisi aina antaa sosiaalinen kehu ja sitten vasta herkut/lelut. Vähän tulee kieltämättä käytettyä pelkkää sosiaalista palkkaa.


Keskiviikkona treenailtiin kahden koirakon voimin harrasteagilitya yllä olevaan tyyliin. Eteen-käskyllä mentiin kivasti ja sain etumatkaa 4. hypylle. Takaa kierrot alkavat olla varmempia kauempaa "heittämälläkin", mikä on kiva. Haasteellisin kohta oli suoraan putkeen lähetys (8.), missä ohjaaja jäi itse putken sisääntulon lähistölle odottelemaan: Neo tuumasi että käännytäänpäs takaisin putkesta! Nyt kun mietin niin oliko pakko jäädä siihen, voihan sitä koiraa tukea juoksemalla vähän mukana poispäin jos putken jälkeen on enää viimeinen este. :P Anyway, vahvistin käskyä heittämällä pallon sitten perään pari kertaa.


Torstaina käytiin möllikisoissa Laukaassa, rata yllä. Meillä meni ihan superhyvin! :) Neo oli hirmu hyvä. Ainoa virhe tuli heti alussa niin kuin pelkäsinkin - pohdin kovasti ohjaanko 2. hypylle koiran oikealta puolelta vai menenkö 2. hypylle odottamaan ja ohjaan vasemmalta. Päättelin, että A-este vetäisi Neoa liikaa joten odottelin 2. hypyn edessä 1. hypyn linjalla. Lähdin liian aikaisin liikkeelle, joten tuli kieltovirhe väärältä puolelta estettä (5 vp). Muu rata menikin sitten upeasti virheettä! Erityisen tyytyväinen olin 11.-12. muuri-hyppy komboon, jossa vähän jännitin karkaako Neo A-esteelle. 50 sekuntia oli ihanneaika ja meidän aika oli 34,95 eli -15,05!

Otettiin vielä uusinta, jossa Neo kävi niin kuumana että otettiin homma vaan kontaktiharjoittelun kannalta. Ihmettelin vaan, kun palkintoja jaettaessa todettiin ettei kukaan maxi (~ 17 koiraa) tehnyt nollarataa ja viimeisellä palkittavalla oli ymmärtääkseni 15 vp... Unohdettiinko meidät :( Hmm, ehkä kuulin väärin jotain?


Perjantaina tehtiin myös agilityhommia Saarijärvellä. Agi tuntuu kyllä mukavalta touhulta toko-hinkkauksen jälkeen. Vähän alkoi taas kutkuttamaan 1.9.2013 ykkösluokan agilitykisat Laukaassa, mutta jospa otan oppia tuosta toko-kokeesta ja mennään sitten kun olo tuntuu todella varmalta. Aluksi reenailtiin perjantaina siis helpompi rata, joka meni oikein mukavasti ohjaajan unohteluista huolimatta... ;) Onneksi kisoissa saa nähdä minit ja medit ensin menemässä rataa. Sitten tehtiin vaikeampaa rataa kahdessa pätkässä, suunnilleen näin:


Jaakotus 2. hypylle, siitä hurjalla vauhdilla pääsi 4. hypyn taakse tekemään pakkovalssin. 6. hypylle taas valssi ja pientä vekkiä 7. jälkeen (Neo hoiti tämän taas itse hyppäämällä niin pitkälle...) ennen rengasta jotta koira pääsee paremmin putkeen. Puomin alastulolla napakka hallinta, jotta läheisempi putken suu ei houkuttele. 12. hypyn jälkeen ohjataan kierto kepeille, meni mukavasti Neolta.


Loppupätkässä sai sitten Neon kanssa tehdä valssin 15. hypyn jälkeen kun väärä putken suu houkutteli. Kova pinkominen 17.-18. ja 18. hypyllä takaa kierron jälkeen toinen käsi mukaan ohjaamaan koiran linjaa paremmaksi. Silti kyllä meni pari kertaa takana houkuttelevaan väärään putken suuhun, kuten muutkin koirat :P Kyllä oli Neo lääh ja puuh. Keinuakin otettiin taas, hitaasti edetään siinä mutta kyllä sitä edistystä kuitenkin huomaa.

Joskus joku musta hylje rantautuu kun katson televisiota...

Ennen kotiin lähtöä tehtiin vielä mini esineruutu. Jätin Neon puuhun kiinni ja tein siitä suoraan eteenpäin ~ 40 m janan, jonne jätin kaksi esinettä. Näin jälkeenpäin mietittynä aika vaikea treeni, olisi joku saanut taas olla komentamassa ohjaajaa :P No mutta yllättävää kyllä Neo kävi poimimassa hienosti kauimmaisen esineen ensin. Toisessa lähetyksessä luulin, että Neo ei ollut poiminut mitään, mutta kun lähetin pari askelta lähempää uudestaan niin äijä kävi hakemassa esineen parin metrin päästä, mihin oli sen tiputtanut... Tuo suu on kyllä tosi löysä esineruudun treeneissä! Ei se leluja muuten vaan noutaessa ole ihan tuollainen. Oli niin hyvä meininki päällä että vein vielä yhden esineen ~ 30 metriin ja Neo haki sen kivasti. Pitää nyt kiinnittää huomiota tuohon lopun tuomiseen.


Perjantai-iltana käytiin vielä tokoilemassa. Neo oli yllättävän reippaana vaikka oli hyörinyt jo mun mukana koko päivän. Otin itsekseen vähän palkkailua pelkästä sivulle tulosta, sekä taskusta että niin että palkka on kauempana odottamassa vapautuskäskyä. Päivän teema oli hyppy, sitä nyt ei tarvinnut paljon Neon kanssa hinkata kun se on alusta asti ollut meidän vahvimpia liikkeitä ja saatiin 10 siitä kisassakin. Testattiin myös ruutua ekan kerran, jätettiin pallo/makupaloja sinne ja lähetin vaan Neoa sinne. Hienosti meni ja kivaa oli, tuota olisi mukava tehdä jatkossakin jos saataisiin jostain ruutunauha.

Ennen loppuhommia otettiin vielä häiriötreeniä: ensin koira perusasennossa ja sitten maassa niin että kouluttaja huuteli ihan vieressä (1 m päässä) käskyjä. Kyllä oli Neo-poika ihmeissään kun ihana naisen ääni käski sivulle vaikka piti olla maassa... :D Monta kertaa meni äijä halpaan ennen kuin oppi blokkaamaan toisen käskyt. Lopuksi otettiin vielä luoksepäästävyys ja paikkamakuu: Neo istui koko ajan nätisti ja pysyi hyvin vaaditut 2 min paikallaan. Salaa vähän toivoin, että Neo olisi karannut paikkamakuusta niin ei olisi niin paljon harmittanut koehomma! Silleen "no olisi se muutenkin saattanut lähteä ilman sitä episodia"... :P No joo.

maanantai 19. elokuuta 2013

Ensimmäinen TOKO-koe 18.8.2013


Viime maanantaina lähdettiin vähän kauemmas hakumetsään. Oli taas sateista, vaihteeksi... Alussa meni pasmat hieman sekaisin kun eräs bortsu päätti tehdä mulle lävistykset ylähuuleen! Olin kuullut jotain varoitusta nenän nappaamisesta aiemmin, mutta ajattelin että se on vain sellaista perus hyppytörmäyspusua. Ei se sitten ihan perus tainnut olla kun tuli kaksi reikää ja verta :P Tähän mennessä olen iloisesti pusutellut kaikkien koirien kanssa, mutta jatkossa Neo on kyllä ainoa kenet päästän lähelle naamaa...

Neolle otettiin neljä pistoa (3 maalimiestä) ilmaisuilla. Heitin taas rullaa metsään ja maalimies paineli siitä piilolle. Mokailin vähän itse siinä vaiheessa kun Neo toi rullaa: ei saisi antaa isoja kehuja (tiputtaa rullan liian aikaisin) ja täytyy muistaa itse liikkua keskilinjalla eteenpäin! Mutta aina se rulla sieltä kyllä palautui ja kerran jopa suoraan käteen asti. Kunhan aletaan noudon luovutus treenaamaan kuntoon niin luulen, että se vaikuttaa rullaankin. Ja tietysti se aito kaulassa roikkuva rulla on helpompi pitää suussa kuin kaasuletkun palaset.


Keskiviikkona satoi niin paljon, että agilitytreeneistä ei tullut mitään. Siis osallistujia ei tullut paikalle, vaikka oli se hiekkakenttäkin kyllä kamala. Neon kanssa otettiin vähän tokohommia ennen kuin lähdettiin kotiin. Se on selvästi alkanut hiffata luoksetulon paikkaa sen verran, että törmäys ja sivulle tulo on jäänyt pois, mutta tipan vinoon se saattaa jäädä. Edestä sivulle perusasentoon siirtyminen on parantunut teknisesti huimasti eikä vinoja suorituksia juuri tule. Välillä olen käyttänyt naksutintakin paikkojen vahvistamiseen.

Perjantaina liidettiin sitten agilitya Saarijärvellä. Ei kannata yrittää piirtää rataa pari päivää myöhemmin, sillä silloin saatat muistaa jopa puolet radasta :P Alla siis alkupätkä, kyseessä oli mölliradan tasoinen kieputtelu. Neo lähti kuin ohjus taas vaihteeksi, odottelin 3. putken suulla selkä Neoon päin ja himmailin. 4.-5. sitten valssi, jos nyt muistan radan oikein ylipäätään... Vaikein paikka oli 8. hyppy, jonne paras vaihtoehto Neon vauhtikäännöksiä ajatellen oli jaakotus. Keinua otettiin taas erikseen, paras olisi varmaan jatkossa käyttää vain leluja siinä niin vire pysyy korkealla.


Radan lopussa oli sitten mm. kepit ja pussi. Kepeissä mentiin taas vähän arpoen eka väli vaikeammalta puolelta, mutta ihme kyllä sitten ihan oikein parit seuraavat kerrat ilman mitään apuja. Ehkä se siitä ilman mitään kummempia tehotreenejä (?).

Kira

Perjantai-iltana ei meidän "Kohti alokasluokkaa"-tokokurssilla ollut kuin kaksi koirakkoa paikalla. No sehän passasi mulle, tehtiin kisamaisesti hommat. Luoksepäästävyydessä Neo pysyi nätisti sivulla vaikka oli henkilönä uusi liikkeenohjaaja ja paikkamakuussa pysyi koko 2 min vaikka viereinen koira lähti jolkuttelemaan poispäin. Kyllä jännitti, mutta tuli uskoa lisää Neoon. Meidän yksilösuoritus oli kuulemma "heittämällä ykköstulos" (jota en tykkää kuulla juuri ennen kisoja, olen vähän taikauskoinen tuollaisissa, no palaamme tähän kohta...) mutta omasta mielestäni liikkeiden välillä perusasentoon siirtyminen oli kauheaa laamailua. Ja vire tietysti ylipääätään. Ainoa varsinainen virhe oli luoksetulon hieman vino asento edessä, maahanmeno oli hidas mutta sinänsä ihan oikein ettei koira ottanut askelia eteenpäin.

Mitä tästä opimme. Pitäisi treenata enemmän palkattomasti, ainakin alkaa ketjuttaa paria liikettä niin että ensimmäisen jälkeen ei saakaan palkkaa. Saatiin myös vinkki, että liikkeestä maahanmenossa voisi ottaa käyttöön takapalkan. Naksutin kun nostaa virepiikin eikä sinänsä palkitse koiraa.

Ihanat ilmat!

Sitten meidän ekaan toko-kokeeseen. III-tulos ja 139 p eli pistettä vailla II-tulos. Lisää tähän huokaus... -.- Voihan sitä optimistisesti ajatella, että olisi voinut jäädä tulokset kokonaan saamatta, kuten yhdeltä koirakolta meidän luokassa.

Tuomarina Pauli Härkönen

Osasuoritukset:
Luoksepäästävyys 10 (nousi seisomaan).
Paikalla makaaminen 0. Viereinen koira ampaisi kuin ohjus eteenpäin, siitä sitten viereiset koirat (toinen näistä Neo) ampaisivat myös perään ja tämän jälkeen kaikki muutkin koirat. Yhteensä kuusi koiraa, olipas se ralli. Saatiin uusinta ilman härdellin aiheuttajaa, mutta Neo oli sitten sen verran kiihkeässä mielentilassa että kellon lähestyessä kahta minuuttia herra ryömi jonkun 10 cm... sitten nousi istumaan + ryömi maassa vielä oman mittansa verran 10 sekuntia ennen kuin aika oli täynnä. Sen verran sentään lämmittää mieltä, että hyvä ettei tullut mun luokse - koiran pääkoppaa ajatellen hyvä. Silti vaan miettii sitä, että jos tästä liikkeestä oltaisiin saatu täydet niin se olisi ollut ykköstulos... Voi snautseri... Meiltä kyllä kysyttiin olisimmeko halunneet tauon ennen uusintaa, mutta turha sitä on enää tässä vaiheessa miettiä että olisiko pitänyt ottaa.
Seuraaminen kytkettynä 6½. Varsinaisen yksilösuorituksen ongelma oli yllättäen seuraaminen! Mitä?! Se oli siis luokattoman huonoa ja pilasi myös liikkeestä jääviä, jotka muuten olisivat menneeet täydellisesti. Näin videolta katsottuna Neo taisi osittain jänskätä isoa tuulessa heiluvaa telttaa kentällä, sinne suuntaan ainakin kovasti katseli.
Seuraaminen taluttimetta 7½. Vähän parempi, mutta silti kamala :P

Ajoittain seurattiin jopa oikeassa paikassa...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6½. Olisi pitänyt tajuta aiemmin toistaa seuraa-käsky kun Neolla ei ollut seuraamispäivä. Meni varmaan viisi metriä mun edelle (:D) ennen kuin tajusin toistaa käskyn ja siitä eteenpäin liike oli hyvä.


Luoksetulo 10. Voi tätä ironiaa... Meidän vaikein liike jota ollaan hinkattu viime kuukausi... No, treeni ainakin tuotti tulosta?!
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8. Tässä vaiheessa sentään tajusin toistaa seuraa-käskyn aiemmin, loppu meni taas hyvin.


Estehyppy 10. Sentään johonkin voi luottaa...
Kokonaisvaikutus 7. Koska liikkeiden välillä oli hinkkaamista saada Neo perusasentoon.

Aluksi oli vähän pettynyt olo, mutta sitten kun asiaa sulatteli niin hyvinhän tuo meni meidän ekaksi kisaksi. Siinä nyt oli vähän epäonnea viereisen koiran kanssa, mutta kyllähän sen paikkamakuun pitäisi olla niin varma että koira pysyy siinä vaikka viereinen laukkaa pois. Seuraamisessa näkyi sitten varmaan se fakta, että ei olla tehty palkattomia treenejä "kisamaisesti". Ohjaaja tietenkin myös jännitti ja kentällä oli outoja telttahökötyksiä, mitä kaikkea siihen nyt voi liittyä. Sivulle tulojen tiesin olevan hankalia ja ollaan tehty innostavaa treeniä missä otetaan vaan palkka sivulle tulosta, mutta eipä sillä ole paljon vaikutusta ollut. Tätä kaikkea pohdimme varmasti tänä iltana Katja Kiviahon koulutuksessa.

Tuomarista sen verran, että hän oli mukava eikä varmasti tiukimmasta päästä arvostelussaan. Välillä oikein itseäkin ihmetytti, miten joidenkin kolmoiskäskyistä ja käsimerkeistä ei lähde enempää pisteitä. Ei jutellut liikkeiden välissä turhia, paitsi harmitteli meidän paikkamakuun nollaantumista ja totesi (nauraen) liikkeestä maahanmenossa meidän seuraamisen olleen luokatonta. :D

Hyvien puolien fiilistely vielä tähän väliin, kympin arvoiset luoksetulo + estehyppy (hypyssäkin muuten huomaa miten viereinen teltta jännittää, mutta onneksi ei vaikuttanut arvosteluun):



Ihanat treenikaverit yllättivät taululla, jossa on kuvia meidän treeneistä kesältä. Ja niin hieno seuraaminen ;) Kiitos!!

maanantai 12. elokuuta 2013

Kaksi belgiläistä

Neo ja Kira

Voi kauheeta kun on mahtunut actionia viikkoon. Olen ollut iltaisin aina niin uupunut, että blogikaan ei ole edennyt. Mutta asiaan... Viime tiistaina tehtiin hakua. Suunnitelman mukaisesti otettiin Neolle nenänkäyttötreeni eli suorapalkkaa, 6 pistoa muutamalla ääniavulla. Etukulmat meni hienosti, niissä piti tosin alunperin olla ääniapu mutta unohdin huutaa maalimiehille... ;) 3. piilolla ei myöskään apuja, Neo lähti työskentelemään hieman taaksepäin mutta löysi kuitenkin maalimiehen. 4. piilolle ääniapu, oikein hieno pisto. 5. piilolle Neo teki kaksi kertaa lenkin (liian oikealla piiloon nähden) ja tuli takaisin keskilinjalle, tämän jälkeen pyysin ääniavun. 6. piilon maalimiehen Neo oli sattumalta kuullut liikkuvan jo 4. piilon jälkeen, meni hyvin ilman ääniapuja.

Herra oli ihan poikki tuon suorituksen jälkeen, tulisi kyllä muistaa kantaa vesipulloa keskilinjalla koko ajan. Treenit meni ihan hyvin, mutta sain hakukoulutuksesta kuullun ehdotuksen, että apuja tulisi päinvastoin lisätä radan loppua kohti. Huomasihan sen kyllä, että etukulmiin oli hirveä into ja varma meno, mutta niitä seuraavalla piilolla pisto ei ollut suora. Eli seuraavalla kerralla kun harjoitellaan nenän käyttöä otetaan ääniapua vasta etukulmien jälkeen.


Keskiviikkona oli harrasteryhmän agilityt, rata alla. Kiva pikkurata, missä oli kyllä treenin paikkoja. Renkaalle ei tarvinnut tehdä mitään vekkiä kun Neo tekee itse aina nuo vauhtikaaret :P Keinu oli vähän hutera, sitä otettiin erillisenä esteenä. Muutama eka toisto keinua meni hyvin, mutta sitten alkoi jännittää liikaa... Hypystä pimeään putkeen lähettäminen oli odotettavasti hankala (4.-5.) kun suoraan linjalla houkutteli helpompi putken suu. En halunnut tehdä siinä valssia, joten jarrutin vastakkaisella kädellä hypylle. Olisi pitänyt tehdä takaa leikkaus kun ohjasin sitten "väärällä" kädellä putkeen, vähän tökerön näköistä touhua oli mutta meni senoinkin.


Kontakteilla pysähtyminen on painunut vähän unholaan, Neo jarruttaa liian aikaisin A-esteellä joten voisi palauttaa namialustaa jatkossa maahan. Jos jaksaisi niin treenaisi jonkun koske-käskyn, mutta... :P Ei riittänyt into siihen 2on2off:iinkaan. 11. hypylle osumisessa sai itse olla tarkkana ja vähän herätellä koiran suuntaa, ettei mene renkaalle. Loppu sujuikin sitten kivasti, Neo irtoaa niin hyvin ettei siinä tarvinnut kun olla paikallaan ja luetella esteiden nimiä. :)

Naiset osaa ton poseerauksen paremmin...

Tokon suhteen mulle on herännyt kisajännitys ja kisakauhu! "Voi ei apua ei me olla valmiita miks piti ilmottautua" ja niin päin pois. Kiva kun epävarmimmat liikkeet on ne, missä on 2. ja 3. suurimmat kertoimet... Tuntuu, ettei luoksetulo tule millään varmaksi vaikka sitä hinkkaa ja hinkkaa. Edestä sivulle siirtyminen ollaan tehty aina erikseen, ettei tule mitään sekavia mielleyhtymiä. Sivulle siirtyminen on tosi hyvä pallo kainalossa, mutta ilman näkyvää palkkaa Neo tahtoo jäädä vinoon.

Treenisuunnitelma kisoja varten:
- Lyhyttä innostavaa treenipätkää, sekä niin että on palkka kainalossa että piilossa / takana tms.
- Koko yksilösuoritus pari kertaa läpi kisamaisesti. Huomio liikkeiden väleihin, vireen ylläpitoon ja siihen, että muistaa valmistella liikkeet.
- Luoksetuloa vaan hirveeeeesti. Naksutin mukaan että paikan oppii paremmin?
- Paikkamakuuta

Torstai-illasta perjantai-iltaan meillä oli malinois nimeltä Kira hoidossa, kuten kuvasaldosta huomaa. Kaverukset olivat kyllä niin ihania ja tottelevaisia, mulla oli hauskaa aina seuruuttaa niitä suojateiden yli kun kummankin reiden vieressä tapitti nappisilmät. Paikkamakuutakin otettiin parit toistot. Toista koiraa miettiessäni olen aina ajatellut, että se on pitkäkarvainen muunnos belgistä, mutta täytyy sanoa että olen tykästynyt tuohon malinois-versioonkin nyt. Kun on päässyt läheltä katselemaan kauemman aikaa niin ovathan ne aika uljaita :) Tervu on kyllä vielä ykkösvaihtoehto... Alla vähän rauhallisempia sadepäivän leikkejä perjantaiaamulta. Belgeillä on kyllä niin kiva leikkityyli (ja säästää korvia)!



Perjantaina liidettiin agilitya Neon kanssa Saarijärvellä, hankalin kohta taisi olla ohjauskäden vaihto (persjättö) sellaiseen kohtaan missä on kaksi putken suuta lähes kiinni toisissaan. Sai olla hyvin tarkkana omasta ohjauksestaan että koira valitsi oikean putken. Viilattiin myös sellaista kohtaa, missä ohjattiin putken takaa hypylle ja taas piti valita kolmesta putken suusta se oikea. Neo hiffasi hienosti yhdestä toistosta sellaisen vaikean kuvion, missä kepeiltä heitetään koira takana olevalle A-esteelle ja kepit pysyvät koko ajan ohjaajan ja koiran välissä.

Pe-iltana myös tokoiltiin Laukaassa, Neo oli ihan laamaväsymysotus mikä oli ihan hyvä koska suoritimme kisapaikalla 2 min ohjatun paikkamakuun viiden muun koirakon kanssa onnistuneesti. Ai että tuli hyvä mieli siitä. Väsymys vaikutti myös luoksetuloihin positiivisesti, sillä riitti vain "shhh" kuiskaus loppumatkasta ja Neo tuli superhienosti eteen törmäämättä :P No se ei kestänyt seuraavaan päivään, mutta kuitenkin... Otettiin myös apparin kanssa naksutintreeniä, missä appari naksauttaa heti liikkeistä jäävät että saataisiin ne nopeiksi.

Kira katsoo kateellisena Neon uintia... Oli ollut vesihäntä, eli ei uskaltanut päästää neitiä pulikoimaan

Voi kauheeta tästä tulee pitkä postaus. No onneksi kukaan ei pakota lukemaan :P Lauantaina tehtiin tokoilua ja esineruutua. Samaa naksutinhommaa ja luoksetuloja. Minut saatiin myös vakuuttuneeksi siitä, että nenäkosketus luoksetulossa ei ole sellainen asia jota kannattaa tässä vaiheessa yrittää saada pois. Olin siis ajatellut, että sellaisista luoksetuloista en palkkaa ollenkaan, kehun vaan korkeintaan. Mutta Neo-raukka ei tietysti ymmärrä mitä se tekee väärin ja pakka menee sekaisin... Parempi vaan vahvistaa, että kaikki mikä tapahtuu siinä edessä ilman isoa törmäystä on ok.

Esineruudussa Neolle kaksi esinettä, kauemmasta käytiin hakemassa haju ennen lähetystä. Hieno ja määrätietoinen nouto siinä. Uudessa lähetyksessä sitten ei usko riittänytkään, vaan Neo palasi kaksi kertaa keskilinjalle kun ei esine alkanut löytyä (vähän sama kuin haussa). Appari sitten kävi heiluttelemassa esinettä ja siitä sitten hieno nouto. Molemmilla kerroilla esine myös palautui minun käteeni asti eikä tipahtanut viimeisen metrin säteellä.

Paikkamakuut hoituivat molemmilta hienosti

Sunnuntaina olin talkoohommissa agilityn möllikisoissa ja tehtiin Neonkin kanssa jopa yksi rata, kilpahyppy. Ajanottaja kommentoi, että Neo menee putket kuin itse piru jahtaisi sitä :P Viitaten radan esteisiin 1.-4... Onhan tuo koira kyllä ihan älytön ohjus, tommosessa kisafiiliksessä tuntuu että sen vauhti vielä tuplaantuu. Olispa sillä vaan taitavampi ohjaaja... ;)


Lähdin siis 4. putken luota ohjaamaan, ekalla yrittämällä ei vastakkaisen käden herättely riittänyt ohjaamaan oikeaan 6. putken reikään kuten arvelinkin. Uusinnalla kuunneltiin sitten paremmin. Kepeissä molemmilla kertaa virhe alussa, muuten nätisti ("vaikeampi" ohjauspuoli). Ohjasin vaan suoraan samalta pulelta 10.-14. hypyt, joten 13. hyppy korjasi kurssin suuntaa sen verran ikävästi, että Neo protestoi kovasti menoa 14. hypylle. Harmi, että uusinnassa takaa kierto (16.) meni pitkäksi eli lähti takana olevalle hypylle... Lopun eteenmeno epävarma viimeiselle 19. hypylle ja uusinnalla jopa meni väärältä puolelta :D Eli harjoiteltavaa riittää siinä, että Neo irtoaa kun jään taakse. Tämä rata kyllä herätteli ihan hyvin tajuamaan millä tasolla ollaan tällä hetkellä, eli kisat jätetään suosiolla ensi vuoteen.

Tauko lenkillä

Möllien jälkeen otettiin pikku esineruutu (~ 40 m jana), Neolle näytettiin molemmat esineet ja appari kävi ne viemässä samalla kertaa. Ensimmäinen palautui hienosti, mutta kun toiselle ei taaskaan ollut apuja niin sama kuin ennen, lenkki ja paluu minun luo... Ei sitä vaan näköjään opi. Eli jatkossa aina apu jokaiseen lähetykseen! Toinenkin esine palautui kyllä kahden lähetyksen jälkeen, jossa aina siirryttiin lähemmäs esinettä.

Ja vielä sunnuntai-illan ratoksi tokoilua. Naksutinhommia, luoksetuloa ja patukka kainalossa ohjattu seuraaminen. Joko tähän saa viikon lopettaa :P Puuh.